ALUEELLINEN ENNAKOINTI- MALLI JA -JÄRJESTELMÄ Lähde: Alueellisen ennakoinnin käytännön opas, Euroopan komissio, Tutkimuksen pääosasto Tutkimuspäällikkö Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun kauppakorkeakoulu

2 ENNAKOINTIPROSESSI Suunnittelu Ennakointi Verkostoituminen Tulevaisuuden- tutkimus

3 ENNAKOINNIN KESKEISET PROSESSIT 1. JÄSENNETTY TIEDONHALLINTA 2. VUOROVAIKUTTEISET JA OSALLISTAVAT MENETELMÄT 3. VERKOSTOITUMINEN JA VERKOSTOJEN ANALYYSI 4. STRATEGISTEN VISIOIDEN LAADINTA 5. NYKYISTEN PÄÄTÖSTEN JA TOIMENPITEIDEN ARVIOINTI

4 ALUEELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ ALUEELLISET HALLINTOELIMET Pitkäjänteinen ajattelu ja strategia Laaja ja hajautettu päätöksentekomenettely YRITYKSET JA LIIKE-EÄMÄ Verkostoituminen PK-yritysten tekninen ja strateginen osaaminen TIETOINFRASTRUKTUURI Tutkimuksen kytkeminen sosiaalisiin tarpeisiinja liiketoimintamahdollisuuksiin Optimoitu tietämys SOSIAALINEN PÄÄOMA Verkostoituminen Pitkän aikavälin visionäärinen ajattelu Osallistuminen ALUE

5 ENNAKOINTIIN LIITTYVIÄ TRENDEJÄ Strategisessa suunnittelussa on siirrytty tasapainon ja vakauden saavuttamiseen tähtäävästä "rationaalisesta lähestymistavasta" evolutionaarisempiin lähestymistapoihin. Rationaalisessa suunnittelussa ja mallintamisessa on usein lähdetty siitä, että yhteiskunnallisen ja taloudellisen elämän dynamiikkaa voidaan hallita määrällisten muutosten pohjalta vakaiden rakenteiden rajoissa. Laadulliset muutokset kuitenkin horjuttavat tällaisia oletuksia ja perinteinen "pitkän aikavälin suunnittelu" on joutunut huonoon maineeseen. Pitkä aikajänne on kuitenkin edelleenkin otettava huomioon monissa päätöksissä, ja suunnittelijat ovat etsineet parempia keinoja sen mahdollistamiseksi.

6 ENNAKOINTIIN LIITTYVIÄ TRENDEJÄ Toimenpiteitä koskevissa päätöksissä on siirrytty eliittijohtoisesta, ylhäältä alas -lähestymistavasta laaja- alaisempaan, osallisuutta lisäävään lähestymistapaan. Se heijastaa paineita lisätä toimenpiteiden demokraattisuutta ja oikeutusta. Päättäjien on myös otettava huomioon se, että tieto on hajautunut laajalle. Siksi myös tiedonkeruu- ja verkostoitumismenetelmiä on kehitettävä.

7 ENNAKOINTIIN LIITTYVIÄ TRENDEJÄ Tulevaisuudentutkimuksessa on havaittavissa tärkeitä kehityspiirteitä. Näitä ovat siirtyminen ennustavista lähestymistavoista tutkiviin menetelmiin ja kertaluonteisten tutkimusten korvaaminen jatkuvilla prosesseilla, joissa hahmotellaan tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia. Tärkeä kehityspiirre on myös käyttäjien mukaan ottaminen tutkimusprosessiin sen sijaan, että heille esitetään "ylhäältä päin" annettu visio tai joukko visioita tulevaisuudesta. Tulevaisuudentutkijat ovat todenneet käyttäjien osallistumisen olevan usein välttämätöntä sen varmistamiseksi, että tutkimustuloksia hyödynnetään järjestelmällisesti ja jatkuvasti päätöksenteossa.

8 ENNAKOINTI JA SEN ERI ULOTTUVUUDET Ennakointi:  menee akateemisia tai konsulttipohjaisia ennusteita pidemmälle;  täydentää päätöksenteko- ja suunnitteluprosesseja ja parantaa niiden tietopohjaa,parantaa niiden tehokkuutta. Ennakoinnissa suunnittelu, tulevaisuudentutkimus ja verkostoitumiseen perustuvat lähestymistavat limittyvät toisiinsa tavoitteena toimintavalmiuksien parantaminen Verkoitumiseen liittyy tiedon levittäminen ja osallistava päätöksenteko Tulevaisuudentutkimuksessa siirrytty ns. ennus- tavista tutkiviin menetelmiin; kertaluonteisista toistuviin toimiin; asiantuntijatoiminnasta käyttäjien mukaanottoon Ennakointi kytkee toisiinsa tulevaisuusanalyysitja päätöksenteon jäsennellysti ja selkeästi. Ennakointi edistää tulevaisuusajattelua hyödyntämällä laaja-alaisesti eri tietolähteitä ja kokoamalla eri toimijat haluttujen ja toteuttamiskelpoisten yhteisten visioiden laadintaan. Laajan toimijajoukon panostus, näkemysten vaihto, visiot, strateginen ajattelu, osallistuminen on tärkeä osa ennakointia. Pitkän aikavälin suunta-viivat, vaihtoehtoisten tulevaisuuksien (ja niiden taustalla olevien lähtö- kohtaoletusten) sekä laadullisten muutosten analyysi on yhä tärkeämpää ennakoinnissa.

9 MÄÄRITELMIÄ Suunnittelulla tarkoitetaan rationaalista päätöksenteko- ja valvontaprosessia, jonka painopiste on resurssien kohdentamisessa ennalta määritettyihin tavoitteisiin järjestelmällisen menettelyn pohjalta; avoimuus ja läpinäkyvyys on menettelyssä tärkeää. Käytännön toiminta on lähempänä tai kauempana tästä ihannetilanteesta. Strateginen suunnittelu on organisaatiomuutoksen hallintaa, jossa painotetaan organisaation ja sen henkilöstön, rakenteiden ja järjestelmien kehittämistä.

10 MÄÄRITELMIÄ Ennakointityyppisessä suunnittelussa kartoitetaan tulevaisuutta laatimalla mahdollisia skenaarioita ja analysoimalla päätösten ja tavoitteiden sosioekonomisia vaikutuksia sekä määrittelemällä ne avaintekijät, jotka todennäköisesti voivat saada aikaan epäjatkuvuuksia tai muutoksia trendeissä. Toisin kuin suunnittelussa tässä lähestymistavassa painotetaan ennen kaikkea strategisia kysymyksiä eikä niinkään toiminnallisia ongelmia.

11 MÄÄRITELMIÄ Ennakoinnissa on pitkälti sama peruslähtökohta kuin ennakointityyppisessä suunnittelussa. Siinäkin todennäköisesti turvaudutaan skenaarioanalyyseihin ja muihin tutkiviin menetelmiin teknisen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen synnyttämien haasteiden ymmärtämiseksi. Lisäksi ennakointi on kuitenkin vahvasti osallistava menetelmä, jolla pyritään edistämään avaintoimijoiden (päättäjien, tutkijoiden, yritysten sekä muiden toimijoiden ja sidosryhmien) verkostoitumista. Ennakoinnissa pyritään myös tulkitsemaan, mitä seurauksia tulevaisuusanalyysillä on nykypäivän päätöksille - toisin sanoen ennakoinnilla annetaan enemmän tai vähemmän tarkkaa palautetta "suunnittelua" tai "strategista suunnittelua" varten.

12 ERILAISIA MÄÄRITELMIÄ  Institutionaalinen pääoma - alueen virallisten organisaatioiden valmiudet keskittyä ongelmien ratkaisuun, toimintaedellytykset, päätöksenteon nopeus, organisaation joustavuus ja tietopohja sekä organisaatioiden väliset suhteet;  Kulttuurinen pääoma - perinteet, arvot ja uskomukset, kieli, sosiaaliset suhteet jne;  Symbolinen pääoma - valmiudet aktivoida resursseja alueen kehittämiseksi, laatia itsearvioita, kehittää yhteistä alueimagoa;  Psykososiaalinen pääoma - jonka tärkein rakenneosa on luottamus (yhteisöön ja sen kehittymismahdollisuuksiin sekä sen kykyyn toimia yhdessä erilaisissa ryhmissä);  Kognitiivinen pääoma - kollektiivinen osaaminen (vastapainona yksilön inhimilliselle pääomalle), joka perustuu suurelta osin tietoinfrastruktuurin taustalla oleviin organisaatioihin (yliopistoihin, tutkimuskeskuksiin) ja yrityksiin

13 ENNAKOINNIN PERUSTEHTÄVIÄ Olosuhteet edellyttävät uudenlaisia suunnittelurat- kaisuja ja lähes- tymistapoja On synnytettävä tai parannettava keskeisten toimijoiden välisiä verkostoja On arvioitava pitkän aikavälin kehitystä ja laadittava visioita Ennakointi

14 ENNAKOINNIN LÄHTÖKOHTIA Ennakointia kannattaa toteuttaa vain, jos sen pohjalta voidaan ryhtyä käytännön toimiin. On tehtävä selväksi, että ennakoinnilla ei voi ratkaista kaikkia alueen yhteiskunnallisia, taloudellisia tai poliittisia ongelmia.

15 ENNAKOINNIN KÄYTTÖ ALUETASOLLA Tiedot ja tausta-aineistot, joilla tuetaan suunnittelupäätöksiä, prioriteettilistat jne. - toimijoiden aktiivinen osallistuminen Kehittyneemmät verkostot: johtavat toimijat ymmärtävät paremmin verkoston jäsenten toimintavalmiuksia ja yhteisiä intressejä Tulevaisuutta koskevan ymmärryksen lisääminen, yhteiset visiot, ennakointi-kulttuuri Ennakointi

16 MIKSI ENNAKOIDA? MOTIVOINTI TÄRKEÄÄ  Päätöksenteon tietopohjan parantaminen niin, että avaintoimijat voivat päätöksissään paremmin ottaa huomioon pitkän aikavälin kehityksen ja sen vaikutuksen nykyisiin päätöksiin. Ennakointiin ryhtymisen välittömänä vaikuttimena on usein tarve tehdä tietty päätös. Kuitenkin suurempi painoarvo pitäisi antaa tiedon ja organisaation ennakointitaitojen kehittymiselle.  Verkostojen luominen niiden henkilöiden kesken, joilla on tärkeä asema tiettyä aihepiiriä koskevan tulevaisuuden ”muotoilussa”. Nämä henkilöt saatetaan yhteen työstämään tulevaisuutta koskevia visioita ja arvioita. Näin pyritään lisäämään heidän kollektiivista tietämystään tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista sekä niistä strategioista ja tavoitteista, joita muilla toimijoilla on.  Toimintavalmiuksien kehittäminen laaja-alaisesti koko alueella niin, että helpotetaan "ennakointikulttuurin" syntymistä. Tällä pyritään siihen, että erityyppiset ihmiset voivat määritellä ja käynnistää omaa ennakointitoimintaa sekä luoda omia ennakointiverkostoja. Tätä perustetta ei useinkaan ole otettu tietoisesti ennakoinnin tavoitteeksi, kuitenkin sillä on suuri merkitys aluetasolla.

17 TOP DOWN & BOTTOM UP ENNAKOINTI TOP DOWN - ENNAKOINTI BOTTOM UP - ENNAKOINTI Asiantuntijakeskeisyys, systemaattiset menetelmät Verkostoituminen, keskusteleminen, erityyppinen laaja osallistuminen

18 ENNAKOINNIN AVAINELEMENTTEJÄ Prosessi Tuotos Lopputulosta painottamalla voidaan parantaa päätösten tietopohjaa; tätä varten tarvitaan raportteja, prioriteettilistoja jne. Prosessin painottaminen on tärkeää silloin, kun avaintoimijoiden välillä ei ole verkostoa. Tuomalla "ennakointikulttuuria" olemassa oleviin verkostoihin parannetaan valmiuksia käsitellä pitkän aikavälin kysymyksiä ja tulevaisuudennäkymiä ja vaihtaa niistä ajatuksia. Valmiudet

19 ENNAKOINNIN TÄRKEITÄ ELEMENTTEJÄ pitkä aikaväli monialaisuus vuorovaikutteisuus systemaattisten suunnitelmallisuus menetelmien hyödyntäminen techniques

20 MÄÄRITTELYKYSYMYKSIÄ ENNAKOINNIN YHTEYDESSÄ

21 TOIMIJAT JA TOIMENPITEET ENNAKOINNISSA

22 ALUEKEHITTÄMINEN JA TOIMIJAT

23 ENNAKOINNIN PERUSKYSYMYKSET Ketkä toteuttavat ennakoinnin? Mitä ennakoinnilla tavoitellaan? Millä menetelmällä ennakoidaan? Ketkä osallistuvat ennakointiin? Mitä aiotaan ennakoida? Hankkeen kustannukset ja kesto Hankkeen kustannukset ja kesto

24 TOIMIJOIDEN SAAMINEN MUKAAN ENNAKOINTIIN

25 ALUEELLINEN ENNAKOINTI: PERUSTOIMIJAT