Lataa esitys
Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota
1
Helsingin ulkomaalaistaustainen väestö vuonna 2017
Lisätietoja: Jenni Erjansola Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot Puh
2
Kuva 1. Ulkomaalaistaustaisten osuus koko väestöstä vuoden alussa Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja muualla Suomessa 2000–2017 Lähde: Tilastokeskus
3
Kuva 2. Helsingin ulkomaalaistaustaisten määrän muutos vuosina 1991–2016
Lähde: Tilastokeskus
4
Kuva 3. Ulkomaalaistaustaiset, vieraskieliset ja ulkomaan kansalaiset Helsingissä vuoden alussa 1991−2017 Lähde: Tilastokeskus
5
Kuva 4. Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä väkiluvultaan 15 suurimmassa seutukunnassa 1.1.2017
Lähde: Tilastokeskus
6
Kuva 5. Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä Pohjoismaiden suurimmissa kaupungeissa 1.1.2017
Ulkomaalaistaustaisiksi katsotaan ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Ruotsissa määritelmä sisältää myös ne ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden vanhemmat ovat syntyneet Ruotsissa.
7
Kuva 6. Vieraskielinen väestö Helsingin seudulla 2000–2017 ja ennusteen perusvaihtoehdon mukaan vuoteen 2030 Lähde: Tilastokeskus
8
Kuva 7. Koko väestön ja vieraskielisten ikärakenne Helsingissä 1. 1
Lähde: Tilastokeskus
9
Kuva 8. Koko väestön ja vieraskielisten ikärakenne Helsingissä vuonna 2030 ennusteen perusvaihtoehdon mukaan Lähde: Tilastokeskus
10
Kuva 9. Vieraskielisen väestön määrä kieliryhmittäin 2001–2017 ja ennusteen perusvaihtoehdon mukaan vuoteen 2030 Lähde: Tilastokeskus
11
Kuva 10. Helsingin vieraskieliset äidinkielen mukaan 1.1.2017
Lähde: Tilastokeskus
12
Kuva 11. Helsingin kymmenen suurimman vieraskielisten kieliryhmän määrän kehitys 2000–2017
Lähde: Tilastokeskus
13
Kuva 12. Ulkomaalaistaustaiset taustamaanosan mukaan Helsingissä ja koko maassa 1.1.2017
Lähde: Tilastokeskus
14
Kuva 13. Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten taustamaanosat maassaoloajan mukaan 1.1.2017
Lähde: Tilastokeskus
15
Kuva 14. Helsingin suurimmat ulkomaan kansalaisten ryhmät 1.1.2017
Lähde: Tilastokeskus
16
Kuva 15. Ulkomaalaistaustaisten osuus koko väestöstä ikäryhmittäin 1.1.2017
Lähde: Tilastokeskus
17
Kuva 16. Taustamaaryhmät ikäluokan mukaan Helsingissä 1.1.2017
Lähde: Tilastokeskus
18
Kuva 17. Kieliryhmät ikäluokan mukaan Helsingissä 1.1.2017
Lähde: Tilastokeskus
19
Kuva 18. Ulkomaalaistaustaisten ikärakenne syntymämaan mukaan 1.1.2017
Lähde: Tilastokeskus
20
Kuva 19. Ulkomaalaistaustaiset taustamaanosan ja sukupuolen mukaan Helsingissä 1.1.2017
Lähde: Tilastokeskus
21
Kuva 20. Vieraskielisten osuus alueen väestöstä suurpiireittäin vuoden alussa 1992–2017
Lähde: Tilastokeskus
22
Kuva 21. Ulkomaalaistaustaisten osuus alueen koko väestöstä 1.1.2017
Kartasta on poistettu alueet, joissa asukkaita on 100 tai vähemmän. Lähde: Tilastokeskus, karttatoteutus Helsingin kaupungin tietokeskus
23
Kuva 22. Vieraskielisten tulo-, lähtö- ja nettomuutto ulkomaiden ja Helsingin välillä 1999–2016
Lähde: Tilastokeskus
24
Kuva 23. Helsingin vieraskielisten nettomuutto muulta Helsingin seudulta ja muualta Suomesta 2000–2016 Lähde: Tilastokeskus
25
Kuva 24. Helsinkiin ja Helsingistä muuttaneet vieraskieliset sekä nettomuutto lähtö/tuloalueen mukaan 2014−2016 Lähde: Tilastokeskus
26
Kuva 25. Helsingin väestönmuutokset 2001−2016
Lähde: Tilastokeskus
27
Kuva 26. Helsingin kotimainen ja ulkomainen nettomuutto äidinkielen mukaan vuosina 2000–2016
Lähde: Tilastokeskus
28
Kuva 27. Helsingin nettomuuttoliike vuonna 2016 äidinkielen ja iän mukaan
Lähde: Tilastokeskus
29
Kuva 28. Ulkomaan kansalaisten ulkomainen ja kotimainen nettomuutto Helsinkiin kansalaisuuden mukaan vuonna 2016 Lähde: Tilastokeskus
30
Kuva 29. Naimisissa olevien osuus naisten ikäryhmästä suomen- ja saamen-, ruotsin-, sekä vieraskielisillä Helsingissä Lähde: Tilastokeskus
31
Kuva 30. Helsingissä avioliiton solmineet avioparit 2000–2016, joissa ainakin toinen puoliso on vieraskielinen, sekä osuus kaikista saman vuoden aikana solmituista avioliitoista Lähde: Tilastokeskus
32
Kuva 31. Hedelmällisyys äidin iän ja äidinkielen mukaan 2016
Lähde: Tilastokeskus
33
Kuva 32. Kokonaishedelmällisyys kieliryhmittäin Helsingissä 2000–2016 (N>50)
N = Syntyneiden lasten määrä vuonna 2014 Lähde: Tilastokeskus
34
Kuva 33. Asuntokunnat äidinkielen ja henkilöluvun mukaan Helsingissä 31.12.2014
Lähde: Tilastokeskus
35
Kuva 34. Vieraskieliset asuntokunnat hallintaperusteen mukaan 31. 12
Lähde: Tilastokeskus
36
Kuva 35. Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten asunnon hallintamuoto maassaoloajan mukaan Helsingissä Lähde: Tilastokeskus
37
Kuva 36. Ahtaasti asuvat asuntokunnat Helsingissä 31.12.2014
Lähde: Tilastokeskus
38
(osuus kaikista vastaavista asuntokunnista peruspiireittäin)
Kuva 37. Peruspiirit, joissa vieraskielisten osuus on suurin asuntokunnan hallintaperusteen mukaan (osuus kaikista vastaavista asuntokunnista peruspiireittäin) Lähde: Tilastokeskus
39
Kuva 38. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus Suomessa syntyneistä helsinkiläisistä syntyperän mukaan vuosien 2015 ja 2016 lopussa Etunimi Sukunimi Lähde: Tilastokeskus
40
Kuva 39. Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevat vieraskielisistä helsinkiläisistä 2011−2016
*Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, ei ole työllinen, ei opiskele, ei ole eläkkeellä tai varusmiespalveluksessa Lähde: Tilastokeskus
41
Kuva 40. Kunnan varhaiskasvatuksessa, yksityisen hoidon tuen tai kotihoidon tuen piirissä olevat lapset iän ja äidinkielen mukaan Lähde: Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ja Kela
42
Kuva 41. Vieraskielisten osuus perusopetuksen kokonaisoppilasmäärästä 2010-luvulla koulutuksen järjestäjän mukaan Lähde: Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
43
Kuva 42. Perusasteen jälkeisissä hauissa vuosina 2015−2017 ilman koulutuspaikkaa jääneiden osuus kaikista hakeneista 9.-luokkalaisista äidinkielen mukaan, peruskoulun Helsingissä suorittaneet Lähde: Vipunen, Opetushallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö
44
Kuva 43. Vieraskielisten opiskelijoiden osuus kaikista opiskelijoista Helsingissä
Lähde: Tilastokeskus
45
Kuva 44. Lukiokoulutuksessa opiskelevat ulkomaalaistaustaiset Helsingissä
Lähde: Vipunen, Opetushallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö
46
Kuva 45. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat ulkomaalaistaustaiset Helsingissä
Lähde: Vipunen, Opetushallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö
47
Kuva 46. Toisen asteen koulutuksessa olevien osuus helsinkiläisistä 16–18-vuotiaista ja korkea-asteen koulutuksessa olevien osuus helsinkiläisistä 20–24-vuotiaista Opiskelijat kotikunnan mukaan. Opiskelijat ja väestö tilanteesta. Vain tutkintotavoitteinen koulutus. Korkea-asteen tiedot vuosilta 2006, 2008, 2011, 2013, 2015 Lähde: Tilastokeskus
48
Kuva 47. Toisen asteen lukio- tai ammatillisessa koulutuksessa olevien osuus helsinkiläisistä 16−18-vuotiaista syntyperän mukaan Opiskelijat kotikunnan mukaan. Opiskelijat ja väestö tilanteesta. Lähde: Tilastokeskus ja Vipunen, Opetushallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö
49
Kuva 48. Kokonaan koulutuksen keskeyttäneiden osuus kaikista helsinkiläisistä opiskelijoista äidinkielen mukaan Keskeytti opintonsa eikä jatkanut missään muussa koulutuksessa lukuvuoden aikana. Nuorten koulutus lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulututkintoon suuntaava koulutus. Lähde: Tilastokeskus
50
Kuva 49. Työllisten osuus Uudellamaalla tutkinnon suorittaneista vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen Sisältää myös työlliset opiskelijat. Tarkastelusta on poistettu maasta muuttaneet. Lähde: Vipunen, Opetushallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö
51
Kuva 50. Kaikkien helsinkiläisten ja vieraskielisten työttömyysaste 2010–2016
Lähde: TEM
52
Kuva 51. Helsinkiläisten työttömyysaste (%) syntyperän mukaan vuosina 2000−2015
Lähde: Tilastokeskus
53
Kuva 52. Työllisten miesten ja naisten osuus ikäryhmästä äidinkielen mukaan Helsingissä 31.12.2015
Lähde: Tilastokeskus
54
Kuva 53. Ulkomailla syntyneiden 15–64-vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten pääasiallinen toiminta maassaoloajan mukaan Helsingissä Lähde: Tilastokeskus
55
Kuva 54. Työttömyysaste. äidinkielen ja koulutusasteen mukaan 31. 12
*Työttömyysaste = työttömät/työvoima % Lähde: Tilastokeskus
56
Kuva –29-vuotiaat helsinkiläiset syntyperän, sukupuolen ja pääasiallisen toiminnan mukaan Lähde: Tilastokeskus
57
Kuva 56. Ulkomaalaistaustaiset ja suomalaistaustaiset työlliset ulkomaalaistaustaisten yleisimpien toimialojen mukaan Helsingissä Lähde: Tilastokeskus
58
Kuva 57. Ulkomaalaistaustaiset ja suomalaistaustaiset työlliset ammattiryhmän mukaan Helsingissä Lähde: Tilastokeskus
59
Kuva 58. Ulkomaalaistaustaisten osuus kaikista helsinkiläisistä työllisistä ammateittain* 31.12.2014
*Sisältää ne ammatit, joissa on vähintään 100 ulkomaalaistaustaista työllistä ja joissa ulkomaalaistaustaisten osuus on vähintään viidennes Lähde: Tilastokeskus
60
Kuva 59. Ulkomaalaistaustaisten 15–64-vuotiaiden tulonsaajien jakautuminen eri tuloluokkiin (tulotaso suhteessa koko väestön tuloihin) vuonna 2014 Lähde: Tilastokeskus
61
Kuva 60. Helsingissä asuvien ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten 15–64-vuotiaiden naisten jakautuminen eri tuloluokkiin (tulotaso suhteessa Suomen koko väestön tuloihin) Suomessa asumisen keston mukaan vuonna 2014 Lähde: Tilastokeskus
62
Kuva 61. Helsingissä asuvien ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten vuotiaiden miesten jakautuminen eri tuloluokkiin (tulotaso suhteessa Suomen koko väestön tuloihin) Suomessa asumisen keston mukaan vuonna 2014 Lähde: Tilastokeskus
63
Kuva 62. Toimeentulotuen saajat (päämiehet) äidinkielen ja perhetyypin mukaan Helsingissä 2015, % osuutena kaikista tukea saavista kotitalouksista Lähde: Tilastokeskus
Samankaltaiset esitykset
© 2024 SlidePlayer.fi Inc.
All rights reserved.