EU:n rakennerahastokausi 2014 - 2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin.

Esitys aiheesta: "EU:n rakennerahastokausi 2014 - 2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin."— Esityksen transkriptio:

1 EU:n rakennerahastokausi 2014 - 2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 11.12.2012

2 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 - 2020  Yksi valtakunnallinen ohjelma Molemmat rahastot ESR ja EAKR Valmistellaan ja toteutetaan kahdella alueella: 1) Etelä- ja Länsi-Suomi ja 2) Itä- ja Pohjois-Suomi  Pääosin alueellisesti toteutettavaa hanketoimintaa Rahoittajina ELY-keskukset ja maakunnan liitot Muiden rahoittajien (Tekes, Finnvera) asemaa tarkastellaan myöhemmin  MYR:n roolia hankepäätöksissä vahvistetaan

3 EAKR Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen sekä uuden yritystoiminnan edistäminen Pk-yritysten toimintaympäristön kehittäminen ja yrityspalveluiden vahvistaminen PK-yritysten kilpailukyky Innovaatiokeskittymien kehittäminen Ympäristön korkea laatu ja luonnonvarojen kestävä käyttö Uusimman tiedon ja osaamisen hyödyntäminen Pk-yritysten energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen käytön edistäminen Kaupunkialueiden vähähiilisten strategioiden edistäminen Vähähiilisen talouden edistäminen

4 ESR Työnhakijoiden ja työvoiman ulkopuolella olevien pääsy työpaikkoihin ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen Työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien mukautuminen muutoksiin Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Työelämäyhteistyö ja työssä oppiminen Joustavat työelämälähtöiset opinpolut Koulutuksen ja työelämän vuorovaikutus Täydennyskoulutus- ja aikuiskoulutusjärjestelmä Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen Aktiivinen osallisuus Uudet toimintamallit ja yhteistyöratkaisut Ihmisten vaikutusmahdollisuudet omaan lähiympäristöönsä Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

5 Komission neuvottelupositio: Suomen keskeiset haasteet  Suomen kilpailukyvyn heikkeneminen  Rakennemuutos, erityisesti metsä- ja ICT-sektoreilla → tarvitaan elinkeinorakenteen monipuolistamista ja → tutkimus- ja innovaatioperustan laajentamista/vahvistamista  Väestön nopea ikääntyminen → käyttämätön työvoimareservi käyttöön → työurien pidentäminen (=työllisyysaste ↑)  Kriittisen massan puute (niin tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa kuin yritystoiminnassa)  Pitkäaikaistyöttömyys, nuorisotyöttömyys ja syrjäytyminen  Korkea energiankulutus  Luonnonvarojen kestävä käyttö  Itämeren ja erit. Suomenlahden tila

6 Älykäs erikoistuminen (Smart Specialisation)  Alueen (= alueen, kaupungin, Etelä-Suomen, Suomen) vahvuuksien tunnistaminen ja systemaattinen vahvistaminen  Eri asiat (osaamisalat, innovaatiokeskittymät) vaativat kehittämistä eri tasoilla  Yhteistyö kaikilla tasoilla riittävän ”kriittisen massan” saavuttamiseksi Kansain- välinen ja makroalue (Itämeri) Paikallinen Alueiden välinen Alueellinen

7 Erityiskysymyksiä (TEM:n ehdotuksia – ei vielä lopullisia päätöksiä) Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen (EAKR 5%:n korvamerkintä)  Teema: Uusimman tiedon ja osaamisen hyödyntäminen kaupunkien uudistumiskykyä tukevalla tavalla  Kytkentä kasvusopimuksiin  Kilpailullinen hakeutuminen, kaupungit hakeutuvat mukaan verkostoina  Kans. päätöksellä valitaan yksi verkosto, jossa tulisi olla 3 – 5 kaupunkiseutua  Välittävänä toimielimenä yksi maakunnan liitto tai ELY-keskus, joka organisoi kaupunkikehittämisen teemahaut  Kaupunkien muodostama verkosto esivalitsee rahoitettavat hankkeet, jotka se esittää rahoittajalle (EY-asetuksen edellyttämä sub-delegointi) Paikallinen kehittäminen  Toteutetaan hallinnollisesti mahd. kevyellä menettelyllä osana rakennerahasto-ohjelman normaalia toimintaa  Ei LEADER-tyyppisiä toimintaryhmiä rakennerahastovaroilla, mutta mahdollista rahoittaa esim. kehittämiskoordinaattoreita kaupunkialueille  Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen EAKR:ssa TL 3 ja ESR:ssa TL 7

8 Kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien vahvistaminen Innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely Merkittävimmät uudet avaukset (4-6 kaupunkiseutua) Kansalliset rahoittajat mm. TEM, Tekes ja OKM sekä kaupunki, korkeakoulut ja seudun muut avaintoimijat mm. tutkimuslaitokset ja ELY-keskukset Kehittämistarpeiden ja -haasteiden nostaminen esille Edistää voimavarojen kokoamista ja keskittymien välistä työnjakoa INKA - Innovatiiviset kaupungit -ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline Tukee kansallisten ja alueellisten toimien synergiaa Haastaa kaupunkiseudut kasvutalkoisiin– kilpailu alkaa lokakuussa Kehittämisteemojen operatiivinen toteutus 10+ kaupunkiseutua Tekes vahva ehdokas ohjelman kansalliseksi toteuttajaksi Valtio 10 Meur + kaupunkiseudut 10 Meur Kaupunkiseutujen kasvusopimus Valtion ja kaupunkiseutujen yhteinen näkemys kehittämisen painopisteistä Strategiset valinnat: Osaamiskärjet ja kehittämisteemat osana elinkeinopolitiikkaa Noin 10 suurinta kaupunkiseutua