Lastensuojelun Perhehoito

Esitys aiheesta: "Lastensuojelun Perhehoito"— Esityksen transkriptio:

1 Lastensuojelun Perhehoito

2 Perhehoidon työryhmän tehtävä ja työskentely
Suunnitellaan lastensuojelun perhehoidon järjestämisen toimintamalli pääkaupunkiseudulla, yhteistyössä Uudenmaan maakunnan kanssa. Suunnitellaan malli, jossa alueen perhehoidon tuottaminen kootaan yhteen. Mallinnetaan ja pilotoidaan lastensuojelulain mukaisen lapsen vastuusosiaalityön ja perhehoitolain mukaisen vastuutyön tuottamista erillään. Huomioidaan SOTE-Uudenmaan työskentely ja tehtävät nykytilan kuvaukset sekä kytketään valmistelu tiiviisti Uudenmaan SOTE:n valmisteluun. Nykytilan kartoitus hoitovuorokausien osalta sekä kuntien ja niiden yhteenliittymien itse tuottaman perhehoidon että ostopalveluna tuotettujen perhehoidon palveluiden osalta. Käsittää myös luvanvaraisen perhehoidon ostot. Helsingissä on käynnistynyt pilotointi toimeksiannon mukaisesti alkusyksyllä 2017 ja Vantaalla pienimuotoisemmin vuoden 2018 alussa. Espoossa kerätään tietoa Keinu-mallin tarjoamasta vanhemmuuden tuesta erityisesti koskien lapsen syntymävanhempia. Työryhmässä on edustajia seitsemästä kunnasta, puheenjohtaja on lastensuojelun sosiaalityön päällikkö Ritva Mantila (Helsinki) Palvelukuvaksen laatiminen sekä pidempiaikaisen perhehoidon (”kuntouttava perhehoito”), luvanvaraisen perhehoidon että vastaanottoperhetoiminnan osalta. Pia Gripenberg

3 PERHEHOIDON JÄRJESTÄMINEN UUDENMAAN MAAKUNNASSA
Pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa perhehoitoon sijoitettujen lasten vastuusosiaalityöstä ja perhehoitajien vastuutyöstä vastaa sama sosiaalityöntekijä. Yli puolet Uudenmaan kunnista kuuluu Perhehoito Pihlajaan, jossa perhehoitajien vastuutyö järjestetään Pihlajasta ja lasten vastuusosiaalityö säilyy kunnissa. Muissa Uudenmaan kunnissa perhehoidon järjestämisen osalta on vaihtelevia malleja. Helsingissä ja Vantaalla pilotoidaan työn eriyttämistä. ”Sivutuotteena” pilotoidaan lisäksi Helsingissä läheisverkostoperheiden ryhmämuotoista valmennusta, Pihlajassa Hyvinkään ja Nurmijärven kanssa perhehoitajien vastuutyöntekijän työajan jyvittämistä fyysisesti lapsen sijoittajakuntaan sekä Hyvinkäällä vastaanottoperheeseen sijoitetun lapsen tilanteen arvioimista vastaanoton laitosyksikön työntekijöiden toimesta. Palvelukuvaukseen tullaan kirjaamaan vaihtoehtoiset työn organisoimisen tavat. Ensisijaisena mallina nähdään perhehoitajien vastuutyön irrottaminen lapsen vastuusosiaalityöstä. Tällöin perhehoitajien vastuutyö olisi ensisijaisesti sosiaaliohjaajien työtä, johon liittyisi moniammatillinen tuki (mm. toimintaterapeutti, perheterapeutti, psykologi, sosiaalityöntekijä ?) Pilotoinnissa ja muussa yhteisessä tarkastelussa keskeiseksi nousee myös perhehoitajien tuen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen riittävä resursointi, erilaiset monipuoliset tukimuodot sekä muut huomioitavat asiat riippumatta työn järjestämisen tavasta. Samalla kehitetään mm. ryhmämuotoista tukea. Riippumatta työn organisoimisesta yhteisesti nähdään, että perheiden rekrytointi ja valmennus tulee maakunnassa keskittää ja yhdenmukaistaa. Myös tukea nähdään hyvänä järjestää jatkossa yhteisesti (ainakin osin): ryhmätoiminta, mentoritoiminnan kehittäminen, työnohjaus jne. PERHEHOIDON JÄRJESTÄMINEN UUDENMAAN MAAKUNNASSA Pia Gripenberg

4 Uudenmaan perhehoito:
Kantavana ajatuksena lapsilähtöisyys, osallisuuden vahvistaminen. Rinnakkain sekä kaikille perhehoitajille tarjottava tuki että lapsikohtaiseen suunnitelmaan kytkeytyvä tuki. Yhtenäiset ”palveluluokitukset” sekä maakunnan itse tuottamalle että ostopalveluista täydennettävälle perhehoidon palvelulle. Tiivis ensimmäisen vuoden tuki. Jaettu vanhemmuus -> Keinumalli (nyk. Espoo), kokeilussa sovellutus väestöliiton vanhemmuussuunnitelma –työkalusta (eroperheet). Läheisverkostosijoituksiin yhtenäiset linjaukset: arviointi, valmennus, tuki. Mitä vaikutuksia on systeemisellä lastensuojelun tiimimallilla? - vähintäänkin systeeminen ajattelu: lapsen ympärillä oleva(t) perhe(et), kokonaisvaltainen ote (sis. sijaissisaruuden tuki, vertaistoiminnot sekä livenä että verkossa, jaetun vanhemmuuden työkalut jne.) . Pia Gripenberg

5 VASTAANOTTOPERHETOIMINTA
Laajennettu perhehoidon ja laitoshoidon työryhmien yhteinen työkokous järjestettiin Tällä hetkellä pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa vastaanottoperhetoiminta on vastaanottoyksiköiden alaisuudessa (esimiehisyys), Pihlajassa osana perhehoitoa. Päivystäviä perheitä kuitenkin Pihlajassa vain kahden kunnan käytössä ja toiminta sikäli marginaalissa, pääpaino pitkäaikaisessa perhehoidossa. Palvelukuvauksessa esitetään, että vastaanottoperhehoito on oma kokonaisuutensa, jonne asiakkaat ohjautuvat samaa kautta kuin vastaanottoyksiköihin (ja osan avohuollon palveluita?). Ehdotuksessa nähdään, että perheiden rekrytointi ja valmennus toteutetaan yhdessä pidempiaikaisen perhehoidon kanssa. Yhteinen valmennus ja lyhytaikaisen perhehoidon lisäkoulutusosa ? Tukipalvelut nähdään erilaisina perhehoitajien ja lapsen tilanteesta nousevat tarpeen vuoksi (mm. intensiteetti). Pia Gripenberg

6 Jatkossa: Pilotoinnin edetessä voidaan varmistua siitä, mikä on työryhmän lopullinen ensisijainen esitys perhehoidon työn järjestämiseksi maakunnassa. Pilotoinnin aikana myös perhehoitajien tukea on saatu tarkasteltua, toimenkuvia tarkennettua (riippumatta työn järjestämisen tavasta) sekä tuen muotoja moninaistettua. Yhtenäinen rekrytoinnin, valmennuksen ja ryhmämuotoisen tuen malli on suunniteltu. Mentoritoiminta, palkkiot ja toimeksiantosopimukset on suunniteltu yhtenäisiksi. Uusia yhteistyömuotoja pohditaan muiden sijaishuollon toimijoiden kanssa. Pia Gripenberg

7 Pia Gripenberg / Ritva Mantila
/