Ainedidaktiikan infotilaisuus ET ja filosofia Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos

Tiedotus OKL on hyvin iso laitos. Jos mukaan lasketaan harjoittelukoulut, ohitetaan useita tiedekuntia ja yliopistoja. Tiedotuskanavat: 1. Henkilökohtainen: didaktikot/ohjaajat/koulutussuunnitelijat/opintoneuvojat 2. Flamma Flamma 3. Weboodi 4. Opiskelijoiden s-postilista (aineen s-postit kaikille) 5. Opetus- ja oppimateriaalit: Blogs, Moodle (FI+ET) 6. Ulkoisilla sivuilla ET-keskus

Ainedidaktiikka osana ET:n ja filosofian opettajan pedagogisia opintoja

Mitä ainedidaktiikka on? Kasvatustieteellinen ja -filosofinen kysymys  mitä on didaktiikka?  eri asioiden oppimisen ja opettamisen erilaisuus (viulunsoitto, pöytätennis, ruotsin kieli, vuorovaikutustaidot, et, filosofia)  mikä on aine? (onko ET:llä ja filosofialla sama vai eri didaktiikka, entä sama vai eri kuin historialla tai uskonnolla)  kysymys opetettavan asian tieto- ja taitorakenteesta Ainedidaktiikka opettajan pedagogisissa opinnoissa  (parhaimmillaan) silta aineen, kasvatustieteen ja harjoittelun välissä.

Aineenopettajalta edellytettävä osaaminen Oman aineen hallinta:  ymmärrys ET:n ja/tai filosofian luonteesta yleissivistävän koulun oppiaineena  eri alueiden hallinta, esim:  aiemmasta käytännöllisen filosofian 'painotuksesta' siirrytään filosofiassa tänä syksynä etiikan ja argumentaation painotukseen; antropologian/uskontotieteen/filosofian rooli ET:ssä  toimiminen oman alan asiantuntijana (onko asiantuntijuuden malli sama esim. ET:ssä, filosofiassa, psykologiassa ja islamissa?)

Aineenopettajalta edellytettävä osaaminen (jatkoa) Pedagoginen tieto ja taito  opettaja kasvattajana  didaktiset taidot Taito itsensä jatkuvaan kehittämiseen  opettaminen ei ole (vain) teorian hallintaa  opettaja ei ole koskaan valmis

Aineenopettajan pedagogiset opinnot Perusopinnot 25 opAineopinnot 35 op Kasvatuksen psykologiset ja kulttuuris- yhteiskunnalliset perusteet Johdatus kehitys- ja kasvatuspsykologiaan 5 op Kasvatuksen yhteiskunnalliset, historialliset ja filosofiset perusteet 5 op Erityisyyden ja moninaisuuden kohtaaminen 5 op Pedagogiset perusteet Ainedidaktiikan perusteet 10 opOpetuksen arviointi ja kehittäminen 7 op - yleisdidaktiikka 2 op- Ainedidaktiikka 7 op - Ainedidaktiikka 8 op Tutkimuksen tekeminen Opettaja työnsä tutkijana 8 op Perusharjoittelu 10 opSyventävä harjoittelu 10 op Harjoittelu - ohjattu harjoittelu harjoittelukoulussa 8 op - ohjattu harjoittelu harjoittelukoulussa 9 op - harjoittelun ainedidaktinen reflektio 1 op - Kouluun tutustuminen 1 op

Kandidaatti-/perusopintovaiheen ydinaines Yhteiset kurssit Opettajan perustaitojen omaksuminen muodostaa kandidaattivaiheen (periodit I ja II) opintojen ytimen. Perustaitoja ovat opettajuuden vuorovaikutukselliset edellytykset, AD I:ssä keskinäinen vuorovaikutus, esiintyminen Opettaja ja oma oppiaine (opettajan filosofointi/katsomuksellinen etsintä) kasvatuksen ja opetuksen psykologiset (kehitys- ja oppimisps.) sekä ainedidaktiikan perusteissa kysymys ajatteluun/ihmettelyyn/filosofiaan/jne. kasvattamisesta (lasten ja nuorten suhde 'filosofisiin' kysymyksiin ytimessä sekä ET:ssä että filosofiassa)

Maisteri-/aineopintovaihe Maisteri-/aineopintovaiheessa (periodit III ja IV, ml. toukokuun intensiivijakso) syvennetään pedagogista ymmärtämystä Ainedidaktiikan kurssilla Opetuksen arviointi ja kehittäminen perehdytään pedagogisen toiminnan yhteiskunnallisiin reunaehtoihin (yhteiskunnallinen konteksti) laaja-alaiseen opettamis-opiskelu-oppimisprosessin arviointiin (kokeet, yo-kirjoitukset, opetuksen ja järjestelmän arviointi) Ainedidaktiikan kurssilla Opettaja työnsä tutkijana laaditaan ainedidaktinen tutkielma

Kandidaatti-/aineopintovaihe/syksy ja maisteri-/aineopintovaihe/kevät Kandidaattivaihe Opettajan perustaitojen omaksuminen ≈ kyky pitää hyviä et/filosofian tunteja (myös pidempiä jaksoja) ≈ kyky toimia sijaisena tai lyhytaikaisesti opettajana Maisterivaihe Aloituspaketti muihin et/filosofian opettajilta vaadittaviin taitoihin ≈ kyky toimia vakituisena opettajana

Ainedidaktiikan suoritusten arviointi Arvioinnin osana arvostelu ja jatkuva suullinen palaute. Esseet, tentit ja seminaariestelmät arvostellaan asteikolla 0 – 5. Arviointikriteereinä ovat osoitettu lukeneisuus, teoreettinen oivaltavuus, näkökulmien monipuolisuus, luento- ja ryhmäosuudessa käsitellyn aineiston hyödyntäminen ja argumentoinnin johdonmukaisuus. On tärkeää keskustella aiemman tutkimustiedon ja kirjallisuuden kanssa, ei ainoastaan omien näkemysten kanssa. (Huom: näitä arviointikriteerejä käsitellään tarkemmin kevään ainedidaktiikan opetuksessa.) Ryhmätyön arvioinnista ks. erillinen taulukko, jota käsitellään ainedidaktiikan kurssilla sekä syksyllä että keväällä. Kokonaisarvosana kootaan opintopistein painotetusta keskiarvosta.

Syksyn AD-kurssit (lyhennelmä)

Ainedidaktiikan perusteet, rakenne Opintojakso sisältää seuraavat osat: 1. Didaktiikka 2 op (61167) - Perehdytään opetuksen peruskäsitteisiin, opetuksen teorian ja käytännön suhteisiin sekä johdatetaan itsenäisen pedagogisen ajattelun harjoittamiseen. 2. Ainedidaktiikka 8 op Perehdytään omien opetettavien aineiden ainedidaktiikkaan. 2A) Ainedidaktiikan luennot 4 op (68149) - johdatus ainedidaktiikan perustaviin ja ajankohtaisiin kysymyksiin 2B) Ainedidaktiikan ryhmäopetus 4 op (68153) - ainedidaktisen teorian soveltaminen käytäntöön oman aineen opetuksen kontekstissa

Kouluun tutustuminen Suoritetaan kouluissa 7.– Tarkemmat tiedot ja kirjallisuus Kouluun tutustuminen. Ainedidaktiikan perusteet, I periodi. Opiskelumateriaali. Aineisto on saatavana sähköisessä muodossa Flammasta &_pageLabel=P &placeId =HY312171&contentId=HY &_pageLabel=P &placeId =HY312171&contentId=HY Opintojakso arvioidaan Kouluun tutustumisen raporttien perusteella. Raportit hyväksytään asteikolla hyväksytty – hylätty.

Ainedidaktiikan perusteet, Ainedidaktiikka 4A) Ainedidaktiikan luennot 4 op/2 + 2 op (68149) Ainedidaktiikan luento- ja ryhmäopetuksessa käytetään yhteistä kirjallisuutta, joka ilmoitetaan ainedidaktiikan ryhmäopetuksen yhteydessä. Opintojakso arvioidaan tentin ja/tai muun kirjallisen suorituksen perusteella asteikolla B) Ainedidaktiikan ryhmäopetus 4 op/2 + 2 op (68153) Ryhmäopetus ja siihen liittyvät yksilö- tai ryhmätyöt arvioidaan asteikolla 0-5.

Ainedidaktiikka (perusteet), jatkoa ET:n ja filosofian didaktiikassa luentojen ja ryhmäopetuksen välissä ei ole olennaista eroa. Olennaisempi ero on, onko opiskelijalla toista ainetta (tai aikuiskasvatuksen didaktiikkaa). Jos ET:n tai filosofian opetusharjoittelijalla ei ole muuta sivuainetta, suosittelen toisen näistä ottamista didaktiseksi sivuaineeksi. Tämä on opiskelijan vapaasti valittavissa. Didaktiikan ja harjoittelun osallistumisedellytykset ovat erilaiset (harjoittelu edellyttää 25 op harj. aineessa). Henkilökohtaisesta poikkeavasta ohjelmasta sovitaan yksityiskohtaisemmin ryhmissä.

Ainedidaktiikan perusteet, kirjallisuus ja arviointi. Kurssi esitellään tarkemmin 1. luennolla

Reflektio Toimii siltana harjoittelun ja ainedidaktiikan välillä. (Virallisesti:) Opiskelija  oppii kiinnittämään huomiota opetuksen – omansa ja muiden – kannalta olennaisiin tekijöihin.  asettaa itselleen tavoitteita ja analysoi saavutuksiaan kriittisesti.  oppii reflektion avulla kytkemään yhteen ainedidaktista tietoa ja harjoittelusta saatavia käytännön kokemuksia.  saa reflektiosta tukea oman opetusnäkemyksen muotoutumiseen.

Reflektio Reflektio alkaa yhteisillä ryhmätapaamisella ke klo Minerva-tori K222.2 toinen yhteinen ryhmätapaaminen on ke klo Minerva-tori K222.2 Muista suorituksista sovitaan näissä tapaamisissa. Oheiskirjallisuus mm: Cantell, H Ratkaiseva vuorovaikutus – pedagogisia kohtaamisia lasten ja nuorten kanssa ja Cantell, H Vaikeat vanhemmat, kurjat kollegat. Ratkaiseva vuorovaikutus aikuisten kesken. Jyväskylä: PS-kustannus. Opintojakso arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty.

Opettajaopinnot kahdessa aineessa

Ristiriitaiset odotukset Tutkintovaatimusten mukaan ”Ainedidaktiikan osuus suoritetaan yleensä kahdessa aineessa, poikkeuksena äidinkieli ja kirjallisuus sekä vieraat kielet.” Matemaattis-luonnontieteellinen sekä bio- ja ympäristötieteellinen tdk vaativat tätä opiskelijoiltaan virallisesti. Muissa tdk:ssa kyse on (korkeintaan) suosituksesta. Toisaalta sanotaan, että ainedidaktiikka ja harjoittelu kuuluvat yhteen ja harjoitteluun ei puolestaan saa mennä ilman riittäviä opintoja.

Miksi pitää tulla opettajaksi kahdessa aineessa? Tausta on työllisyydessä: yhden aineen opettajille ei ole töitä, esim. Fi ja ET:ssä jopa kaksi ainetta on vähän, usein ET, FI, PS ja US ovat kaikki samalla opettajalla pienissä lukioissa. Ongelma syntyy, kun keskustakampuksen tiedekuntien tutkintorakenteessa tällaista asiaa ei ole otettu huomioon. Syksystä 2017 alkaen (ns. iso pyörä) luultavasti asia muuttuu.

Miksei voi harjoitella ilman muodollista aineenhallintaa? Harjoittelu on ”oikeaa” opetusta, harjoittelijan oppilaat saavat vain hänen antamansa opetuksen, jos se on epäpätevää oppilaiden lainmukainen oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen vaarantuu. Aineenhallinnan minimimäärällä, yleensä 25 op aineen opintoja, pyritään turvaamaan, että harjoittelija pystyy vaatyimusken täyttämään.

Ainedidaktiikka ja harjoittelu Ainedidaktiikka muodostaa sillan toisaalta aineen akateemisten opintojen ja kasvatustieteen teoreettisten opintojen sekä toisaalta harjoittelun ja laajemmin opetuksen välille. Siksi ainedidaktiikka ja harjoittelu kuuluvat yhteen.

Kolme eri asiaa 1. Opettajan kelpoisuus = muodollisesti pätevä opettaja i. ylempi korkeakoulututkinto ii. opettajan pedagogiset opinnot (60 op) iii. aineenhallinta = 60 op jokaisessa opetettavassa aineessa perusopetuksessa (lukiossa lisäksi syventävät yhdessä opetettavassa aineessa) 2. Harjoittelun aineenhallinta i. 25 op perusharjoittelussa ii. 60 op syventäväsää harjoittelussa 3. Didaktinen osaaminen Jos 2. aine/sivuaine jää vaille didaktiikan opintoja ja harjoittelua, se voi olla heikko lenkki koko opettajan uran ajan.

Ratkaisut? Huom: humanististen aineidenkin didaktiikoissa hämmentävän suuria eroja, joten kannattaa perehtyä eri ainedidaktiikkoihin. Kannattaa käyttää tervettä järkeä ja pyrkiä sopimaan järkevä ohjelma (tänä ”siirtymälukuvuonna”). Nyrkkisääntö: ilman mitään opintoja toisessa aineessa ei kannata mennä didaktiikkaan (poikkeus Fi + ET), mutta vähäiselläkin osaamisella 2. aine kannattaa ottaa. Voi myös ajatella lähtevänsä joululta suorittamaan sivuaineen 60 op. (Tällaisessa tapauksessa Flamma-ohje, että toista ainetta ei saa lisätä keväälle, ei päde.)