PETRA SUONIO 2011 ” Tulkaa lasten puutarhaan, kylvämään ja leikkaamaan, tuuli vilpas puhaltaa, vihertää ja kukkii maa.” (Fröbel)

 Lastenhoitojärjestelyt alkoivat kehittyä Suomessa 1840-luvulla hyväntekeväisyyspohjalta ◦ pääasiassa turvattomien lasten hoitamiseksi, joita ilmestyi kaupunkeihin teollistumisen myötä  1861 ensimmäinen lastenseimi  Seurakuntien rooli vahva  Ensimmäinen maanlaajuinen järjestö oli 1920 perustettu Mannerheimin Lastensuojeluliitto

 Nykyisessä muodossa lastentarhat syntyivät Suomessa 1800-luvun lopulla  Esikuvana ja siten ”lastentarhan isänä” on pidetty saksalaista Friedrich Fröbeliä ( ) ◦ ”leikki on lapsen elämän pääsisältö ja tärkein oppimisväline”  1863 Lastentarhaopettajakoulutus Suomeen ◦ Suomalaisen päivähoidon isä Uno Cygnaeus- Fröbelin oppien mukaisesti  1866 Jyväskylään ensimmäinen lastentarha

 Seimi alle 5-vuotiaille äidittömille lapsille, sekä työssäkäyvien äitien lapsille osapäiväisesti  Lastentarhan 1 osasto 5-6 vuotiaille  Lastentarhan 2 osasto 7-9 vuotiaille (pikkulastenkoulu)  Työkodit ” iltapäiväkerhoja”  Lastenkodit, kasvatuslaitokset  Kattavan päivähoitojärjestelmän kehittymistä odotettiin koko 1900-luku

 Lapsi aktiivinen, jonka omatoimisuutta ja luonnollista kehitystä tulee tukea  Pienten lasten opetuksen tulee olla lapsenomaista  Vuorovaikutuksen merkitys  ” Fröbelin lahjat”- materiaalipaketti  Lapselle ei tule antaa valmiita leikkivälineitä, vaan aineksia leikkiä varten  Aikuinen elää lapsen kanssa  Luonto on kasvatuksen innoittaja

FRÖBEL LEIKKI TOIMINTA -VIETTI TYÖ- KASVATUS OPPI- MINEN

 Yhteiskunnan ja perherakenteen muutokset lisäsivät 1900-luvun puolivälistä lähtien lasten päivähoidon tarvetta  Murroskausi ja 70- luvut -> äidit töihin  Vuonna 1973 päivähoitolaki  Päivähoito nähtiin leikki-ikäiselle pedagogisesti kehittävänä, virikkeellisenä ja sosiaalisia taitoja kehittävänä  Päivähoitolain myötä suomalaiset lastentarhat muuttuivat päiväkodeiksi

 Lappeenrannassa oltiin pioneereja suomalaisen erityispäivähoidon kehittämisessä  Ensimmäiset suunnitelmat erityispäivähoidon kehittämiseksi tehtiin kaupungissa 1973, kun muu Suomi seurasi perässä vasta 1980-luvulla  Päivähoitolaissa oli säädetty kuntoutussuunnitelman tekeminen  Erityispäivähoidon kehittäminen mahdollisti asetuksen, jonka mukaan kaikille kouluikäisille lapsille myönnettiin oikeus kunnalliseen päivähoitoon vuodesta 1995 alkaen  Vuonna 2000 opetushallitus antoi ohjeen esiopetuksen järjestämisestä

 1973 Päivähoito lisääntyi määrällisesti ja sen tasalaatuisuudesta alettiin pitää huolta  Sekä lasten toiminnot että aikuisten koulutuksen olivat massapainotteisia ◦ Suurelle joukolle samaa asiaa opettajajohtoisesti ◦ laitosmaisuus

 ” Voisiko joku olla toisin”- voimakkaat muutostarve keskustelut  Lapsitutkimus pääsi vauhtiin  Lapsikeskeisyyden käsite nousi esille  Toimintatuokiot ja aikuisjohtoisuus saivat kritiikkiä  Behaviorismin kritiikki ” Missähän olisi tarpeeksi hienot lapset meidän pedagogiikkaan?”  Virikkeellisyys alkoi näkyä toimitiloissa

 Lapsiryhmien koostumukset monimuotoisemmiksi  Hoitomuotojen monipuolistuminen  Uusi oppimiskäsitys alkoi uudistaa lasten toiminnan suunnittelua  Yksilönäkökulma  Lapsi ainutlaatuinen ja tarvitsee kasvurauhan  Pienryhmätilojen huomiointi arkkitehtuurissa

 Kasvatusajattelun muutokset aiheuttivat paljon kiistoja päivähoidon arjessa. Toisinaan mentiin jopa oleilupainotteiseen päivähoitoon, jossa kaikki tekivät kaikkia ilman suunnitelmallisuutta. Käsitys pedagogiikasta pirstoutui ◦ Tarvittiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteet

 Helenius yms Pienet päivähoidossa. Alle 3-vuotiaiden lasten varhaiskasvatuksen perusteita  Karling ym Lapsen aika