Vedenpinnan nosto -koulutus, Pori Suunnitteluinsinööri Ari Sallmen

1. Ennakkoselvitykset Vedenkorkeuden seuranta (aloitettava hyvissä ajoin) Keskiveden tavoitekorkeuden määrittäminen Kaikkien mahdollisten hyödynsaajien kartoittaminen, rantakiinteistöt, suojeluarvot ym. Kannatuksen arviointi Haittojen arviointi Hakijan selvittäminen !! Mahdolliset esteet hankkeen luvan saannille Yhteisön perustamistarve Hankkeen rahoitus

2.Suunnitelma/Hakemus Keskivedenkorkeuden pysyvää muuttamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä vesilain 6 luvun 9 tai 10 §:ssä tarkoitetun vesioikeudellisen yhteisön vahvistetut säännöt sekä selvitys yhteisön rekisteröinnistä taikka tarvittavat tiedot yhteisön sääntöjen vahvistamiseksi vesilain 12 luvun 5 §:n mukaisesti. (mikäli yhteisö hakijana)

2.1.Suunnitelma/Hakemus Sen lisäksi, mitä 1 ja 2 §:ssä säädetään, keskivedenkorkeuden pysyvää muuttamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä: 1) tiedot vallitsevista ja hakemuksen mukaisista ali-, keski- ja ylivedenkorkeuksista; 2) selvitys järven tai lammen syvyyssuhteiden olennaisista muutoksista; 3) vesilain 6 luvun 5 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetut suostumukset sekä selvitys niiden vesi- ja maa-alueiden omistussuhteista, joiden puolesta suostumukset on annettu; 4) hankkeen kustannusarvio; 5) laskelma vesilain 6 luvun 2 §:n mukaisesta hankkeen hyödystä; 6) selvitys vesilain 6 luvun 7 ja 8 §:ssä tarkoitetuista hyödynsaajista; 7) hankkeen kustannusosittelu kiinteistöittäin ja sen perusteella tehty laskelma kustannusten jakamiseksi; 8) ehdotus perattavien ja kaivettavien uomien sekä tehtävien rakennelmien ja laitteiden hoidosta ja kunnossapidosta aiheutuvien kustannusten jakamisesta, jos näiden kustannusten osittelu poikkeaa hankkeen kustannusosittelun mukaisesta jaosta

2.2 Suunnitelma/Hakemus Keskivedenkorkeuden nostamista koskevaan hakemukseen on liitettävä kartta, johon on merkitty vallitsevan ja hakemuksen mukaisen keskiveden rajat. Kartta on laadittava sellaisessa mittakaavassa, että veden alle jäävät maa-alueet voidaan selvittää kiinteistökohtaisesti.

3. Hakija Hyötyä saava kiinteistön omistaja Vesioikeudellinen yhteisö Vesialueen omistaja tai osakaskunta Valtion viranomainen Kunta

4.Luvan hakeminen Lupaa haetaan AVI:sta Luvan myöntäminen edellyttää että vähintään ¾ veden alle jäävän maa-alueen omistajista suostuu kirjallisesti hankkeeseen Lupa voidaan myöntää, mikäli hakija hallitsee enempää kuin puolta veden alle jäävästä alueesta. Alueen omistajien suostumusta ei tarvita, mikäli hanke on yleisen edun vaatima

4.1. Luvan epääminen Lupaa ei voida myöntää, jos hankkeesta aiheutuu yksittäiselle kiinteistölle kohtuutonta haittaa eikä kiinteistön omistaja ole hankkeeseen suostunut tai hankkeesta aiheutuu erityisen luonnonsuojeluarvon huomattavaa heikentymistä

5. Luvan myöntäminen Luparatkaisu perustuu hyötyjen ja haittojen vertailuun. Jos hyödyt ovat haittoihin nähden merkittävät, voidaan hankkeelle myöntää lupa Sekä taloudellisia että ei-taloudellisia mittareita (yleiseltä kannalta katsominen) Hyötyinä otetaan ensisijaisesti huomioon rantakiinteistöjen arvon nousu sekä hankkeesta johtuva kiinteistön käyttöhyöty sekä virkistyskäytön ja järven ekologisen tilan paraneminen Haittoina veden alle jäävän maan arvo 1,5-kertaisena sekä muut vesioikeudelliset velvoitteet Hankkeen toteuttamiskustannuksia intressivertailussa ei oteta huomioon Taloudellisessa mielessä hyötyjen tulee olla karkeasti 1/3 haittoja suuremmat, että lupa voidaan myöntää

6. Yhteenveto Lupakäsittelyssä vielä laintulkinnallisia ongelmia mm. - veden alle jäävän alueen omistus, jos yhteisö hakijana - hyötyjen ja edunmenetysten arviointi - käyttöoikeuksien myöntäminen… Kiinteistöoikeudelliset säännökset (ei vielä käytännön kokemuksia) - kiinteistötoimituksen ja tilusjärjestelyn tarve ja ja kustannukset.

Tauon paikka…