Valtakunnalliset vammaisneuvostopäivät Kohti uusia palvelujen järjestämismalleja Markku Niemelä

Kohti uusia palvelujen järjestämismalleja … Otsikko on haastava ja antaa vaihtoehtoisia lähestymismahdollisuuksia Puhuako Paras - hankkeen aikaansaamista ja mahdollistamista muutoksista palvelujen järjestämisessä? Haastaako kilpailuttamisesta, tilaaja-tuottaja - ja sopimusohjausmalleista vai palveluseteleistä? Tarinoidako siirtymisestä järjestelmä- ja laitoskeskeisestä palvelun järjestämisestä yksilöllisempiin malleihin?

… yksilöllisempiin järjestämismalleihin 1 Pitkä traditio järjestelmä- ja laitoslähtöisestä palvelujen järjestämismallista esim. vammaispalveluissa/kehitysvammapalveluissa –”Keskimäärin hyvin toimiva järjestelmä”, jos tarpeet ja palvelut eivät kohtaa, on kyse ”poikkeustapauksesta” –Joku laitos aina perimmäisenä tai pohjimmaisena  ”jollet näillä pärjää, niin sitten laitokseen” Ongelma: ei pystytä enää lunastamaan palvelulupausta eikä vastata nykyihmisten erilaistuviin tarpeisiin, tilanteisiin ja tarinoihin  Liikaa ”poikkeustapauksia”

… yksilöllisempiin järjestämismalleihin 2 Paine muutoksiin: Ihmis- ja perusoikeudet ihmisten todelliset elämäntilanteet ja tarpeet Vanhan mallin ’hyvinvointitehottomuus’ – sijoitetuilla panoksilla ei luoda hyvinvointia, jopa päinvastoin

YK:n vammaisten oikeuksien sopimus Artikla 19 (asia referoituna/mn) Vammaisella henkilöllä oikeus elää yhteisössä muiden ihmisten kanssa yhdenvertaisesti Täysi osallisuus ja osallistuminen yhteisön elämään Oikeus valita asuinpaikkansa, kenen kanssa ja missä asua – ei pakkoja eriytettyihin ratkaisuihin Erilaiset palvelut ja tuki, henkilökohtainen apu, kotiin ja asumiseen sekä osallistumiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn Yleisten palvelujen esteettömyys ja saavutettavuus

Eurooppalaista vammaispolitiikkaa Euroopan neuvoston toimintaohjelman mukaan Jäsenvaltiot jatkavat syrjinnänvastaista ja ihmisoikeudet turvaavaa työtään lisätäkseen vammaisten henkilöiden itsenäisyyttä ja valinnanvapautta, parantaakseen heidän elämänlaatuaan sekä lisätäkseen tietoisuutta vammaisuudesta osana ihmisten monimuotoisuutta. Emme enää pidä vammaisia henkilöitä hoitoa kaipaavina potilaina, jotka eivät anna panostaan yhteiskunnan hyväksi, vaan ihmisinä, joiden nykyiset esteet on poistettava, jotta he voivat ottaa itselleen kuuluvan paikan yhteiskunnan täysimääräisesti osallistuvina jäseninä. Painopiste on siirtynyt yksilöön keskittyvään … lähestymistapaan, jossa kunnioitetaan jokaisen vammaisen henkilön ihmisoikeuksia, perusvapauksia ja ihmisarvoa.

… (toimintalinja 8) keskittyy auttamaan vammaisia henkilöitä elämään mahdollisimman itsenäistä elämää ja täysivaltaistumaan tekemään asuinpaikkaansa ja asumismuotoaan koskevia päätöksiä. Tämä edellyttää strategista politiikkaa, joka tukee siirtymistä laitoshoidosta yhteisöpohjaisiin vaihtoehtoihin, esimerkiksi itsenäiseen asumiseen tai pienryhmäkoteihin. Täysin itsenäinen elämä ei ehkä ole kaikille mahdollinen ratkaisu tai valinta. Poikkeustapauksissa tulisi kannustaa hoivaa pienissä, laadukkaissa yksiköissä laitosasumisen vaihtoehtona. Vammaiset henkilöt ja vammaisjärjestöt tulisi ottaa mukaan itsenäisten asumisjärjestelyjen suunnitteluun. Eurooppalaista vammaispolitiikkaa Euroopan neuvoston toimintaohjelman mukaan

Mitä on tapahtunut 25 vuodessa kehitysvammaisten asumisessa

Asumisen viimeaikaisia muutoksia

Kansainvälisen katsauksen perusteella nykyaikainen asumis- ja tukipalvelu (1) perustuu kansalaisuuden periaatteille ja perus- ja ihmisoikeuksiin. Keskeistä on, että kehitysvammaisille henkilöillä on oikeus samanlaisiin asumis-mahdollisuuksiin yhteisössä kuin muillakin ihmisillä. on kokonaisvaltainen ja kattava: vaihtelee avun tarpeen mukaan vähäisestä tuesta ja avusta intensiivisempään palveluun sekä mahdollistaa yhtäläisen osallistumisen ja pääsyn erilaisiin yhteisöihin. perustuu tuettujen asumismallien ja aktiivisen tuen kehitelmien synteesiin.

Kansainvälisen katsauksen perusteella nykyaikainen asumis- ja tukipalvelu (2) suunnitellaan yksilökeskeisesti ja vastaa käyttäjiensä, eikä esimerkiksi organisaation, tarpeita. huomioi jokaisen ihmisen itsemääräämisoikeuden, jolloin kehitysvammaisten henkilöiden mahdollisuus vaikuttaa heitä itseään koskeviin ratkaisuihin ja palveluihin lisääntyy. on paikallisten (esim. kunnallisten tai alueellisten) politiikkojen ja kehittämisstrategioiden mukainen siten, että palvelu avaa laajempia mahdollisuuksia osallistua yhteisön toimintoihin.

Kansainvälisen katsauksen perusteella nykyaikainen asumis- ja tukipalvelu (3) on joustava suhteessa käyttäjien tarpeisiin ja tehokas suhteessa resursseihin. pohjautuu lainsäädäntöuudistuksiin ja kattaviin kansallisiin toimintaohjelmiin ja – strategioihin. vaatii tuekseen yhtenäisen rahoituspohjan, joka kannustaa kehittämään uudenlaisia asumisratkaisuja ja tuen muotoja laitosasumisen sijaan. täydentyy muilla palveluilla, jotka kattavat kehitysvammaisen henkilön elämän ja arjen muita osa-alueita (työ, koulutus, tuettu vapaa- aika) ja jotka koordinoidaan siten, että ne tukevat kehitysvammaisten täyttä osallistumista.

Yksilöllisen asumisen malli asunto Henkilö- kohtainen apu ja tuki Hoito kuntoutus Muu huolenpito Ja tukipalvelut Tekniset ratkaisut Ohjaus valmennus Yhteiskunnan yleiset mahdollisuudet Palvelut, tulonsiirrot …

… uusia järjestämismalleja Järjestämisvastuullinen -Kunta / kuntayhtymä / -Politiikan muotoilu -rahoitus -Tarpeen selvitykset (V/Y) -Suunnitelmat (V/ Y) -Päätökset (V/ Y) -Palvelun toteutustapa: - taloudellinen tuki palvelun toteuttamiseksi - Palveluseteli. - Palvelun hankinta -Oma /osto- kilpailutus Palvelun toteutus ja tuottaminen Asunnot ja jokapäiväinen elinympäristö -Henkilökohtainen avustaja -Vastuuavustaja -Avustajapalvelu -Lähipalveluhenkilöstön palvelutyö Asianomainen itse organisoi Palvelujen käyttäjien itsehallinnollinen pal- veluyhteisö esim. osk Kunnallinen/ Muu yleishyödyll./ Kaupallinen Palvelujen tuottaja