Vesa Kanninen / Aalto-yliopisto Monikeskuksisuus, keskusverkko

Esitys aiheesta: "Vesa Kanninen / Aalto-yliopisto Monikeskuksisuus, keskusverkko"— Esityksen transkriptio:

1 Vesa Kanninen / Aalto-yliopisto Monikeskuksisuus, keskusverkko
Trendit – kaupungistumisen dynamiikka, hallinta Monikeskuksisuuden lupaus Maakuntakaavan ratkaisumahdollisuudet

2 Aluksi

3 Trendit? Aluerakenteiden muutokset
Kasautumisen ja hajautumisen logiikat; verkostomaiset rakenteet; monikeskuksisuuden moneus Kaupungistumisen dynamiikan takana: talous, teknologia, kulttuuri, politiikka, … Avainkysymys: miten luoda yhtäaikaisesti monipuolisia työpaikkoja, kohtuuhintaisia asuntoja ja hyvää ympäristöä (kaupunkiseutukehityksen trilemma)? a

4 Hallinnan haasteet ja tuleva suunnittelun toimintaympäristö
Neoliberaali retoriikka ja suunnittelujärjestelmien kehittäminen: vallan jakoa lähemmäs toteutusta vai valtiollisten ja yksityisten intressien vahvempaa otetta paikallisesta suunnittelusta? Yksinkertaistaminen: ”Ohjausta vain kun se on välttämätöntä, vapautta aina kun se on mahdollista”  näkemys välttämättömyydestä ja mahdollisuuksista, strategisista valinnoista: luodaanko se lailla ja asetuksilla, politiikkadokumenteilla vai kansalaisia lähellä olevalla kehittämisellä? Avainkysymys: onko tuleva Uusimaa valtion paikallishallinnon jatke vai itsenäinen päätöksentekijä?

5 Monikeskuksisuuden lupaus?
Mitä hyötyä monikeskuksisuudesta? Yhdistämällä voimat infrastruktuurin ja palvelujen kehittämisessä saavutetaan “kriittinen massa”, joka auttaa toimimaan kuin suurempi kaupunki Toisiaan täydentävien keskittymien tasapainoisella kehittämisellä tehdään mahdolliseksi niiden vahvuuksien tehokas hyödyntäminen, mikä luo laadukkaita keskittymiä Työnjako yhdessä resurssien jaon kanssa auttaa luomaan tehokasta yhdyskuntarakennetta ja säästää luonnonympäristöjä Mikä siis ongelmana? Tarvitaan toimiva hallinnan järjestelmä, jotta kilpailusta päästään yhteistyöhön Toiminnallisen, poliittisen ja kulttuurisen ulottuvuuden huomioiminen yhteistyössä on hankalaa Seudullinen hyöty voi olla paikallinen haitta Monikeskuksiset kehityskulut eivät ole yhteismitallisia, joten monikeskuksinen seutu on väistämättä rajoiltaan “pehmeä” ja muuttuvainen

6 Mikä sitten ratkaisuna?
Alueellinen profilointi – maakuntakaavan muoto Vastuun jakaminen, laadulliset ja temaattiset kehittämisen verkostot – verkostomaisten rakenteiden korostaminen, esiin tuominen, toiminnan aktivointi – maakuntakaavan prosessi Keskusten strategiset perusvalinnat: työpaikkojen houkuttelu vai asukkaiden houkuttelu? – maakuntakaavan tavoitteiden monikeskuksistuminen