Miten Mikkelin ammattikorkeakoululla menee?

Esityksen sisältö MAMKin suoriutumisen historiaa Vuosi 2010 toiminnan ja talouden tulosten valossa Vuoden 2011 näkymät Ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistuksen vaikutukset

MAMKin suoriutumisen historiaa Ammattikorkeakoululla on vanhastaan kulttuuri, jossa on haluttu selkeästi nousta vanhojen opistojen muodostaman tason yläpuolelle Opetusministeriön vuosittain jakamissa tulospalkkiossa ollaan koko amk-historian ajalta valtakunnallisesti toisena saavuttaen hyvin kärkipaikkaa Vuonna 2010 jaettiin tulospalkkiot vuoden 2009 tulosten perusteella: MAMK oli ylivoimaisesti Suomen tuloksellisin AMK Erityisen merkittävänä pidetään palkintojen saamista kaikkein keskeisimmiltä alueilta: opetusprosessin laadusta ja tehokkuudesta sekä aluevaikutuksesta

Vuosi Talous Liikevoitto € Merkittävästi budjetoitua parempi Ei sisällä tulospalkkioita eikä koulutuksen laatuyksikköstatuksen mukaista rahoitusta Saavutettu erittäin tiukalla budjettikurilla ja tiukalla, YT-neuvotteluitakaan kaihtamattomalla henkilöstöpolitiikalla: jos ei ole töitä niin ei ole töitä – MAMK ei ole suojatyöpaikka Edellisen vuoden tulos €

Vuosi toiminta Lähtökohtana OKN:n mittareilla Suomen tuloksellin amk vuoden 2009 lukujen valossa. Vuonna 2010 merkittävää parannusta käytännössä kaikilla mitattavilla alueilla: – Koulutuksen vetovoima 2.8 – 2.3 – TKI-toiminnan volyymi €4.8M - €5.8M – TKI-opintopisteet 4.1 – 5.6 – Kansainvälisyys – Tutkinnon suorittaneiden osuus 71% - 75% – Yli 45 opintopistettä suorittaneiden osuus 52% - 55% – Tutkintojen määrä 722 – 874 – Avoimen amk:n opintopisteet 4877 – 5943 – Henkilökunnan työhyvinvointi-indeksi – Tuotetut julkaisut 150 – 202 – jne

Vuoden 2011 näkymät Sama kehitys jatkuu – TKI-volyymi edelleen vahvassa nousussa – Vetovoima parantunut edelleen – Työhyvinvointi-indeksissä edelleen merkittävä parannus – Tutkintoennuste edelleen korkeampi – Keskeyttämiset edelleen vähentyneet Valtaosaan mittareista ei ole vielä tässä vaiheessa riittävästi tietoa luotettavan ennusteen laatimiseksi, mutta tässä vaiheessa vaikutelma on nykyisen tiedon varassa erittäin positiivinen

Erillisrahoitus MAMK+KyAMK Erillisrahoitus MAMK+KyAMK Tiukka budjetti Rasitteena 2009 tutkintomäärä Selvitään KyAMK miljoonalla Reservissä tulok- sellisuusrahaa Tehdään tulosta Hyödytään 2010 tutkinnoista Lisänä KyAMK miljoonalla Reservissä tulok- sellisuusrahaa Kohtuullinen talous Hyödytään 2010 ja 2011 tutkinnoista KyAMK rahoituksesta vain jäänteet Reservissä tulok- sellisuusrahaa ja tulosta Uusi amk- rahoitusmalli? Runsas tulok- sellisuusraha

Kokonaisrahoitus PerusrahoitusMuu rahoitus OpiskelijamääräTutkintomäärä Aluevaikuttavuus ja työelämäyhteistyö Kansainvälisyys Opiskelija- rekrytointi TKI-toiminta Opetusprosessin laatu ja tehokkuus Korkeakoulu- rakenne 67-70%n % Tuloksellisuus 0-3% 94-99%1-6%

Kokonaisrahoitus PerusrahoitusStrategiarahoitus OpiskelijamääräTulosrahoitus Suoritetut tutkinnot TKI-toiminnan tuloksellisuus Työllistyminen Alueellinen vaikuttavuus Läpäisyaika/ keskeyttämisaste Erikoistuminen ja profiloituminen 50-55%45-50%

Uusi rahoitusmalli ja MAMK Maakunnan nuorten ikäluokkien koko pienenee Kasvukeskuksista kova paine koulutuksen siirtämiseksi sinne Ikäluokat pienenevät myös valtakunnallisesti Aikuisopiskelijoiden määrä ei korvaa nuorten ikäluokkien pienentymistä  Opiskelijamäärään perustuva rahoitus tulisi olemaan laskeva Olimme viime vuonna maan tuloksellisin AMK Koko AMK-historian tarkastelussa olemme tuloksellisuudessa 2. sijalla Esityksen uusista tuloksellisuuden osa-alueista sijoitumme kaikissa yli valtakunnan keskitason  Tuloksellisuuteen perustuvassa mallissa rahoituksemme tulisi kasvamaan  Esitetty rahoitusasemauudistus parantaa taloudellista asemaamme