Pitäisikö terveyseroja pyrkiä kaventamaan? Miten? Pitäisikö jokaisen kustantaa omista elintavoista johtuvien sairauksien kustannukset? Miksi?

Hurtig TE1 Terveyserojen kaventaminen

”Terveys 2015”-kansanterveysohjelma on linjannut muutamia tärkeimpiä kansanterveydellisiä tavoitteita: pdf Miten ohjelma on onnistunut kaventamaan väestöryhmien terveyseroja? html

Terveyserojen kaventaminen tavoitteena Terveyspolitiikan keskeinen tavoite Suomessa on kaventaa terveyseroja. Terveyserot on alettu nähdä terveyspolitiikkaa laajemmin myös yhteiskuntapoliittisena ongelmana. Terveyserot ovat kuitenkin säilyneet ennallaan tai jopa kasvaneet

Terveydenhoidon ristiriitaa Suurituloiset käyttävät työterveyshuollon ja yksityislääkärien sekä hammaslääkärien palveluja tarpeeseen nähden enemmän kuin pienituloiset. Vakaviin tauteihin liittyviä leikkauksia tehdään tarve huomioon ottaen enemmän suurituloisille kuin pienituloisille.

Suurin kuilu terveydessä Suomessa Ylemmän sosiaaliluokan korkeasti koulutettu naimisissa oleva ruotsinkielinen mies. Alemman sosiaaliluokan vähän koulutettu, työtön, eronnut tai naimaton suomenkielinen mies.

Yhteiskunnan keinoja terveyserojen kaventamiseksi Terveellisten elintapojen edistäminen politiikan ja terveysvalistuksen keinoin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tasa-arvoisen saatavuuden ja käytön parantaminen. Palvelujen täydentäminen ja erityisten toimenpiteiden kohdentaminen vähäosaisille. Koulutusmahdollisuuksien parantaminen.

Politiikan ja valistuksen keinoja terveyserojen kaventamiseksi Hinta- ja veropolitiikka Valvonta Harrastusmahdollisuuksien ja vapaa-ajantoiminnan luominen Terveystieto-oppiaine kouluissa Terveysvalistus neuvoloissa ja muissa terveydenhuollon palveluissa Terveyskampanjat

Tehtävä: Terveyskampanjan suunnittelu Suunnitelkaa pienryhmissä terveyskampanja, joka tähtää tietyn terveydelle edullisen elintavan edistämiseen tai terveyttä kuluttavan elintavan vähentämiseen. Pyrkikää kohdentamaan kampanja tietylle ryhmälle, jonka elintapoihin olisi tarpeen erityisesti vaikuttaa. Kirjatkaa ylös kampanjan – tavoite – kohdejoukko – keskeisimmät toimintatavat – kampanjan toteuttamisesta huolehtivat tahot Esitelkää lopuksi kampanjanne muulle ryhmälle.

Syrjäytyminen ja sen ennaltaehkäisy Yläkoulun jälkeen koulutuksen ulkopuolelle jäävät nuoret ovat vaarassa syrjäytyä ja joutua myös terveyden suhteen heikompaan asemaan kuin koulutustaan jatkavat nuoret. Kuvatkaa, mitä 1)koulutustaan jatkavan sekä 2)koulutuksen ulkopuolelle jäävän nuoren päivittäiseen elämään saattaa liittyä ja tuokaa esiin fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen vaikuttavia seikkoja.

SOSIAALINEN PÄÄOMA Miksi yhteisössään aktiivinen ja osallistuva ihminen elää pidempään, kuin passiivinen ihminen? Lähde: Hyyppä ja Mäki 1997

SOSIAALINEN PÄÄOMA Koulutustaso Yleistynyt luottamus Osallistuminen sosiaaliseen toimintaan Epävirallinen luottamus Vapaaehtoistyö Institutionaalinen luottamus Kulttuuritilaisuuksissa käyminen Sosiaalinen kanssakäyminen Sosiaaliset suhteet Äänestysaktiivisuus Kommunikaatio/Tiedonkulku Kansalaisaktiivisuus Naapuriapu /epävirallinen apu Paikallisten asioiden seuraaminen Sosiaalinen tuki Palkansaajien ja yrittäjien järjestäytymisaste Osallistuminen yhdistystoimintaan/ yhteisöaktiivisuus Yritysten verkostoituminen Sosiaalisen pääoman mittareita ovat esim. Vrt. sosiaalinen pääoma länsimaissa ja kehitysmaissa

SOSIAALINEN PÄÄOMA  Mitä enemmän sosiaalista pääomaa, sitä myönteisempi vaikutus mm. Motivaatioon Työssä jaksamiseen Elinaikaisen työajan pituuteen Sairauspoissaoloihin/sairastamiseen Yleiseen terveydentilaan Tuottavuuteen Elämänmyönteisyyteen/mielenterveyteen