1 Työnhakijoiden terveyden edistäminen Matti Heikkinen.

Esitys aiheesta: "1 Työnhakijoiden terveyden edistäminen Matti Heikkinen."— Esityksen transkriptio:

1 1 Työnhakijoiden terveyden edistäminen Matti Heikkinen

2 2 Eriarvoisuus terveydenhuollossa? työssäkäyvillä parhaat mahdollisuudet saada hyvää terveyden- ja sairaudenhoitoa huonoimmassa asemassa Itä- ja Pohjois- Suomen pitkäaikaissairaat ja työttömät tiukka kunnallinen terveydenhuollon budjettikuri vs. ilmainen ja hyvin resursoitu työterveyshuolto + valtion subventoima ohituskaista (yksityiset lääkäripalvelut) huono-osaisin osa kansasta saa huonoiten resursoidun terveydenhuollon näkyy käytännössä mm. eroina kuolleisuudessa (Palola & Parpo 2011)

3 3 (Kaikkonen ym. 2008, 98) Ero kuolleisuudessa jopa kaksinkertainen

4 4 Strategia eli suuret linjat Terveyspolitiikan kaksi tavoitetta: 1.TASO-tavoite: mahdollisimman hyvä terveyden taso väestössä keskimäärin 2.JAKAUMA-tavoite: mahdollisimman pienet terveyserot väestöryhmien välillä Tarvitaan sekä koko väestöön että tiettyihin väestöryhmiin kohdistuvia toimia (ks. STM 2008. Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma)

5 5 Erilaisia keinoja Sosiaaliset uudistukset Riskin vähentäminen Vaikutusten lieventäminen Yleiset toimetkoulutus-, vero-, työ- ja elinympäristö, työllisyys- ja asuntopolitiikka rakenteelliset elämäntapaan vaikuttavat tekijät kaikille yhteiset palvelut Erityiset toimet tarveharkintaiset tukitoimet kohdennetut elämäntapaan vaikuttamisen keinot kohdennetut palvelut (ks. THL 2011, www.kaventaja.fi) työnverotus, asuminen alkoholi- verotus julkiset sote- palvelut tuettu työllistyminen savuton työpaikka seulonnat, aikalisä tms.

6 6 ”Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi” Kataisen I hallitusohjelman mukaan: –Työeläkejärjestelmän ja työterveyshuollon kehittäminen: ”Työttömien terveydenhuoltopalveluja kehitetään ja lisätään työ- ja elinkeinoministeriön työryhmän ehdotuksen pohjalta. Työttömien terveyspalvelujen kehittämisessä pääpaino tulee olla työllistymistä tukevissa toimissa.” (ks. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 2011, 64)

7 7 Työttömien työkyvyn arviointi- ja terveyspalvelut Tavoitteena on, että mahdollisimman moni työtön työnhakija: –olisi työmarkkinoiden käytössä, –pystyisi osallistumaan työkykynsä puolesta työllistymistä edistäviin palveluihin –ja työllistymään avoimille työmarkkinoille. Keskeiset toimijat: –työterveyshuolto, perusterveydenhuolto ja kuntouttava työtoiminta, TE-toimisto, Kela, yhteistyö (ks. TEM 2011)

8 8 Keskeistä selkeä työnjako TE-toimisto: –tarjoaa työttömille työvoimapalveluja sekä ohjaa kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin, Kelaan ja työeläkekuntoutukseen Kunta(yhtymä): –järjestää terveystarkastuksen, tarvittaessa sairauksien hoito, lääkinnällinen ja sosiaalinen kuntoutus KELA: –selvittää sairauspäivärahaoikeuden, järjestää ammatillista kuntoutusta Yhdessä: TE-toimisto, KELA, työeläkelaitokset –järjestävät ammatillisen kuntoutuksen palvelut vastuunjaon mukaisesti (ks. ammatillisen kuntoutuksen tienviittoja)ammatillisen kuntoutuksen tienviittoja Tarvittaessa kunnan tulee auttaa eläke-edellytysten selvittämisessä ja eläkehakemuksen tekemisessä (jatkossa TYP:in vastuulla) (ks. TEM 2011 sekä Pääministeri Kataisen hallitusohjelma 2011, 47)

9 9 Kainuun strategiat Kainuun maakuntaohjelma 2009-2014: –terveyserojen kaventamistavoite (s. 60-61) vaikuttamalla yhteiskuntapoliittisilla toimilla köyhyyteen, koulutukseen, työllisyyteen ja asumiseen tukemalla terveellisiä elintapoja parantamalla sosiaali- ja terveyspalvelujen tasa- arvoista ja tarpeenmukaista saatavuutta ja käyttöä (ks. Kainuun maakunta -kuntayhtymä 2009)

10 10 Kainuun haasteita Väestö vähenee ja ikääntyy Kainuussa Osaavan työvoiman saatavuus on talouskasvun sekä yritystoiminnan keskeinen edellytys –työvoiman niukkuus on tällöin työllisyyden kasvun rajoite Strategiset päämäärät: –maan keskimääräinen työllisyysaste –työvoiman saatavuus ja osaaminen vastaavat kysyntää (ks. Kainuun maakunta -kuntayhtymä 2009, 48-49)

11 11 Mitäpä se hyvejää? Pohjoismainen hyvinvointimalli perustuu korkeaan työllisyysasteeseen (yli 70 % miel. 75–80%) –veroja maksavia tällöin paljon, tulonsiirtojen varassa olevia vähemmän –hallitusohjelmassa korostetaan korkean työllisyysasteen merkitystä (rahoitus ja palveluiden saatavuus) työllisyysaste Kainuussa on kuitenkin vain 62 % (v. 2008). –Kainuussa väestönkehitys on heikkoa ja työikäisen väestön määrän ennustetaan putoavan voimakkaasti. –Muuttotappio heikentää tilannetta! Työvoiman saatavuus on talouskasvun ja yritystoiminnan keskeinen edellytys!

12 12 Kainuun väestö 81 000 Työikäinen väestö (15-64 v.) 51 900 Lapset (0-14 v.) 11 550 Eläkeläiset (yli 65 v.) 17 550 Työvoima 36 400 Työttömät 4 000 Työlliset 32 400 Työvoiman ulkopuolella 15 500 Opiskelijat 6 000 Työikäiset eläkeläiset 8 000 Muut 1 500 (Arvio Kainuun väestöstä v. 2013, Kainuun maakuntaohjelma 2009-2014, 49) Keskeinen työvoimaresurssi

13 13 Työttömille suunnatut palvelut tavoittavat erityisesti matalan koulutustason kuntalaisia (ks. Prättälä 2007, teoksessa Palosuo ym. 2007)

14 14 Esimerkkejä terveyseroista Kainuussa

15 15

16 16

17 17 Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke Yksilö- ja ryhmätoimintoja kainuulaisille työttömille vuoden 2012 loppuun Jatkossa toiminnasta vastaa perusorganisaatio Lisätietoa hankkeesta ks. http://maakunta.kainuu.fi/kaito_hanke http://maakunta.kainuu.fi/kaito_hanke

18 18 Kirjallisuus Kaikkonen ym. 2008. Sosioekonomiset terveyserot ja niiden kaventaminen Kainuussa. Helsinki: KTL. Kainuun maakunta -kuntayhtymä. 2008. Kainuun maakuntaohjelma 2009-2014. Palola, E. & Parpo, A. Kunnallista sopeutumisen sosiaalipolitiikkaa. Teoksessa Palola & Karjalainen (toim.). Sosiaalipolitiikka – hukassa vai uuden jäljillä? Helsinki: THL. Palosuo ym. (toim.). 2007. Terveyden eriarvoisuus Suomessa. Sosioekonomisten terveyserojen muutokset 1980-2005. Helsinki: STM. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 2011. Avoin oikeudenmukainen ja rohkea Suomi. STM. 2008. Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma. Helsinki: STM. THL 2011. Alueellinen terveys- ja hyvinvointikysely ATH. Viitattu 30.9.2011. www.terveytemme.fiwww.terveytemme.fi TEM. 2011. Työttömien työkyvyn arviointi- ja terveyspalvelut. Helsinki: TEM.