Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 – Mikä muuttuu ?

Esitys aiheesta: "Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 – Mikä muuttuu ?"— Esityksen transkriptio:

1 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 – Mikä muuttuu 1.8.2017?
Maija-Liisa Rantanen /

2 Varhaiskasvatuksen pedagogiikan kehitys
Pedagogiikan kehitys aikuisjohtoisuudesta lapsilähtöisyyden suuntaan vanhan tradition pohjalle rakentuen Historialliset juuret ovat fröbeliläisessä pedagogiikassa Aikuisen ohjaama didaktinen toiminta, työtehtävät, luova leikki Pohjoismaiden ensimmäinen kansanlastentarha, Helsingin Fröbel-laitos, 1890 Turussa: 1868 Ebba Böckerin perustama yksityinen lastentarha, 1892; Työväenyhdistyksen perustama lastentarha, 1899 ensimmäinen suomenkielinen kansanlastentarha Nya finska Barnträdgården, Itäinen Pitkäkatu 27 lukujen behavioristinen didaktiikka, toimintatuokiokeskeisyys, hoidollisen näkökulman korostuminen Uuden tieteellisen tutkimuksen tuoma tieto lapsesta aktiivisena oppijana, sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys Lasten näkökulman lisääntyvä huomioiminen, lasten osallisuus, lapsilähtöisyys

3 Lyhyt katsaus varhaiskasvatuksen sisällön ohjauksen historiaan
1954 – 1960 paikallinen sosiaalihuollon kausi Päivähoitopalveluiden ideologia työvoima- ja sosiaalipoliittinen sekä lastensuojelullinen 1970 – 1993 valtiollisesti johdettu hyvinvointipalveluiden rakentamisen kausi Päivähoitojärjeselmästä kehittyi keskeinen osa pohjoismaista hyvinvointivaltiota ja sen universaalia sosiaalipalvelua subjektiivisine päivähoito-oikeuksineen. Aikakaudelle tyypillistä oli valtion vahva rooli normiohjauksessa ja sen tukena resurssiohjaamisessa. Valtio ohjasi ja kohdensi resursseja palvelujärjestelmän rakentamiseen ja päivähoitopaikkojen määrälliseen lisäämiseen. Sosiaalihallituksen yleiskirjeet ja oppaat Iloiset toimintatuokiot 1975, alle ja yli kolmivuotiaiden päivähoitosuunnitelmat 1986 ja 1988 Kasvatustavoitekomitean mietintö 1980

4 Lyhyt katsaus varhaiskasvatuksen sisällön ohjauksen historiaan
1993 – 2000 informaatio-ohjauksen kausi Kunnallinen itsehallinto vahvistui Stakes perustettiin Valoa I ja II Varttua (varhaiskasvatuksen sähköinen tietoportaali) perustettiin 1998 esiopetus määritellään osaksi perusopetuslain uudistusta opetusministeriön toimialalle 2000 – ohjelmaohjaamisen kausi KASTE Päivähoito ja varhaiskasvatus siirtyi sosiaalipalvelusta osaksi suomalaista koulutusjärjestelmää valtionhallinnon ohjauksen siirryttyä vuoden alusta STM:stä OKM:öön

5 Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset / opetussuunnitelman perusteet
Valtion periaatepäätös varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista 2002 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2003 (tarkistettu painos 2005). Stakes - suositus Varhaiskasvatuslaki (Päivähoitolaki 1973) Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet määräys

6 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet
Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000 – määräys (uudistetut painokset 2003 ja 2009) Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet määräys Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet määräys

7 Varhaiskasvatuslaki 2a §, tavoitteet
1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia; 2) tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista; 3) toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset; 4) varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö; 5) turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä;

8 Varhaiskasvatuslaki 2a §, tavoitteet
6) antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa; 7) tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä; 8) kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen; 9) varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin; 10) toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä.

9 Mikä muuttuu? Suosituksesta normiksi – Perinne varhaiskasvatuksen pedagogiikan toteuttamisen valinnan vapaudesta muuttuu yhtenäiseksi linjatuksi varhaiskasvatuksen pedagogiikaksi osaksi koulutusjärjestelmää. Opetussuunnitelma ohjaavana asiakirjana. Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa lasten laaja-alaiselle osaamiselle Ajattelu ja oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Osallistuminen ja vaikuttaminen

10 Mikä muuttuu? Pedagogiikka vahvistuu: pedagogisesti painottunut kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuus Lastentarhanopettajien rooli vahvistuu: vastuu lasten varhaiskasvatussuunnitelmien laadinnasta päiväkodissa, perhepäivähoidossa asiantuntijarooli Pedagogisen dokumentoinnin velvoite Nivelvaihe esi- ja perusopetukseen tiivistyy: Varhaiskasvatuksen oppimisen alueet ovat yhtenäiset esiopetuksen oppimiskokonaisuuksien kanssa. Yhteistyöllä vanhempien kanssa edelleen tärkeä merkitys. Termi kasvatuskumppanuus muuttuu huoltajien kanssa tehtäväksi yhteistyöksi.

11 Mikä muuttuu? Varhaiskasvatuksen kehittäminen inkluusioperiaatteen mukaisesti kirjattuna opetussuunnitelman perusteisiin Edistetään osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa kaikessa toiminnassa Edellyttää toimintatapojen ja rakenteiden tietoista kehittämistä Opetussuunnitelman perusteissa määritelty laajamittainen ja suppea kaksikielinen varhaiskasvatus

12 Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri
Varhaiskasvatuksen järjestäjän ja varhaiskasvatusta johtavien henkilöiden tehtävänä on luoda edellytykset toimintakulttuurin kehittämiselle ja arvioinnille varhaiskasvatuksen eri toimintamuodoissa ja yksiköissä Toimintakulttuuri vaikuttaa varhaiskasvatuksen laatuun Toimintakulttuurin kehittäminen edellyttää pedagogiikan johtamista = varhaiskasvatuksen kokonaisuuden tavoitteellista ja suunnitelmallista johtamista, arviointia ja kehittämistä

13 Arviointi varhaiskasvatuksessa - Pedagoginen dokumentointi
Varhaiskasvatuksen suunnittelun, arvioinnin ja toteuttamisen keskeinen työmenetelmä Jatkuva prosessi, henkilöstön tulee havainnoida ja dokumentoida lasten leikkiä ja toimintaa Mahdollistaa lasten ja huoltajien osallistumisen Pedagogisen dokumentoinnin tarkoitus on toteuttaa varhaiskasvatusta lapsilähtöisesti Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on osa pedagogisen dokumentoinnin prosessia Arvioinnin kohteena ovat pedagogiset järjestelyt, ei lapsen oppimistulokset

14 Varhaiskasvatuksen arviointi
Varhaiskasvatuksen toimintaa arvioidaan ja kehitetään kansallisen tason sekä järjestäjä-, yksikkö- ja yksilötason näkökulmasta Varhaiskasvatuksen järjestäjä seuraa ja arvioi säännöllisesti varhaiskasvatussuunnitelmia ja niiden toteutumista eri toimintamuodoissa Lapsille ja heidän huoltajilleen on järjestettävä säännöllisesti mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen arviointiin. Keskeiset arviointitulokset tulee julkistaa

15 Kiitos!