Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari Metsä-Luostolla / / Maija Uramo

Lapsikeskeisen lastensuojelun sosiaalityön idea SOSIAALITYÖNTEKIJÄ LAPSIVANHEMMAT MU

Lapsikeskeisyydestä lapsikeskeisellä ideologialla on pitkä historia (esim. Bardy 1996) uudessa lapsitutkimuksessa lapset nähdään sosiaalisina toimijoina ja kyvykkäinä tuottamaan sellaista tietoa, jota aikuisilta ei voi saada – esim. tietoa lapsen omista kokemuksista ja hänen omaan elämäänsä liittyvistä tulkinnoista (esim. Kiili 1996; Bardy 2001; Eskonen 2000, 2004; Ritala-Koskinen 2001; Järventie 2001; Helavirta 2005) lapsikeskeisyys nojaa nykyiseen lastensuojelulakiin => lapsi nähdään tarpeellisena entistä selvemmin määrittää lastensuojelutyön asiakkaaksi ja työskentelyn päähenkilöksi (Sinko 2005, 15) lapsikeskeisen sosiaalityön kehittämistä on tehty 1990-luvun lopusta lähtien useissa hankkeissa (Oranen: Lapsen aika –projekti, 2001, Forsberg 2002, 2002; Möller, 2004: Pesäpuun PRIDE ja lastensuojelun avohuolto –kehittämishanke ja Norsu-projekti; Stakesin Elämänketju-hanke, esim. Barkman&Virtanen 2002;) MU

Lapsikeskeisyyden ydinasioita (Tulensalo&Ervast 2006) lapsi on työskentelyssä ensisijainen asiakas ja avun saaja. työskentelysuhde luodaan aina myös vanhempiin, mutta siten että lapsi ja lapsen arki on työn keskiössä. sos.tt. työskentelee aktiivisesti ja systemaattisesti lapsen kanssa kaikissa avohuollon sos.työn vaiheissa. lapsi huomioidaan erityisesti myös perheen yhteisissä tapaamisissa tai neuvotteluissa. lapsi ei ole aina paikalla tapaamisissa. MU

jatkuu… lapsen ei edellytetä käyttäytyvän aikuisen tavoin. lapsen kanssa ollaan vuorovaikutuksessa lapselle ominaisilla tavoilla. tavoitteena on lapsen auttaminen sekä suoraan että välillisesti vanhempien ja muiden aikuisten toimesta. vanhemmuutta arvioidaan suhteessa asiakkaana olevaan lapseen ja lapsen yksilöllisiin tarpeisiin. MU

Vanhemmuudesta - arvo, asema, oikeus, kunnia, tehtäviä, velvoite, - ongelma, pulma, - biologinen vanhemmuus, - sosiaalinen vanhemmuus, - psykologinen vanhemmuus, - isäpuoli, äitipuoli, puolivanhempi - lapsi ja uusperheen uusi aikuinen vanhemmuussuhteessa,  Voisi tarkastella myös joltakin muulta kuin, vanhemmuusperustalta => puolisuhteita  ei-vanhemmuuteen perustuvat aikuissuhteet. (Ritala-Koskinen 2001)  MIKÄ ON LAPSEN PERHE? VANHEMMUUS LAPSEN ARJESSA? MU

Perhelähtöisessä lapsikeskeisyydessä (Tulensalo&Ervast 2006) perhe nähdään aina yksilöiden kautta, koska perheen yhteistä etua on vaikea määrittää. lapsi huomioidaan perheeseensä kuuluvana, mutta aina myös itsenäisenä yksilönä. sekä lapsen että vanhempien näkemys kuullaan. Lapsen kokemus ja mielipide nostetaan tietoisesti perheen aikuisten näkemysten rinnalle. lapsen kokemus on yhtä arvokas kuin muiden perheenjäsenten kokemus. lapsen edun ja hyvinvoinnin tukeminen on ls:n ensisijainen tehtävä. tilannearviossa sos.tt. on aina lapsen puolella => lapsen turvan, suojelun ja muiden tarpeiden ensisijaisena pitämistä kaikissa tilanteissa => parhaiten se toteutuu yhteistyössä vanhempien kanssa. MU

Käytännössä lapsen ja vanhempien työskentely tilannearviossa: (Tulensalo & Ervast 2006) sosiaalityöntekijä on sekä lapsen että vanhemman työntekijä. työprosessissa on lapsen ja vanhempien yhteisiä tapaamisia. Tilannearvion alussa ja lopussa on perheen yhteinen tapaaminen. lapsi saa kertoa oman käsityksensä keitä hänen perheeseensä kuuluu ja keitä muita läheisiä ihmisiä lapsen elämässä on. Lapsi saa myös kuvailla millaiseksi hän kokee suhteet perheen jäseniin sekä muihin läheisiin. vanhempien tapaamisessa käydään läpi lapsen verkostot ja vanhemmat saavat kuvailla näkemyksiään lapsen suhteista perheen jäseniin ja muihin lapselle tärkeisiin ihmisiin. MU

Miksi malli lastensuojelutarpeen arviointiin? malli jäsentää työskentelyä niin asiakkaan kuin työntekijän näkökulmasta. lapsen tilanne selvitetään mahdollisimman perusteellisesti varhaisessa vaiheessa. palvelutarpeiden selvittäminen auttaa kohdentamaan palveluita paremmin. toistamalla tilannearvioita voidaan palvelujen vaikuttavuutta arvioida. (Kääriäinen A. 2003). MU

Lastensuojelun alkuvaiheen tilannearvion tavoite: lapsen tilanteen selvittäminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. työskentelyn systematisoiminen ja näkyväksi tekeminen työprosessin dokumentoiminen. palvelutarpeen selvittäminen ja tarpeen mukaisten palveluiden löytäminen. työprosessin arvioiminen. (Kääriäinen A. 2003)

Lastensuojelun alkuvaiheen tilannearvioinnin lähtökohdat: arviointi keskittyy lapsen tilanteen kartoittamiseen sekä tarpeiden ja voimavarojen selvittämiseen. arviointi tehdään yhdessä lapsen ja vanhemman kanssa. tavoitteena on saada alkuvaiheen arviointi lapsen tilanteesta, lapsen ja vanhemman välisestä vuorovaikutussuhteesta ja vanhemmuudesta. arviointi on tekemisen väline ja suunnitelmallisen työskentelyn perusta. tilanteen arviointi ja muutoksen tarkastelu tehdään yhdessä asiakkaan kanssa, jolloin myös palvelujen vaikuttavuutta voidaan arvioida. (Kääriäinen A. 2003) MU

Lapsikeskeisen lastensuojelun avohuollon alkuvaiheen tilannearvio Alku- tapaa- minen Lapsi ja vanhemmat Lapsen tapaaminen Lapsen tapaaminen Lapsen tapaaminen Yhteis- tapaa- minen Lapsi ja vanhem- mat Tarjotun avun ja tuen sekä yhteistyöverkostojen selvittäminen Kotikäynti Vanhemmat Asiakkuus jatkuu Asiakkuus loppuu MU Yhteenvedon laatiminen HS:n l a t i m i s t a p.