9. Eläimen kudokset ja lihasten toiminta

Esitys aiheesta: "9. Eläimen kudokset ja lihasten toiminta"— Esityksen transkriptio:

1 9. Eläimen kudokset ja lihasten toiminta

2 Kudokset Eläinten kudokset ryhmitellään neljään päätyyppiin: pintakudokseen, sidekudokseen ja tukikudokseen, lihaskudokseen sekä hermokudokseen. Pinta- eli epiteelikudosta eläimellä on ruuansulatuskanavan ja erilaisten tiehyeiden sisäpinnalla ja sitä on myös ihon orvaskesi. Selkärankaisten tukirakenteet muodostuvat side- ja tukikudoksesta. Niihin luetaan solujen lisäksi myös solujen erittämä väliaine.

3 Selkärankaisten luukudos ja rustokudos ovat tukikudosta
Selkärankaisten luukudos ja rustokudos ovat tukikudosta. Rustokudosta on nivelpinnoissa sekä nikamien välissä. Jänteet ja elimiä ympäröivät kalvot sekä suurinosa ihon verinahasta ovat sidekudosta. Side- ja tukikudos ovat samantapaisia: väliaineina on kollageenisäikeitä ja elastisia säikeitä, ja sekä side- että tukikudoksen rustokudos voivat muuttua luuksi.

4 Sidekudosta ovat myös veri ja rasvakudos.
Hermokudos koostuu pitkistä ja haaraisista hermosoluista (neuroneista). Neuroneissa on suuri tuma ja solukeskuksesta lähtee useita monihaaraisia tuojahaarakkeita (dendriittejä) sekä yksi pitkä, vähemmän haarainen viejähaarake (aksoni).

5 Lihaskudokset koostuvat lihassyistä eli pitkistä lihassoluista, joissa on paljon supistumiskykyisiä proteiinisäikeitä. Selkärankaisilla on kolmen tyyppistä lihaskudosta. Luustolihaskudos on poikkijuovaista ja siitä muodostuvat luuhun kiinnittyvät lihakset. Luustolihassolut ovat tahdonalaisia.

6 Sydänlihassoluja on sydämessä ja ne ovat poikkijuovaisia ja niissä on vain yksi tuma. Sydänlihassolut toimivat tahdosta riippumatta. Sileitä lihassoluja on esimerkiksi ruuansulatuskanavassa ja verisuonissa. Ne säätelevät näiden supistumista ja laajentumista. Myös sileät lihassolut ovat tahdosta riippumattomia.

7 Lihasten toiminta Eläin saa ravinnostaan glukoosia, ja jos sitä on elimistössä liikaa, elimistö varastoi sen lyhyeksi ajaksi eläintärkkelykseksi (glykogeeniksi) lihaksiin ja maksaan. Energiaa vapautuu käyttöön soluhengityksessä, jolloin se sitoutuu ATP- molekyyleihin. Kun lihassolut supistuvat, ATP-molekyylien sisältämä energia vapautuu ja lihassolujen supistumiskykyiset säikeet lyhenevät ja saavat aikaan eläimen liikkeen. Yksittäiset lihassolut supistuvat aina maksimaalisesti.

8 Jos lihaksissa oleva glukoosivarasto loppuu kesken solut joutuvat pilkkomaan lisää glukoosia glykogeenistä, jota on varastoituneena maksassa ja lihassoluissa. Raskaassa ja pitkäaikaisessa koetuksessa lihassoluihin ei ehdi kulkeutua soluhengityksen vaatimaa määrää happea. Tällaisissa hapettomissa (anaerobisissa) oloissa solut vapauttavat ATP:hen energiaa maitohappokäymisessä.

9 Maitohappokäyminen on soluhengitykseen verrattuna tehotonta, koska syntyvään maitohappoon jää vielä jäljelle runsaasti energiaa. Jos solujen glykogeenivarastot ehtyvät, elimistö alkaa vapauttaa rasvahappoja rasvakudoksesta ja lihassolut polttavat niitä soluhengityksessä. Tällainen energian vapauttaminen on hitaampaa.

10 Muistiinpanot Eläinkudosta on neljää päätyyppiä: lihas-, pinta-, hermo-, side- ja tukikudosta Selkärankaisten tukirakenteet ovat side- ja tukikudosta. Luu- ja rustokudos ovat tukikudosta ja sidekudosta ovat jänteet, elimiä ympäröivät kalvot ja suurin osa ihon verinahasta. Myös veri ja rasvakudos ovat tukikudosta. Hermokudos koostuu neuroneista, joissa on suuri tuma ja solukeskuksesta lähteviä useita tuojahaarakkeita (dendriittejä) ja yksi viejähaarake (aksoni) Selkärankaisilla on kolmen tyyppistä lihaskudosta: luustolihaskudos, sydänlihaskudos ja sileälihaskudos. Luustolihaskudos on tahdosta riippuvaa ja sydän- ja sileälihaskudos ovat tahdostariippumattomia.

11 Energiaa vapautuu käyttöön soluhengityksessä, jolloin se sitoutuu ATP- molekyyleihin.
Kun lihassolut supistuvat, ATP-molekyylien sisältämä energia vapautuu ja lihassolujen supistumiskykyiset säikeet lyhenevät ja saavat aikaan eläimen liikkeen. Yksittäiset lihassolut supistuvat aina maksimaalisesti. Hapettomissa (anaerobisissa) oloissa solut vapauttavat ATP:hen energiaa maitohappokäymisessä. Jos solujen glykogeenivarastot ehtyvät, elimistö alkaa vapauttaa rasvahappoja rasvakudoksesta ja lihassolut polttavat niitä soluhengityksessä.