Tilaus-toimitusketjun hallinta (engl. Supply Chain Management – SCM) Tarja Jokinen, HAAGA-HELIA

Miksi se on tarpeen? Kun markkinoinnissa on tehty jokin asiakaslupaus eli luvattu jokin tarjooma, joka tuottaa asiakkaalle lisäarvoa, on tietysti ”vastattava huutoonsa” eli kyettävä täyttämään tuo lupaus. Vrt. H & M –esimerkkimme. Siinä tilanteessa on siis hoidettava asiat oikein eli tuotannollisessa yrityksessä oikea tavara oikeaan aikaan ja oikein asiakkaalle toimitettuna ja palveluyrityksessä taas palvelun tuottaminen oikea-aikaisesti ja parhaalla mahdollisella tavalla. Tarja Jokinen 18.4.2017

Toimitusketju on siis vähän samaa kuin arvoketju tai logistiikan hoitaminen? Kyllä, mutta logistiikka nähdään usein vain yhden yrityksen omista lähtökohdista, jolloin sen voidaan katsoa olevan yksi yrityksen toiminto tai joukko toimintoja (ostot, varastointi, kuljetukset ym). Jos mietitään koko tilaus-toimitusketjua kokonaisuudessaan, siinä pitää ottaa huomioon myös arvoketjussa ylä- ja alavirrassa olevia yhteistyökumppaneita! Tarja Jokinen 18.4.2017

Tarja Jokinen 18.4.2017 Lähde: IMS Finland

Tilaus-toimitusketjun esimerkki – miten saadaan tuotteet asiakkaille ajallaan ja mitä asiakirjoja liikkuu? Lähde: http://cgi.qualitas-fennica.fi/artikkelit/asiakaspalvelussakin.html, viitattu 27.9.2005

Esimerkki valmistavasta yrityksestä: Päämäärä (toivon mukaan ei siis vain arvo!) Esimerkki valmistavasta yrityksestä: Tavoite – eli on mitattavissa! Lähde: Mitä hyötyä prosessikuvauksista? http://cgi.qualitas-fennica.fi/artikkelit/prosessikuvaukset.html, viitattu 30.9.2003

Esimerkki valmistavasta yrityksestä: Mikä kaikki voi ”mennä pieleen”? Verratkaa omia kokemuksianne asiakkaana. Lähde: Mitä hyötyä prosessikuvauksista? http://cgi.qualitas-fennica.fi/artikkelit/prosessikuvaukset.html, viitattu 30.9.2003

Lähde: IMS Finland Tarja Jokinen 18.4.2017

Aiheeseen liittyy muitakin käsitteitä ja teoriamalleja… Toiminnanohjaus = kuinka kokonaisuutta hallitaan IT:n avulla! Logistiikka = kokonaisvaltaista materiaali- ja tietovirtojen hallintaa. Se voidaan jakaa Porterin arvoketjuajattelun mukaan tulo- ja lähtölogistiikkaan, mutta myös tuotannossa ja kierrätyksessä logistiikalla on merkittävä rooli. Kuljettaminen ja varastointi ovat merkittävin osa logistiikkaa. Prosessit = ajattelu- ja toiminnan kehittämisen tapa, jossa todellisuutta ja töitten kulkua yrityksessä kehitetään. Hankinnat = Porterin arvoketjuajattelun mukaan tukitoiminto, mutta usein myös tosi merkittävä osa kokonaisuutta. Tuotanto = ne erilaiset tekniset, fysikaaliset, kemialliset tms toimenpiteet, joilla tuote syntyy. Puhutaan myös palvelutuotannosta eli siitä, miten palvelu syntyy. Tarja Jokinen 18.4.2017

Toiminnanohjaus Liiketoiminnan kokonaisuuden hallintaan on ensin isoille ja sittemmin myös pienemmille yrityksille tullut tarjolle IT-ratkaisuja, joita kutsutaan toiminnanohjausjärjestelmiksi. Toiminnanohjaukseen (ERP eli Enterprise Resource Planning) liittyy hyvin usein myös asiakkuuksien hallinta tietoteknisesti (CRM eli Customer Relationship Management). Tunnetuimpia isojen yritysten järjestelmä ovat SAP ja SAS. Pienemmät voivat käyttää esim. Microsoftin alustalle tehtyjä versioita (MS Nav). Sitä käytetään opinnoissa HH:ssa! Ideana on, että on joukko ohjelmistokumppaneita, jotka palvelevat pieniä yrityksiä ja toimivat Microsoftin lisenssinhaltijoina. Järjestelmät pohjautuvat siten samaan alkuperään  ovat myös helposti opittavissa vaikkapa työpaikkaa vaihtaessa tai yrityksen vaihtaessa yhteistyökumppania.

Logistiikka vaikuttaa menoihin varastointikustannuksia eri vaiheissa kuljetuskustannuksia eri vaiheissa sisäisiä materiaalinkäsittelyn kustannuksia pakkauskustannuksia hallinto- ja informaatiokustannuksia usein n. 5 – 10 % liikevaihdosta (Lähde: Tanskanen, TKK tämä + 2 seur. mukaillen)

Logistiikka voi myös vaikuttaa tuloihin Saatavuuden parantaminen vähentää menetettyä myyntiä eli kasvattaa myyntituloja. Paremmalla asiakaspalvelulla lisätään asiakkaiden pysyvyyttä.  voidaan saavuttaa jatkuvaa tasaista tulovirtaa. Logistinen palvelu voi myös vaikuttaa hintaan. Veloitetaan siis asiakkaalta syntyviä kustannuksia! Edellyttäen että asiakas on valmis maksamaan saamastaan lisäpalvelusta! Esim. kotiinkuljetuksesta.

Logistiikka vaikuttaa myös sitoutuneeseen pääomaan Logistiikan vaatimaan käyttöomaisuuteen sitoutuu pääomaa varastorakennukset varaston laitteet kuljetuskalusto Vaihto-omaisuuteen sitoutuu myös pääomaa raaka-aineet puolivalmisteet valmiit tuotteet Mihin halutaan pääomaa sitoutuvan? Ulkoistetaanko?

Tarja Jokinen 18.4.2017 Lähde: IMS Finland

Tulologistiikassa hankitaan valmistukselle materiaaleja, komponentteja tai osarakenteita, tuotteita ja palveluja valmistavassa yrityksessä alkutuottajilta agenteilta (erityisesti hankintalähteiden globalisoituessa) tai tukkukaupalta Varastointi vai toiminta ilman varastointia? Kaupassa hankitaan myytäviä tuotteita valmistajilta, maahantuojilta tai tukkukaupalta. Varastoa on aina vähintään myyntipaikassa olevan tavaran verran.

Tuotantologistiikka - ostaa alihankintana vai tehdä itse –päätökset olennaisia - miten, millä teknologialla ja missä tuotantoa harjoitetaan (kustannuskysymykset huomioon) Ydinosaamisen määrittely liittyy tähän usein: Nokian ydinosaamista ei ole puhelinten tuotanto.  Verkostuminen ilmenee siis myös tuotannon hoidossa: - Tuotantoa harjoitetaan useiden yritysten kanssa toinen toisiaan tukevissa yritysverkoissa. - Tuotannon logistiikka on myös tuotannon yhteydessä tapahtuvaa materiaalin käsittelyä, ”siirtelyä” ja varastointia tuotanto- ja varastotiloissa.

Lähtölogistiikka (jakelulogistiikka) - Kuljettaa enemmän vai vähemmän kerralla/varastoida enemmän vai vähemmän? - Mitä asioita tehdään itse/mitä ostetaan palveluina? Toimialasta riippuen lähtölogistiikalla erilainen merkitys Jos verrataan tehdasta/kauppaa mitä on kaupan lähtölogistiikka? valmistajan, tukun tai maahantuojan lähtölogistiikka on taas kaupan kannalta tulologistiikkaa! esim. päivittäistavarakaupassa ketjuyrityksillä on keskeinen rooli logistiikan ohjauksessa

LÄHTÖLOGISTIIKKA On huomiotava yrityksen asema arvoketjussa – tehtaan tai maahantuojan lähtölogistiikka on kaupalle tulologistiikkaa! tehtaan näkökulmasta = jakelukanavat ja niissä tapahtuva valmistus, varastointi, toimittaminen ja kuljetus - liiketoiminnan kansainvälistyminen lisännyt lähtölogistiikan monimutkaisuutta - yrityksen toimintapisteverkko keskeinen - Logistiikkakeskus tai terminaali: jakelukanavassa oleva toimipiste (ehkä myös kokoonpanoa, viimeistelyä, asiakassovellutuksia ja jatkojalostusta suorittava yksikkö) - tuotevariaatioiden luominen ja tuottaminen lähellä asiakasta

VALMISTUS Valmiste- varasto LOGISTIIKAN KOKONAISUUS Lähde: Sakki, Jouni 2003.. Tilaus-toimitusketju hallinta. Mukaillen. TULOLOGISTIIKKA LÄHTÖLOGISTIIKKA Tuotannon logistiikka VALMISTUS Valmiste- varasto Keskus- varasto Jakelu- eli terminaali varasto Toimittajat Asiakkaat Raaka- aine- varasto KIERRÄTYSLOGISTIIKKA Tavara- virta Maksuvirta (ei logistiikkaa!) Tieto- virta

Kuljetusten suunnittelu Mitä kuljetusmuotoja ja niiden yhdistelmiä käytetään? Reitityksen ja kuljetusten yhdistämisen suunnittelu Kuljetusten seuranta ja ohjaus (Tanskanen)

Kuljetukset - kuljetusvälineiden ja -tapojen valintaan vaikuttavat: kuljetettavien tavaroiden koko, paino, määrä, arvo, särkyvyys, pilaantumisherkkyys, kuljetusetäisyys, liikenneyhteydet, tarvittava kuljetusnopeus ja -tiheys, kustannukset - täydet kuormat: suoria toimituksia asiakkaille, työmaille jne. - pikarahti maakohtaisesti suuntautuneet kuljetusputket ( eli yhdistetyt, mahdollisimman loogiset kuormat!)

Kuljetusreittien suunnitteluun vaikuttavat tekijät - asiakkaiden sijainti - palvelutiheys - toimitusnopeus (tilauksesta perille) - maantiede (mm. tiestö, järvet) - liikenneolosuhteet - kuljetusmäärät per kuljetuskerta - toimitustapa - paluukuormat - vaihtoehtoiset kuljetusmuodot

Logistisen kuljetuskanavan rakenne (kyseessä tuontitavararoita, huom. eri nimityksiä kuljetuksille) F T ST ST V A noutokuljetus siirtokuljetus laivakuljetus siirtokuljetus siirtokuljetus F=tehdas, T=terminaali, ST=satamaterminaali, V=varasto, A=asiakas

MUUTTAAKO KANSAINVÄLISYYS? Ero on siinä, että samojen päätösten tekeminen kansainvälisillä markkinoilla on monimutkaisempaa ja ne sisältävät suurempia epävarmuustekijöitä. Näitä tekijöitä ovat mm: erilaiset kulttuurit, tavat ja arvostukset, erot ajankäsitteessä uskonnolliset tavat maksuajan käsite yms. valuuttariskit, poliittiset riskit.

KULJETTAMINEN POIKKEAA Kuljetusmuodot erilaisia (laiva- ja lentokuljetukset pääosassa Suomen ulkomaankaupassa). Kuljetus- ym asiakirjoja tarvitaan monenlaisia (keskim. 27 kpl: mm. lasku, kuljetusasiakirjat, tilastointiasiakirjat, alkuperätodistuksia, maksuliikenteen asiakirjoja, alv-ilmoitus jne)  Huolinta on erillinen ja vaativa osa-alue kansainvälisessä logistiikassa – usein ostetaan palveluna. Tullaus olennaista rajojen ylityksissä. (Ei enää EU:n sisäkaupassa – ainoastaan tilastointia varten kerätään tiedot.)

HUOLINTA tuotteiden ja joskus myös palveluiden kansainvälisen logistiikan kokonaisvaltaista hoitamista Päämääränä on esimerkiksi tuotteen kuljettaminen tehtaalta väliaikaisvarastoon, ja väliaikaisvarastosta jälleenmyyjälle tai loppukäyttäjälle. Jos tuotteen valmistaja, varsinkin pienet valmistajat, joutuisivat itse hoitamaan tuotteiden varastoinnin, niin siitä koituisi huomattavia kuluja. Huolintayrityksillä on suuret varastot, joihin tuotteiden varastointi on halpaa. Käyttämällä huolintayrityksen varastoa valmistajan varastointikulut ovat pienemmät kuin mitä ne olisivat käytettäessä omaa varastoa. Suuremmilla valmistajilla on yleensä omat huolintatytäryhtiöt, joiden ansiosta ne saavat pienennettyä logistiikasta aiheutuvat kuluja.

MAKSULIIKENNE POIKKEAA Käsitellään usein valuuttaa  riskeiltä suojautumisen tarve. Pankeilla 70-luvulta alkaen kansainvälinen tietoliikenneverkko, mutta nyt vasta on saatu reaaliaikainen yhteinen järjestelmä (SEPA) Eurooppaan. Maksuehdot erilaiset kuin kotimaan kaupassa (turvallisuustekijä). Myös rahoitukseen on erilaisia vaihtoehtoja (tukirahoitustakin).

MATERIAALIN OHJAUS VARASTOISSA - yrityksen/arvoketjun läpi kulkevan materiaalivirran ohjaus ja suunnittelu - varastonvalvonta/lisähankinnat (ostaminen) merkittävä työsarka, jotta turvataan palvelutaso ja optimoidaan pääoman sitoutuminen HUOM: Varastoiminen taloudenhoidon näkökulmasta: varasto = yrityksen koko vaihto-omaisuus teollisuusyrityksissä niitä ovat raaka-aine-, puolivalmiste- ja valmistevarastot kaupallisessa/palveluyrityksessä taas myytävien/palvelun tuottamisessa tarvittavien tuotteiden varastot

Hankintaprosessin päätöksiä Usein ostojen ja varastoinnin välistä ”talouden optimointia”. Varastoon sitoutuvaa pääomaa pyritään minimoimaan, toisaalta ostoissa voidaan kenties säästää isommissa erissä ostaen.  Optimaalinen ostoerä? Mikä on oikea tilausajankohta? On olemassa erilaisia tuoteryhmiä palvelutason turvaamiseksi. Esim. vakiotuotteet, joiden loppuminen on haitaksi palvelukuvalle. Mitä esim. päivittäistavarakaupassa?

Hankintaprosessin vaiheet Tuotteen hankintaratkaisu Tuotteen hankinta Tarpeen määritys Tietojen keruu Vaihtoehtojen vertailu Toimittajan valinta Vaihtoehtojen vertailu Ostopäätös Tietojen keruu Oston toteutus Tilaus MITEN ORGANISAATIOT eli mm. YRITYKSET OSTAVAT, (b-to-b –kauppaa) Toimituksen valvonta Tavaran vastaanotto

Hankintojen juridiikkaa Kauppaa tehdään yritysten välisenä (eli ei ole kuluttajansuojaa, vaikka olisi vain elinkeinonharjoittaja)! Kauppasopimuksen syntyminen merkittävä seikka. Voi syntyä pelkästään rutiinitilaamisessakin, jos perustiedot on ennalta neuvoteltu esim. vuositasolla. Määritellään kaupan kohde hintaa ja maksua koskevat kauppatavat sekä toimitusaikaa ja paikkaa koskevat kauppatavat. On olemassa valmiita ”standardinomaisia” kauppatapalausekkeita. Ovat erilaiset kotimaankaupassa (Finnterms) ja ulkomaankaupassa (Incoterms).

Tuotannon keskeiset tavoitteet Tuotannon tehtävänä on valmistaa ja toimittaa tuotevalikoimaan kuuluvia tuotteita haluttuina aikoina ja määrinä, sekä laadultaan tarkoituksenmukaisina mahdollisimman pienin kustannuksin. Perustavoitteet 1. toimituskyky 2. laatu 3. kustannukset

Kustannustehokas vs. ketterä toimitusketju Kustannustehokas (lean) toimitusketju tähtää suunnittelun ja optimoinnin avulla ohueen, ehyeen ja tasaiseen materiaalivirtaan, jossa kaikki tuhlaus on eliminoitu  Sopii tilanteeseen, jossa tuotantomäärät ovat suuria tuotevariaatioita on vähän ja tuotteiden elinkaaret ovat pitkiä kysyntä käyttäytyy ennustettavasti esim. terästehdas, sellutehdas Ketterä (agile) toimitusketju puolestaan tähtää herkän markkinatuntuman ja nopean reagoinnin avulla vastaamaan olosuhteiden muutoksiin siten, että asiakaspalvelu on jatkuvasti korkealla tasolla. Vaatii ehkä myös strategialta ketteryyttä! kysynnän vaihtelut ovat suuria ja vaikeasti ennustettavia tuotevariaatioita on paljon ja tuotteiden elinkaaret ovat lyhyitä esim. kaikki muotituotteet (tässä ulkomaiset ketjut ovat hyviä)

Tuotannon vaatimuksia Joillain aloilla on tiukkoja ympäristömääräyksiä. Joillain aloilla (esim. elintarvikkeita valmistettaessa ja myytäessä) on taas tiukkoja laatumääräyksiä: omavalvonta yhteiseurooppalaisen HACCP-järjestelmän mukaan apuna myös tuoteturvallisuussertifikaatti BRC/IFS tai uusi ISO 22000 –sertifikaatti (kaalikääryletuottaja Vaissi Oy oli ensimmäinen Suomessa) Standardin avulla valmistajat ja kauppa voivat helpommin varmistua lakisääteisten vaatimusten täyttämisen ja suojella kuluttajaa turvallisuusriskeiltä. Ei ole sama asia, kuin 90-luvulta peräisin oleva yleisempi laatujärjestelmän sertifiointi (ISO 9000) tai ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (ISO14000). Niistä enemmän Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta –opintojaksolla. Joillain aloilla on myös erityisiä vaatimuksia työturvallisuuden osalta.

Kapasiteetti (enimmäistuotantomäärä) - Kapasiteetin mahdollisimman täydellinen käyttö mahdollistaa investoinnin tehokkaan hyödyntämisen ja tuottaa samalla myös kustannusetuja. - Työn tai tilauksen mahdollisimman nopea läpäisyaika mahdollistaa asiakkaan tehokkaan palvelun ja tuottaa samalla differointietuja. Molempia ei voine saada yhtä aikaa, on päätettävä kumpi on tärkeämpi? Valinnan sanelee ensisijaisesti yrityksen strategia - ei esim. markkinointi- tai laskentaosasto, sillä näillä on kummallakin oma intressinsä! Muista Furtec-esimerkki!

Tuotantomuodot (lue lisää Viitala-Jylhän kirjasta) Jako tuotteen perusteella (vakio-/tilaustuotteet) Jako valmistusaloitteen perusteella * varastotuotanto (tehdään varastoon) * asiakasohjautuva tuotanto (tehdään vasta tilauksesta) tyypillisesti räätälöitäviä tilaustuotteita, mutta myös vakiotuotteita tällöin tuotanto käynnistyy vasta, kun tietty määrä tilauksia on koossa tai tiettynä aikana, kuten leipomoissa aamuyöllä Jako prosessin jatkuvuuden perusteella (kappaletavara-/prosessituotanto). ja tuotantoerän koon perusteella (yksittäis-, sarja- tai yhtenäistuotanto).

Tuotannonohjaus Tavoitteet kapasiteetin korkea kuormitusaste  pääoman tuottavuus sitä suurempi, mitä suurempi tuotanto on vaihto-omaisuuden minimointi  tavoitteena, että raaka-aineisiin, keskeneräiseen työhön ja lopputuotevarastoihin sitoutuu mahdollisimman vähän pääomaa toimituskyky varasto-ohjautuva tuotanto: riittävä palvelutaso asiakasohjautuva tuotanto: luvattu toimitusaika lyhyt läpäisyaika  tuotantoon sitoutuu vähemmän pääomaa

Miten nämä asiat projektissa? Tietysti sen mukaan, mitä yritys tekee: Tuotannollisessa yrityksessä käsitellään sekä hankintoja, tuotantoa että logistiikkaa (varastointia ja kuljetuksia). Palveluyrityksessä taas palvelun tuotantoa ja siihen liittyviä hankintoja sekä mahdollista logistiikkaa! Tarja Jokinen 18.4.2017

Entä jatkossa? Toiminnanohjauksesta ja logistiikasta molemista pakolliset 3 opintopisteen opintojaksot. Logistiikasta 15 opintopisteen kokonaisuus Logistiikka ja toimitusketjun hallinta International Business and Logistics ASOssa.  Valittavissa myös valinnaisiksi opinnoiksi! Siihen voi vielä vaikka lisätä valinnaisista ketjuliiketoimintaa (Ketjuliiketoiminta ja ECR, 6 op) Tarja Jokinen 18.4.2017