Yksimahaisen ruuansulatus Mia Rahinantti, muokannut: Taina Perkiö 2015

Koiran ruuansulatus, esimerkki yksimahaisen ruuansulatuksesta Lähde: Into&taito, Koiran ruokinta ja hoito Viimeisen 10 000 vuoden aikana koira ei ole muuttunut sekaravinnon syöjäksi, vaan on edelleen lähempänä lihansyöjää Koiran ruuansulatuskanava on lyhyt, ruoka viipyy koiran ruuansulatuskanavassa n 23 tuntia

Ylempi ruuansulatuskanava Hampaisto Suu Nielu ja ruokatorvi Mahaportti ja mahalaukku

Hampaisto Lihansyöjille tyypillinen hampaisto raateluhampaineen Ruuan palaset niellään suurina kappaleina, ruuan pureskeluun ja maisteluun ei käytetä juurikaan aikaa

Suu Makuaisti huono (hajuaisti erittäin kehittynyt) Ruoan haju ja näkö aikaansaa syljen erittymisen Syljen avulla ruoka tulee liukkaaksi ja helposti nieltäväksi

Nielu ja ruokatorvi Suusta nielun kautta ruokatorveen Ruokatorven solut erittävät ruokamassaan limaa, helpottaa nielemistä

Mahaportti Mahaportin lihassolut pysyvät yleensä supistuneina Mahaportin tehtävä on sulkea ruoka mahalaukkuun ja estää sitä nousemasta takaisin ruokatorveen Oksennusrefleksi avaa mahaportin Oksentaminen on koiralla hyvin kehittynyt refleksi, tyypillistä on sopimattoman, esim. allergisoivan ravinnon syömisen jälkeen

Ruoansulatus ja ravinnon imeytyminen Mahalaukku Ohutsuoli Paksusuoli Peräsuoli ja peräaukko

Mahalaukku Ruoansulatus alkaa mahalaukusta Elastiset seinämät mahdollistavat suuren ruokamäärän syömisen kerralla Ylensyömisessä on riskejä: dilataatio = mahalaukun sairaalloinen laajeneminen Mahalaukun kiertymä

Mahalaukku Ruoka viipyy mahalaukussa 2-7 tuntia (vaikeasti sulava ruoka-aines esim. luut, voi viipyä siellä useita vuorokausia) Ruoka lämpenee ja siihen sekoittuu mahalaukun erittämää limaa, suolahappoja ja pepsinogeenejä Alhainen pH (1-2) tuhoaa haitallisia bakteereja Valkuaisen alkusulatus, rasvojen ja hiilihydraattien sulatus on vähäistä Mahalaukussa ei tapahdu ravintoaineiden imeytymistä, ruoka siirtyy pieninä annoksina ohutsuoleen

Ohutsuoli Seinämää peittää suolinukka Suolen seinämässä ja nukassa tiheä hiussuoniverkosto, josta ravintoaineet imeytyvät verenkiertoon Suolen seinämä on jatkuvassa liikkeessä, mikä sekoittaa ruokasulaa ja liikuttaa sitä eteenpäin

Ohutsuoli Maksa, haima ja ohutsuolen seinämän rauhaset tuottavat suoleen ruoansulatusnesteitä, joiden entsyymit hajottavat hiilihydraatteja, valkuaisaineita ja rasvoja (suolen liikkeet sekoittavat massaa ja auttavat hajottamisessa) Ohutsuolessa sulamiskelpoiset valkuaisaineet tai peptidit, rasvat ja hiilihydraatit pilkkoutuvat imeytyvään muotoon (ohutsuolen keski- ja loppuosassa)

Paksusuoli Kolme tehtävää: vesi ja elektrolyytit imeytyvät, toimii ulosteiden varastona Tärkeää elimistön sisäisen tasapainon kannalta Veden imeytyminen estää elimistön kuivumista Tapahtuvaan käymiseen osallistuu paksusuolen bakteerien tuottamat entsyymit

Paksusuoli Paksusuoleen päätyvä aines koostuu pääosin proteiineista, sulamattomista hiilihydraateista ja ravintokuidusta (rasvan määrä yleensä pieni) Nopeasti annetut suuret rasvamäärät voivat aiheuttaa rasvaripulin Paksusuoleen tuleva valkuainen menee hukkaan, koska siellä ei tapahdu varsinaista ravintoaineiden sulatusta tai imeytymistä Muodostuu ammoniakkia, mikä imeytyy vereen ja kulkeutuu maksaan Muuttuu ureaksi ja erittyy munuaisten kautta virtsaan

Paksusuoli ja peräsuoli Koiran paksusuolen kyky fermentoida kuitua on rajoittunut Sopiva määrä ravintokuitua ehkäisee ripulia ja vaikuttaa edullisesti suolen toimintaan ja bakteerikantaan Uloste poistuu peräsuolen kautta

Koiran ruoansulatuskanavan terveyttä edistävät tekijät Ruokinnan muutokset asteittain (3-4 päivää-viikko) Sopivat annoskoot ruokalepo

Koiran tarvitsemat ravintoaineet Valkuainen eli proteiini Rasva Hiilihydraatit Kivennäisaineet Vitamiinit vesi

Ravinto Energiaksi Elimistön rakennusaineeksi Elintoimintojen ylläpitoon Pennuille kasvamiseen Sikiöiden muodostamiseen Maidontuotantoon

Valkuainen eli proteiini Koostuu 21 aminohaposta, joista koiralle 10 on välttämättömiä Koiralle välttämättömät aminohapot: Arginiini, histidiini, isoleusiini, leusiini, valiini, lysiini, metioniini, fenylalaniini, treoniini, tryptofaani

Valkuainen eli proteiini Kudosten uudistukseen ja rakennusaineeksi ja moniin aineenvaihduntatehtäviin Välttämättömien aminohappojen saannin tulee olla tasapainossa koiran tarpeen kanssa, mutta myös aminohappojen väliset suhteet vaikuttavat Valkuaisen sulavuus vaikuttaa arvoon

Valkuainen eli proteiini Biologinen arvo kuvaa valkuaislähteen laatua Maitovalkuaisen ja kanamunan biologinen arvo on lähes sata Lihan 75, kalan vaihtelee lajista riippuen Kasviperäisistä soijarouheen biologinen arvo on 73 Jos ravinnossa on ylimäärää tai se on huonolaatuista, tarpeen ylittävä osuus käytetään energiaksi tai se poistuu virtsaan tai ulosteisiin

Rasva Koostuu rasvahapoista ja glyseroleista Linoli ja linoleenihappo välttämättömiä Paras energian lähde Eläin- ja kasvirasvoja. Eläinperäiset ovat ns. kovia rasvoja, mm. ihra ja tali Kasveissa rasvaa eniten öljykasveissa kuten auringonkukan, pellavan ja rypsin siemenissä

Rasva Rasva sis. energiaa yli kaksinkertaisen määrän muihin ravintoaineisiin verrattuna Rasvat maittavia, parantavat ruuan rakennetta Eläin- ja kasvirasvat hyvin sulavia Runs. rasvaa sisältävät ruoka viipyy kauemmin mahalaukussa, mikä johtaa hyvään sulavuuteen Riittävä rasvapitoisuus rasvaliukoisten vitamiinien imeytymiselle sekä välttämättömien rasvahappojen saamiselle

Rasva Rasvahapot vaikuttavat mm. veren hyytymiseen, verenpaineeseen ja immuniteettiin Rasvahappojen puute näkyy ihon ja karvapeitteen kunnossa Omega-6 ja omega-3 (linolihappo ja alfa-linoleenihappo) suhde 2,6-16:1 Yliannostusriski pieni Ravinnossa yleensä runsaasti Omega-6, mutta niukasti Omega-3 Väärä tasapaino pitää yllä elimistön tulehdusherkkyyttä Korjaa epätasapainoa täydennysvalmisteella, missä on runsaasti omega-3:sta

Sokerit (glukoosi) Hermosto, aivot ja sikiöt käyttävät energialähteenä Koiran maksa muodostaa (ei tarvitse saada glukoosia ravinnosta, paitsi tiine narttu) Liika sokeri aiheuttaa ripulia Pennut hyödyntävät maitosokerin täydellisesti, mikä muodostaa suuren osan niiden energian saannista

Tärkkelys Esiintyy varastohiilihydraatteina useimmissa kasveissa, viljojen lisäksi runsaasti perunassa Energianlähde, ylläpitää suoliston normaalia toimntaa, mutta hyvin kypsennettynä Kypsentämätön tai liian suuri määrä → ylittää ruuansulatusentsyymien kapasiteetin → tärkkelystä kulkeutuu paksusuoleen → alkaa käymisreaktio ja seurauksena ripuli

Kuitu Huono sulavuus, eri kuitulähteiden välillä huomattavia eroja Koira tulee toimeen kuiduttomalla ruokavaliolla, mutta kuiduilla on ruuansulatuskanavan terveyttä ylläpitäviä ominaisuuksia Liukoinen ravintokuitu lisää lyhytketjuisten rasvahappojen tuotantoa paksusuolessa, estävät paksusuolen vaurioita, ylläpitävät paksusuolen limakalvon hyvinvointia ja on hyväksi suoliston mikrobeille (juurikasleike hyväksi!)

Kuitu Liiallisen kuidun haitat: Vetisiä tai kovia ulosteita, ummetus Huonokuntoinen iho ja karvapeite Ruoka maistuu huonosti Runsas ulostaminen Heikentynyt ravinteiden hyväksikäyttö

Valkuaisen lähteitä Eläinperäiset: liha, maksa, munuainen, veri, pötsi ja maha, sidekudosta sisältävät ruhonosat, lihaluujauho, luut, kala, kalajauho, maitotuotteet, kananmuna Kasviperäiset: vehnä- ja maissigluteiini, soija, herne, papu, panimohiiva

Hiilihydraattilähteitä Kotimaiset viljat: kaura, ohra, vehnä, ruis Ulkomaiset viljat: riisi, maissi, durra, hirssi Peruna ja juurekset (porkkana) Kuidun lähteet: juurikasleike, pellavansiemenrouhe, vihannekset, yrtit ja hedelmät

Kivennäisaineet Makro- ja mikrokivennäiset Mikrokivennäisiä eli hivenaineita tarvitaan elimistössä vain hyvin vähän Esim. kuparin ja seleenin myrkytysraja on erittäin alhainen, joten saanti ei saa ylittää tarvetta Kivennäisten on oltava tasapainossa keskenään

Makrokivennäiset Kalsium Fosfori Magnesium Rikki Kalium Natrium Kloori

Kalsium Ca Muodostaa eläimen tukirangan yhdessä fosforin kanssa 98% elimistön kalsiumista on luustossa ja hampaissa, se osallistuu solujen väliseen tiedonsiirtoon ja hermoimpulssien välitykseen sekä lihasten supistumiseen Ca tarve suurimmillaan kasvun aikana Ca lähteitä: lihaluujauho, luujauho, di- tai monokasiumfosfaatti, viljat, maitotuotteet

Fosfori P 80 % elimistön fosforista luustossa Tärkeä osa solukalvoissa, DNA:ssa ja RNA:ssa, tarvitaan energiantuotannossa ja happo-emästasapainon ylläpidossa P lähteitä: lihaluujauho, lujauho, kalajauho, di-kalsiumfosfaatti, viljat ja maitotuotteet

Magnesium Mg Osallistuu yli 300 aineenvaihduntareaktioon Puolet magnesiumista on luustossa, joka toimii varastona, puolet pehmytkudoksissa Puutosta esiintyy harvoin (lihasheikkous, nivelsiteiden löystyminen, liikuntavaikeudet, hermostolliset oireet, heikentynyt kasvu)

Rikki S Tärkeä osa keratiinin (karvassa ja kynsissä tarvittavan valkuaisaineen) synteesiä

Elektrolyytit: Kalium K, Natrium Na, Kloori Cl Kalium osallistuu solun nestetasapainon säätelyyn, energia- aineenvaihduntaan Natriumia luustossa, kudosnesteessä ja plasmassa Klooria ihossa ja mahanesteessä Vaikuttavat myös lihasten ja hermojen toimintaan Kaliumin ja natriumin menetykset voivat olla suuria ripulissa

Mikrokivennäiset Rauta Kupari Koboltti Sinkki Mangaani Seleeni Jodi Molybdeeni fluori

Rauta Fe Kupari Cu Raudan saanti ravinnosta on yleensä riittävä Niukasti monissa ruoka-aineissa

Koboltti Co Riittävästi kasvi- ja eläinkunnan tuotteissa (ei maitotuotteissa) Sinkki Zn Kokoviljoissa ja eläinkunnan tuotteissa

Mangaani Mn Tärkeä pentujen ja ikääntyvien sekä nivelsairaiden ruoassa Riittävästi lähes kaikissa ruoka-aineissa (ei maitotuotteissa, munassa) Seleeni Se Tarpeen ja saannin pitää olla tasapainossa, myrkyllisyysraja matala Kohtuullisesti munuaisissa, maksassa, kalassa ja lihassa

Jodi I Tarvitaan kilpirauhasen toimintaan Molybdeeni Mo, Fluori F

Vitamiinit Ylläpitävät terveyttä Välttämättömiä kasvulle ja elintoiminnoille Tuhoutuvat herkästi → valo, kuumuus, happi ADEK B-ryhmän vitamiinit ja C

Rasvaliukoiset A, D, E, K Tarvitsevat imeytyäkseen rasvaa Varastoituvat elimistöön Tästä syystä voivat olla haitallisia ylenmäärin annosteltuna

A-vitamiini Puutosoireet: silmien kuivuminen, hämäräsokeus, iho-oireet, lisääntymishäiriöt, tulehdusherkkyys Lähteitä: maksa, liha, kala, munat, maitotuotteet

D-vitamiini Vakava puutos kasvuvaiheessa aiheuttaa riisitautia, kasvun hidastumisen, nivelten turpoamisen Pitkäaikainen yliannostus johtaa pehmytkudosten, keuhkojen, munuaisten ja mahalaukun kalkkeutumiseen sekä luuston kalsiumkatoon Lähteet: kalanmaksaöljy, rasvainen kala, munan keltuainen, maksa, maitotuotteet

E-vitamiini Vaikutuksia sairauksien torjunassa ja hodossa Lähteitä: viljanjyvien alkiot, gluteenit, öljykasvien siemenet

K-vitamiini Vaikutta veren hyytymiseen Tarvitaan myös kalsiumin sitomiseen luustoon Paksunsuolen mikrobit muodostavat normaalisti riittävästi Lähteet: liha ja kasvikset

B-ryhmän vitamiinit (B1, B2, B3, B5, B6, B8, B9, B12) Koiran ruuassa yleensä riittävästi Vaikuttavat ihon ja karvapeitteen kuntoon, hermoston toimintaan Kaikkien merkitystä koiran ruuassa ei ole selvitetty

C-vitamiini Tarvitaan raudan hyväksikäyttöön, luuston ja sidekudosten hyvinvointiin Normaalisti koiran maksa ja munuaiset tuotavat riittävästi

Vesi Elimistön tärkein aine Veri sis. 83% vettä, sen avulla ravintoaineet ja happi kuljetetaan eri elimiin ja kuona-aineet poistetaan Toimii lämmön säätelyssä Voitelee niveliä, silmiä ja korvia Ruuansulatukseen Ruokinnan jälkeen, suurimmillaan 1-4h

Vesi Vettä menetetään virtsassa, ulosteissa, hengitysilmassa Ripulin aikana voi aiheuttaa elimistön kuivumisen Läähätys tärkein lämmönsäätelymekanismi (poistuu paljon vettä) Rasitus ja ympäristön lämpötila vaikuttaa

Vesi Elimistön kuivuminen Saattaa johtaa kuolemaan jo kun 10% elimistön vedestä on menetetty Erityshuomio pieniin pentuihin ja vanhoihin koiriin! Vaikuttaa myös maidontuotantoon

Vesi Veden ylitankkaus Urheilusuoritus, lämpöalttius, veden saanti estynyt → liian nopea nesteytys → mm. aivo- ja punasolujen nestejännityksen lisääntyminen ja hajoaminen oireet hermostollisia