KANSAINVÄLINEN OIKEUS I Luentosarjan avaus Minna Kimpimäki , 8-10

Opintojaksot Aiemmin: Nyt: VALTIOSÄÄNTÖOIKEUS 6 OP. VALTIOSÄÄNTÖOIKEUS 4 OP. KANSAINVÄLINEN OIKEUS I 2 OP.

Kansainvälinen oikeus I Kansainvälinen oikeus oikeudenalana Kansainvälisten velvoitteiden kansallinen voimaansaattaminen Ihmisoikeudet SUORITUSTAPA: Luennot + essee

Esseeohjeet 6-10 sivua (ohjepituus 8 s.) Voi kirjoittaa yksin tai enintään kolmen henkilön ryhmissä Aihe: Kansainväliset sopimukset (kansainvälisten sopimusten tekeminen, sitovuus, kansallinen voimaansaattaminen) Palautus paperimuodossa Deadline:

Kansainvälinen oikeus Kattaa oikeussäännöt, jotka järjestävät valtioiden ja muiden kansainvälisen oikeussubjektien keskinäisiä oikeussuhteita – Kansainvälisen oikeuden subjekteja ovat valtioiden lisäksi esim. hallitusten väliset kansainväliset järjestöt Erityispiirteitä – Kansainvälisen oikeuden sisällön sääntelevät valtiot itse, ei mikään ylikansallinen elin – Ei ole täytäntöönpanoelintä, joka olisi aina ja kaikkialla toimivaltainen valvomaan kansainvälisen oikeuden noudattamista – Ei yleistä velvollisuutta alistaa riitoja kansainvälisiin tuomioistuimiin – Kansainvälisen politiikan ja kansainvälisen oikeuden välinen yhdysside & vuorovaikutussuhde

Kansainvälisen oikeuden lähteet YK:n Kansainvälisen tuomioistuimen (ICJ) perussääntö, 38 art. – Kansainväliset sopimukset – Kansainvälinen tapa Velvoittavaksi oikeudeksi tunnustettu yleinen käytäntö – Sivistyskansojen tunnustamat yleiset oikeusperiaatteet – Tosisijaiset lähteet (apuna oikeussääntöjä määriteltäessä): Tuomioistuinratkaisut ja tutkijain kirjoitukset (tieteisoppi) Lähdepohja laajentunut – Esim. järjestöpäätökset, yksipuoliset sitoumukset…

Sopimukset - Pacta sunt servanda Nykyisin sopimukset kansainvälisen oikeuden keskeisin instrumentti Varaumat: – Sopimusta solmittaessa osapuoli voi tehdä johonkin sen kohtaan varauman eli ilmoittaa, ettei se sitoudu tiettyihin sopimuskohtiin Sopimuksessa varaumien teko voitu kieltää / sitä voitu rajoittaa Varauma ei saa olla ristiriidassa sopimuksen tarkoituksen ja päämäärän kanssa

Kansainvälinen tapa Yleinen käytäntö, joka hyväksytään oikeudellisesti sitovaksi Yksi kansainvälisen oikeuden lähteistä – YK:n kansainvälisen tuomioistuimen perussäännön 38 artiklan mukaan kansainvälinen tuomioistuin soveltaa riitoja ratkaistessaan mm. ”kansainvälistä tapaa sellaisena kuin siinä on kysymys velvoittavaksi oikeudeksi tunnustetusta yleisestä käytännöstä”

Tapaoikeus: kehittyminen & tunnistaminen Jatkuva, yleinen ja yhdenmukainen valtiokäytäntö – Objektiivinen / materiaalinen elementti – Valtioiden suuri enemmistö on osallistunut käytäntöön tai ainakin ilmaissut hyväksyvänsä sen Arvioinnin pohjana esim. sopimukset, lausunnot, tuomioistuinratkaisut, lainsäädäntö jne. Vakaumus siitä, että ko. käytäntö on oikeusnormin vaatimaa – Opinio juris – Subjektiivinen / psykologinen elementti – Selvittäminen vaikeaa Käytännössä arvioinnin pohjana valtion käyttäytyminen Valtio voi esim. tunnustaa velvoitteen olemassaolon / protestoida toisen valtion normin vastaista käyttäytymistä

Yleiset oikeusperiaatteet ”Sivistyskansojen tunnustamat yleiset oikeusperiaatteet” myös yksi kansainvälisen oikeuden ensisijaisista lähteistä – Kansainvälisen oikeuden yleiset periaatteet / Kansallisen oikeuden yleiset periaatteet? Hakapää: valtionsisäiset – kansalliset – oikeusperiaatteet l. periaatteet, jotka valtiot yleisesti tunnustavat sisäisessä oikeudenkäytössään – Tilanteissa, kun vastausta ei löydy sopimus- tai tapaoikeuden säännöistä

Jus cogens Yleisesti sitovia normeja Wienin valtiosopimusoikeutta koskeva yleissopimus, art. 53: ”…Tässä yleissopimuksessa tarkoitetaan yleisen kansainvälisen oikeuden ehdottomalla normilla kansainvälisen valtioyhteisön kokonaisuudessaan hyväksymää ja tunnustamaa normia, josta poikkeaminen ei ole sallittu ja jota voidaan muuttaa vain myöhemmällä samanluonteisella yleisen kansainvälisen oikeuden normilla.” Sitovuus ulottuu myös niitä vastustaviin valtioihin Valtiot eivät voi poiketa edes sopimuksilla Eri näkemyksiä, mitkä normit ovat jus cogens - normeja

Perinteisesti valtioiden välistä oikeutta Perinteisesti kansainvälinen oikeus valtioiden välistä oikeutta – Säänteli valtioiden välisiä suhteita – Vain valtiot kansainvälisen oikeuden subjekteja, joilla oli kansainväliseen oikeuteen perustuvia oikeuksia Yksilöt pikemminkin kansainvälisen oikeuden objekteja kuin subjekteja Jos valtioilla oli yksilöihin liittyviä velvollisuuksia, ne olivat pikemminkin velvollisuuksia ko. henkilön kansallisuusvaltiota kohtaan kuin ko. yksilöä kohtaan – Valtion omien kansalaisten kohtelu ei ollut kansainvälisen oikeuden alaan kuuluva asia, vaan valtion sisäinen asia ei loukannut muiden valtioiden oikeuksia

Yksilön asema kansainvälisessä oikeudessa YK:n valtakaudella yksilön oikeudet etualalle Ihmisoikeudet: Yksilön kansainvälisellä tasolla taattujen oikeuksien suojeleminen hallitusten tekemiä loukkauksia vastaan & näiden oikeuksien edistäminen – Suojelu myös oman valtion tekemiä loukkauksia vastaan Moderni ihmisoikeusajattelu toisen maailmansodan jälkeen

Kansainväliset järjestöt ja ihmisoikeuksien suojelu, YK & EN Yhdistyneet kansakunnat – Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, KP- sopimus, TSS-sopimus – YK:n ihmisoikeusneuvosto (HRC) – Ihmisoikeuskomitea Euroopan neuvosto – Euroopan ihmisoikeussopimus & ihmisoikeustuomioistuin