Aikaisemmin kysyttyä Tarkastele unen ja nukkumisen terveydellistä merkitystä (2007 kevät) Ohessa on ote kirjailija Juhani Seppäsen kirjasta, jossa hän kuvaa elämäänsä raitistuneena. Pohdi oheisen kertomuksen avulla psyykkisen ja sosiaalisen terveyden näkökulmasta nuorten raittiutta ja raitistumista. (2007 syksy) Kouluterveystutkimuksen tulokset ovat kertoneet nuorten masentuneisuuden lisääntymisestä. Mitkä tekijät voivat selittää tätä ilmiötä? (2007 syksy) Tarkastele erilaisia syömishäiriöitä ja niiden seurauksia (2008 kevät) Pohdi ”Kuinka helppoa sinun on puhua seuraavien henkilöiden kanssa sinua todella vaivaavista asioista?” –taulukon tuloksia nuorten terveyden ja perheen vuorovaikutuksen näkökulmista. (2009 syksy) Kuvaile esimerkkien avulla, millä eri tavoin kulttuuri- ja taideharrastukset ja kulttuuri- kokemukset voivat vaikuttaa myönteisesti ihmisten terveyteen ja miten näiden harrastusten ja kokemusten terveyttä edistäviä vaikutuksia voidaan tulkita. (2009 syksy) Vertaile kehityksellisiä ja traumaperäisiä kriisejä ja kuvaile niihin liittyviä selviytymisen keinoja. (2009 syksy)

TE4 Mielenterveys ja jaksaminen Hurtig 2016 Katy Perry, Roar Sia, Chandelier

Keskeiset sisällöt Psyykkinen hyvinvointi Sosiaalinen hyvinvointi Uni, lepo, kuormitus -Unen terveydelliset merkitykset -Suomalaisten nukkumistottumukset -Suomalaisten jaksaminen Mielenterveys -Määritelmät -Ylläpitäminen, jaksaminen, elämänilo -Onnellisuus Mielenterveyden ongelmat -Stressi, stressinhallinta -Masennus -Muut miel. terv. Ongelmat -itsemurhat Kehonkuva, body image -Yhteiskunta/media -Mainonta Itsetunto, minäkäsitys Sosiaalinen pääoma -Sosiaalinen tuki -vuorovaikutus -yksinäisyys Kriisit -Traumaattiset - & kehityskriisit Syömishäiriöt -anoreksia, bulimia, ortoreksia

Mielenterveyssanojen kertaamiseen Pelaa mielenterveys-aiheista peliä, jossa oikea määritelmä ja sen selitys yhdistetään siirtämällä sanat päällekkäin (scatter) tai kysytään monivalinta ja oikein/väärin kysymyksiä (test). Löydät harjoitukset osoitteella Mielenterveys > Eeva-Maria1 > yläpalkista scatter tai test tai race

Mielenterveys rakentuu monesta tekijästä 1) fyysisestä 2) psyykkisestä 3) sosiaalisesta ulottuvuudesta Siihen vaikuttaa: 1) yhteisölliset 2) yksilölliset 3) rakenteelliset 4) kulttuuriset tekijät

Sosiaalinen pääoma Miksi yhteisössään aktiivinen ja osallistuva ihminen elää pidempään, kuin passiivinen ihminen? Lähde: Hyyppä ja Mäki 1997

Sosiaalinen pääoma Koulutustaso Yleistynyt luottamus Osallistuminen sosiaaliseen toimintaan Epävirallinen luottamus Vapaaehtoistyö Institutionaalinen luottamus Kulttuuritilaisuuksissa käyminen Sosiaalinen kanssakäyminen Sosiaaliset suhteet Äänestysaktiivisuus Kommunikaatio/Tiedonkulku Kansalaisaktiivisuus Naapuriapu /epävirallinen apu Paikallisten asioiden seuraaminen Sosiaalinen tuki Palkansaajien ja yrittäjien järjestäytymisaste Osallistuminen yhdistystoimintaan/ yhteisöaktiivisuus Yritysten verkostoituminen. Sosiaalisen pääoman mittareita ovat esim. Vrt. sosiaalinen pääoma länsimaissa ja kehitysmaissa

Sosiaalinen pääoma  Mitä enemmän sosiaalista pääomaa, sitä myönteisempi vaikutus mm. ▫Motivaatioon ▫Työssä jaksamiseen ▫Elinaikaisen työajan pituuteen ▫Sairauspoissaoloihin/sairastamiseen ▫Yleiseen terveydentilaan ▫Tuottavuuteen ▫Elämänmyönteisyyteen/mielenterveyteen

Tehtävä Lue erään opiskelijan kuvaus suorituspaineistaan ja niiden seurauksista. Minkälaisesta ilmiöstä tilanteessa on kysymys? Miten tilannetta voisi lähteä selvittämään?

Yo-tehtävä kevät -07 Ohessa on erään työntekijän kuvaus omasta työyhteisöstään. Minkälaisesta työyhteisön ilmiöstä on kysymys? Pohdi, miten tämäntyyppisiin ilmiöihin on mahdollista puuttua.

Harjoituskysymyksiä a a) Sata vuotta sitten opiskelevat nuoret nukkuivat vuorokaudessa noin 1,5h enemmän kuin ikätoverinsa nykyään. Mitkä tekijät selittävät tämän muutoksen? Mitä seurauksia jatkuvalla univajeella on? b) Olet pitämässä esitelmää lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille aiheesta: ”Mielenterveyden ylläpitäminen lukio-opintojen aikana”. Millaisia asioita esitelmäsi sisältää? c) Pohdi pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien potilaiden terveyttä psyykkisen ja sosiaalisen terveyden näkökulmista. d) Monet ihmiset valittavat elämäänsä stressaavaksi. Miten stressi vaikuttaa ihmisen elimistöön? Tarkastele myös erilaisia stressinhallintakeinoja. e) Miten realistinen minäkäsitys ja hyvä itsetunto muodostuvat? f) Oheisessa taulukossa on kuvattu suomalaisten itsemurhaan kuolleiden ihmisten määrä vuosina Mitkä ovat taulukon päätulokset? Mitkä tekijät johtavat itsemurhaan, tai sen yritykseen? Miten itsemurhia voitaisiin ehkäistä? VUOSI Sukupuolet yht Miehet Naiset

UNEN VAIHEET ja niiden merkitys NREM ja REM- univaiheet, jotka muodostavat n. 90 min syklin (tutkitaan aivosähkökäyrän; EEG:n avulla) 1 ja 2 vaiheet: Kevyt uni kestää n.30min (ihminen helposti herätettävissä, mahdollistaa siirtymän syvään uneen) 3 vaihe: Syvä uni (nukutaan lähes liikkumatta, keho rentoutuu, kudokset uusiutuvat ja rakentuvat, aivoja huolletaan) Syvä uni muuttuu kevyen kautta 5. vaiheen vilkeuneksi = REM – uni (lihakset säpsähtelevät ja silmät liikkuvat, unet, oppiminen ja luovuus, henkinen tasapaino) Syvin uni(3 vaihe) terveyden edellytys (Elimistön elvytys ja korjaus) Tärkeää, että uni sisältää kaikki vaiheet ja ne ehtivät toistua tarpeeksi monta kertaa yön aikana

Tehtävä Perustele väitteet. a)Univaje tulee yhteiskunnalle kalliiksi. b)Nuoren on helpompi valvoa kuin aikuisen. c)Nuori tarvitsee enemmän unta kuin aikuinen. d)Kestävyysurheilijan elimistö tarvitsee erityisesti syvää unta. e)Vaativia liikeratoja harjoittelevan urheilijan aivot tarvitsevat normaalia enemmän REM- unta. f)Uni voi auttaa vaikeasta elämäntilanteesta selviytymisessä. g)Opiskelijan kannattaa nukkua kunnon yöunet ennen koesuoritusta.

Stressi = KUORMITUS Stressireaktio  stressihormoni (kortisoli)  adrenaliini yms. nousevat  Sydämen syke nousee  Verenpaine nousee  Hengitys tihenee  Lihakset jännittyvät  Veren koostumus muuttuu  Iho jännittyy  ruoansulatus hidastuu  elimistö on valmiimpi toimimaan

Stressi Pitkittyessään stressin aiheuttamat positiiviset (eustressi) muutokset muuttuvat negatiivisiksi (distressi)  Fyysisiä/psyykkisiä sairauksia Miten puran stressiä? ▫Vaikutanko stressioireeseen? ▫Vaikutanko stressin aiheuttajaan? ▫Luovuus laskee ja stressi lisääntyy, radiokuunnelma 24 minLuovuus laskee ja stressi lisääntyy, radiokuunnelma 24 min

Miten suomalaisten mieli voi? Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat eniten työkyvyttömyyttä (alle 55-vuotiaiden työkyvyttömyydestä yli 50%). Yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä: masennus, syömishäiriöt, paniikkihäiriö, kaksisuuntainen mielialahäiriö ja skitsofrenia. Suurin yksittäinen työ- ja toimintakyvyn menetyksen aiheuttaja on masennus. Masentuneisuus on selvästi yleisin nuorten ihmisten mielenterveyden häiriö. (Lähde: Suomen mielenterveysseura)

Masennus Jopa 20% väestöstä kärsii elämänsä aikana. (Hoitoa vaativaa masennusta n. 5%) Jaetaan lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan keston (väh. 2 vkoa) ja oireiden perusteella Masennusalttiutta lisää: perinnölliset tekijät, synnynnäinen temperamentti, itsetunnon hauraus, negatiivinen ajattelutapa, suru tai traumaattinen kokemus. Masennusta ehkäisee (ja hoitaa): liikunta, ravinto, masennukselle altistavien tekijöiden välttäminen, rentoutuminen, stressin ehkäisy, stressinsietokyvyn kehittäminen, harrastukset, eristäytyneisyyden välttäminen, osallistuminen, positiivinen ajattelu. Lisäksi hoitona lääkkeet, valohoito, sähköhoito, psykoterapia

Muut mielialahäiriöt Maanis-depressiivisyys Ahdistuneisuushäiriöt ▫Neuroosit, paniikkihäiriöt ▫Usein äkillisiä ja ”kohtauksenomaisia” Syömishäiriöt ▫Anoreksia ▫Bulimia ▫… Psykoosit & skitsofrenia ▫Aivojen toiminnan häiriö ▫Harha-ajatuksia ja –aistimuksia ▫Oirejaksoja ja oireettomia jaksoja

Mielenterveyden suojaavia ja riskitekijöitä Sisäisiä: 1) fyysinen terveys ja perimä/ kehityshäiriöt, sairaudet 2) myönteiset / kielteiset ihmissuhteet 3) riittävän hyvä / haavoittuva itsetunto 4) ongelmanratkaisutaidot / avuttomuuden tunne o Ulkoisia: o 1) sosiaalinen tuki, ystävät / kiusaaminen ja menetykset o 2) työ- ja koulutusmahdollisuudet / työttömyys tai sen uhka o 3) turvallinen / haitallinen elinympäristö o 4) yhteiskunnan auttamisjärjestelmät / syrjäytyminen

Koulukiusaa- minenkin voi täyttää rikoksen tuntomerkit !

Kriisit osana ihmisen elämänkaarta kriisi = äkillinen muutos ihmisen elämässä, jossa tunnejärkytys voi hetkellisesti romahduttaa tiedolliset ja tunnetaidot hallinnan tunteen menetys voi aiheuttaa avuttomuutta ja häpeää toiveikas ajattelu tukee identiteettiä ja auttaa selviytymään jos useat kriisit kasautuvat, voi henkinen kuorma kasvaa

Kehityskriisit ja traumaattiset kriisit Kehityskriisit = elämänkaaren muutosvaiheita: - murrosikä, varhaisaikuisuus, perheen perustaminen Traumaattiset kriisit = odottamattomia, voimakkaita tapahtumia - itsemurha, uskottomuus, potkut Lisäksi perhettä kohtaavia kriisejä: - sairaus, avioero, työttömyys, päihdeongelma

Kriisin neljä vaihetta 1) sokkivaihe → suojareaktio 2) reagointivaihe → tunteiden tunnistaminen 3) kriisin työstämis- ja käsittelyvaihe → ymmärrys tapahtuneesta 4) uudelleen suuntautumisvaihe → sopeutuminen uuteen tilanteeseen

Harjoituskysymyksiä a a) Sata vuotta sitten opiskelevat nuoret nukkuivat vuorokaudessa noin 1,5h enemmän kuin ikätoverinsa nykyään. Mitkä tekijät selittävät tämän muutoksen? Mitä seurauksia jatkuvalla univajeella on? b) Olet pitämässä esitelmää lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille aiheesta: ”Mielenterveyden ylläpitäminen lukio-opintojen aikana”. Millaisia asioita esitelmäsi sisältää? c) Pohdi pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien potilaiden terveyttä psyykkisen ja sosiaalisen terveyden näkökulmista. d) Monet ihmiset valittavat elämäänsä stressaavaksi. Miten stressi vaikuttaa ihmisen elimistöön? Tarkastele myös erilaisia stressinhallintakeinoja. e) Miten realistinen minäkäsitys ja hyvä itsetunto muodostuvat? f) Oheisessa taulukossa on kuvattu suomalaisten itsemurhaan kuolleiden ihmisten määrä vuosina Mitkä ovat taulukon päätulokset? Mitkä tekijät johtavat itsemurhaan, tai sen yritykseen? Miten itsemurhia voitaisiin ehkäistä? VUOSI Sukupuolet yht Miehet Naiset

Unettomuuden vaikutuksia 1.Mieliala laskee, kireys ja vihamielisyys lisääntyvät. 2.Luova ajattelu ja toiminnan suunnittelu heikkenevät. 3.Masentuneisuus ja altistuminen päihteille lisääntyvät. 4.Keskittymis- ja oppimiskyky heikkenevät. 5.Stressinsietokyky alenee. 6.Muistihäiriöitä ilmenee. 7.Vastustuskyky heikkenee. 8.Diabeteksen, sepelvaltimotautien, kohonneen verenpaineen, ylipainon ja sydän- ja verisuonisairauksien alttius kasvaa. 9.Onnettomuus- ja tapaturmariskit lisääntyvät.

Stressinhallintakeinoja hyvä stressi / huono stressi to do - lista aikatauluttaminen lepo ja muu tekeminen (harrastukset, ystävät) keskustelu liikunta ja ravitsemus! pienet välitavoitteet itsensä palkitseminen Rentoutusharjoitus, 8 min

Itsetunnon muodostuminen Itsetunto muodostuu kokemusten - hyvien ja huonojen – pohjalta. Itsetunto on yksi ihmisen persoonallisuuden ominaisuus. Itsetunto kehittyy läheisissä ihmissuhteissa kanssakäymisen kautta. Itsetunto voi vaihdella elämäntilanteiden, kokemusten, vastoinkäymisten ja epäonnistumisten myötä. Sosiaaliset taidot ja muilta ihmisiltä saatu hyväksyntä vahvistavat itsetuntoa.

Merkittävää itsetunnon kehityksen kannalta on vauvan ja huoltajan välinen hoitosuhde – perusturvallisuus, huolenpito, tunne omaan elämään ja tunteisiin vaikuttamisesta, luottamus ihmisiin, vuorovaikutus, mielihyvä, kannustus, kiitos. Itsetunnon kannalta merkittävin aika noin vuotiaana - vanhempien, opettajien, sisarusten ja ystävien vaikutus suuri. Jatkuvat myönteiset tai kielteiset kokemukset sekä tietoinen itsetunnon kehittäminen voivat muuttaa itsetuntoa pysyvästi vielä myöhemminkin. Elämänkolhut ja vastoinkäymiset koulivat toisia entistä vahvemmiksi ihmisiksi, toiset jäävät helpommin hautomaan huonoja kokemuksiaan, eivätkä pääse ikävän asian tai kokemuksen yli.

ITSETUHOISUUS Pitkään jatkunut tai äkillinen huono elämäntilanne Taustalla ongelmia: päihteet, mielenterveysongelmat, fyysiset (somaattiset) sairaudet, kriisit, työttömyys, syrjäytyminen + eri ongelmien kasautuminen = yritys päästä eroon tukalasta tunnetilasta Nuorilla esim. seurustelun päättyminen, pahoinpitely, seksuaalinen hyväksikäyttö, koulukiusaaminen, vanhempien avioero

Itsemurha-ajatuksilta suojaavia tekijöitä? Huolenpito kotona, sosiaalinen tuki eri tasoilla, hyvät vuorovaikutussuhteet -> mahdollisuus kertoa huolista jollekin! -> puheeksi ottaminen helpottaa, ei lisää riskiä itsemurhaan -> toisaalta puheet otettava aina tosissaan! -> aikuisten + ammattiapua Tytöillä enemmän itsemurha-ajatuksia, pojilla kuolleisuus suurempi, %:lla nuorista itsemurha-ajatuksia, 3-5 % yrittää, alle 10% onnistuu Mitä itsemurhan jälkeen? Surua, kriisi, läheisten tuki, kunnan / kirkon / 3.sektorin kriisiryhmä