Tilaus-toimitusketjun hallinta (engl. Supply Chain Managment – SCM)

Esitys aiheesta: "Tilaus-toimitusketjun hallinta (engl. Supply Chain Managment – SCM)"— Esityksen transkriptio:

1 Tilaus-toimitusketjun hallinta (engl. Supply Chain Managment – SCM)
Tarja Jokinen, HAAGA-HELIA

2 Miksi sitä on tarpeen kehittää?
Kun markkinoinnissa on tehty jokin asiakaslupaus eli luvattu jokin tarjooma, joka tuottaa asiakkaalle lisäarvoa, on tietysti ”vastattava huutoonsa” eli kyettävä täyttämään tuo lupaus. Siinä tilanteessa on siis hoidettava asiat oikein eli tuotannollisessa yrityksessä oikea tavara oikeaan aikaan ja oikein asiakkaalle toimitettuna ja palveluyrityksessä taas palvelun tuottaminen oikea-aikaisesti ja parhaalla mahdollisella tavalla. Tarja Jokinen

3 Tilaus-toimitusketjun esimerkki – Miten saadaan tuotteet asiakkaille ajallaan ja mitä asiakirjoja liikkuu? - Mieti, mitä tämä yritys kenties tekee! VRT: viestinnän ja kirjanpidon opintoihin! Lähde: viitattu

4 Tarja Jokinen 18.4.201718.4.2017 Näin prosessejaan kehittänyt
yritys toimii! Tarja Jokinen

5 Digitaalisuus ja sidosryhmät
TOIMITUSKETJUN HALLINTA (SCM) tavarantoimittajat, alihankkijat, kuljetusliikkeet, agentit, edustajat, jälleenmyyjät EKSTRANET, EDI (OVT) omistajat, rahoittajat pankki yrityksen johto, tilitoimisto verottaja vakuutusyhtiö TOIMINNANOHJAUS (ERP) logistiikka, tuotanto, jakelu työn- tekijät henki- löstö-vuok-raajat APUVÄLINEET ja ulkoiset SISÄISET HALLINTO TALOUS- HALLINTO ASIAKKUUDEN HALLINTA (CRM) markkinointi, asiakaspalvelu, myynti INTRANET, EKSTRANET INTRANET INTERNET, EKSTRANET, EDI (OVT) asiakkaat, potentiaaliset asiakkaat, agentit, edustajat, jälleenmyyjät Alkulähde: © 2001 Otso Consulting Oy, mukailtu v 2013

6 Digitaalisuus ja sidosryhmät, NYT
TOIMITUSKETJUN HALLINTA (SCM) tavarantoimittajat, alihankkijat, kuljetusliikkeet, agentit, edustajat, jälleenmyyjät EKSTRANET, EDI (OVT) ASP/SaaS (pilvi) omistajat, rahoittajat pankki yrityksen johto, tilitoimisto verottaja vakuutusyhtiö TOIMINNANOHJAUS (ERP) lähes kaikki toiminnot työn- tekijät henki- löstö-vuok-raajat APUVÄLINEET ja ulkoiset SISÄISET HALLINTO TALOUS- HALLINTO ASIAKKUUDEN HALLINTA (CRM) markkinointi, asiakaspalvelu, myynti INTRANET, EKSTRANET ASP/SaaS (pilvi) INTRANET, ASP/SaaS (pilvi), VDI INTERNET, EKSTRANET, EDI (OVT), ASP/SaaS (pilvi), sosiaalinen media asiakkaat, potentiaaliset asiakkaat, agentit, edustajat, jälleenmyyjät Alkulähde: © 2001 Otso Consulting Oy, mukailtu v 2014

7 Esimerkki valmistavasta yrityksestä: Päämäärä
(toivon mukaan ei siis vain arvo!) Esimerkki valmistavasta yrityksestä: Tavoite – eli on mitattavissa! Jos taas halutaan esim. nopeita toimituksia, tuotannon läpimenoaika eli tämän kokonaisuuden kesto on merkittävä asia seurattavaksi. Lähde: Mitä hyötyä prosessikuvauksista? viitattu

8 Esimerkki valmistavasta yrityksestä:
Mikä kaikki voi ”mennä pieleen”? Verratkaa omia kokemuksianne asiakkaana tai työssä! Lähde: Mitä hyötyä prosessikuvauksista? viitattu

9 Tuotannon logistiikka
LOGISTIIKAN KOKONAISUUS, esimerkki Lähde: Sakki, Jouni Tilaus-toimitusketju hallinta. Mukaillen. TULOLOGISTIIKKA LÄHTÖLOGISTIIKKA Tuotannon logistiikka VALMISTAVA YRITYS Valmiste- varasto Keskus- varasto Jakelu- eli terminaali varasto Toimittajat Asiakkaat Raaka-aine- varasto KIERRÄTYSLOGISTIIKKA Tavara- virta Maksuvirta (ei logistiikkaa!) Tieto- virta

10 Toimitusketju on siis vähän samaa kuin arvoketju tai logistiikan hoitaminen?
Logistiikka voi olla yrityksen ydinliiketoimintaa (esim. Inex Partners, Kesko). Yritys voi verkostoitua, kun ulkoistaa osia toimitusketjusta. Tuotannolliset yritykset katsovat asiaa usein vain omista lähtökohdistaan, jolloin voidaan katsoa logistiikan olevan yksi yrityksen toiminto tai joukko toimintoja (ostot, varastointi, kuljetukset ym). Jos mietitään koko tilaus-toimitusketjua kokonaisuudessaan, siinä pitää ottaa huomioon myös arvoketjussa ylä- ja alavirrassa olevia yhteistyökumppaneita sekä ulkoistamisen kautta syntyneitä kumppanuuksia! Tarja Jokinen

11 Logistiikka vaikuttaa sitoutuneeseen pääomaan
Logistiikan vaatimaan käyttöomaisuuteen sitoutuu pääomaa varastorakennukset varaston laitteet kuljetuskalusto Vaihto-omaisuuteen sitoutuu myös pääomaa Mihin halutaan pääoman sitoutuvan? Ulkoistetaanko?

12 Logistiikka vaikuttaa menoihin
varastointikustannuksia eri vaiheissa kuljetuskustannuksia eri vaiheissa sisäisiä materiaalinkäsittelyn kustannuksia pakkauskustannuksia hävikistä aiheutuvia kustannuksia hallinto- ja informaatiokustannuksia usein n. 5 – 10 prosenttia liikevaihdosta

13 Voitaisiinko vaikuttaa tuloihin?
Saatavuuden varmistamisella saadaan luoduksi pysyviä asiakassuhteita ja tehdyksi kauppaa. (Kun ei ole tavarapuutteita!) Jos tarjotaan asiakkaalle enemmän lisäarvoa, voidaan nostaa hintaa. esimerkiksi kotiinkuljetus verkkokauppatuotteissa Jos verkkokauppa tarjoaa tietynhintaiseen ostokseen “ilmaisen” kuljetuksen, se on laskettu jo mukaan hintoihin. Kesästä 2014 palatus ei enää ole lähtökohtaisesti ilmaista asiakkaalle  uusi kilpailuetu, mutta sekin varmaan lasketaan hintoihin mukaan!

14 Varasto-termi eri näkökulmista
Varasto voi olla fyysinen tila (resurssi). Varastonvalvonta/lisähankinnat (ostaminen) merkittävä työsarka, jotta turvataan palvelutaso ja optimoidaan pääoman sitoutuminen. HUOM: Varastoiminen taloudenhoidon näkökulmasta: varasto = yrityksen koko vaihto-omaisuus teollisuusyrityksissä niitä ovat raaka-aine-, puolivalmiste- ja valmistevarastot kaupallisessa/palveluyrityksessä taas myytävien/palvelun tuottamisessa tarvittavien tuotteiden varastot

15 Hankintaprosessin päätöksiä
Usein ostojen ja varastoinnin välistä ”talouden optimointia”. Varastoon sitoutuvaa pääomaa pyritään minimoimaan, toisaalta ostoissa voidaan kenties säästää isommissa erissä ostaen.  Optimaalinen ostoerä? Mikä on oikea tilausajankohta? On olemassa erilaisia tuoteryhmiä palvelutason turvaamiseksi. Esim. vakiotuotteet, joiden loppuminen on haitaksi palvelukuvalle. Mitä esim. päivittäistavarakaupassa?

16 Hankintaprosessin vaiheet
Tuotteen hankintaratkaisu Tuotteen hankinta Tarpeen määritys Tietojen keruu Vaihtoehtojen vertailu Toimittajan valinta Vaihtoehtojen vertailu Ostopäätös Tietojen keruu Oston toteutus Tilaus MITEN ORGANISAATIOT eli mm. YRITYKSET OSTAVAT, (b-to-b –kauppaa) Toimituksen valvonta Tavaran vastaanotto

17 Hankintojen juridiikkaa
Kauppaa tehdään yritysten välisenä (eli ei ole kuluttajansuojaa, vaikka olisi vain elinkeinonharjoittaja yksin)! Kauppasopimuksen syntyminen merkittävä seikka. Voi syntyä pelkästään rutiinitilaamisessakin, jos perustiedot on ennalta neuvoteltu esim. vuositasolla. Määritellään kaupan kohde hintaa ja maksua koskevat kauppatavat sekä toimitusaikaa ja paikkaa koskevat kauppatavat. On olemassa valmiita ”standardinomaisia” kauppatapalausekkeita. Niiden avulla kerrotaan, kuka maksaa rahdin, vastaa kuljetusten vakuuttamisesta jne. Ovat erilaiset kotimaankaupassa (Finnterms) ja ulkomaankaupassa (Incoterms).

18 Tuotannon keskeiset tavoitteet
Tuotannon tehtävänä on valmistaa ja toimittaa tuotevalikoimaan kuuluvia tuotteita haluttuina aikoina ja määrinä, sekä laadultaan tarkoituksenmukaisina mahdollisimman pienin kustannuksin. Perustavoitteet 1. toimituskyky 2. laatu ( laatujärjestelmä?) 3. kustannukset

19 Tuotannon vaatimuksia
Joillain aloilla on tiukkoja ympäristömääräyksiä. Joillain aloilla (esim. elintarvikkeita valmistettaessa ja myytäessä) on taas tiukkoja laatumääräyksiä: omavalvonta yhteiseurooppalaisen HACCP-järjestelmän mukaan apuna myös tuoteturvallisuussertifikaatti BRC/IFS tai uusi ISO –sertifikaatti (esimerkki Valion sivuilta) Standardin avulla valmistajat ja kauppa voivat helpommin varmistua lakisääteisten vaatimusten täyttämisen ja suojella kuluttajaa turvallisuusriskeiltä. Ei ole sama asia, kuin 90-luvulta peräisin oleva yleisempi laatujärjestelmän sertifiointi (ISO 9000) tai ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (ISO14000). Niistä enemmän Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta –opintojaksolla. Joillain aloilla on myös erityisiä vaatimuksia työturvallisuuden osalta.

20 Kapasiteetti (enimmäistuotantomäärä)
- Kapasiteetin mahdollisimman täydellinen käyttö mahdollistaa investoinnin tehokkaan hyödyntämisen ja tuottaa samalla myös kustannusetuja. - Työn tai tilauksen mahdollisimman nopea läpäisyaika mahdollistaa asiakkaan tehokkaan palvelun ja tuottaa samalla differointietuja.

21 Tuotantomuodot (lue lisää Viitala-Jylhän kirjasta)
Jako tuotteen perusteella (vakio-/tilaustuotteet) Jako valmistusaloitteen perusteella * varastotuotanto (tehdään varastoon) * asiakasohjautuva tuotanto (tehdään vasta tilauksesta) räätälöitäviä tilaustuotteita tai vakiotuotteita tuotanto käynnistyy vasta, kun tietty määrä tilauksia on koossa tai tiettynä aikana, kuten leipomoissa aamuyöllä Jako prosessin jatkuvuuden perusteella (kappaletavara-/prosessituotanto). ja tuotantoerän koon perusteella (yksittäis-, sarja- tai yhtenäistuotanto).

22 Tuotannonohjaus Tavoitteet kapasiteetin korkea kuormitusaste
 pääoman tuottavuus sitä suurempi, mitä suurempi tuotanto on vaihto-omaisuuden minimointi  tavoitteena, että raaka-aineisiin, keskeneräiseen työhön ja lopputuotevarastoihin sitoutuu mahdollisimman vähän pääomaa toimituskyky varasto-ohjautuva tuotanto: riittävä palvelutaso asiakasohjautuva tuotanto: luvattu toimitusaika lyhyt läpäisyaika  tuotantoon sitoutuu vähemmän pääomaa

23 Kustannustehokas vs. ketterä toimitusketju
Kustannustehokas (lean) toimitusketju tähtää suunnittelun ja optimoinnin avulla ohueen, ehyeen ja tasaiseen materiaalivirtaan, jossa kaikki tuhlaus on eliminoitu  Sopii tilanteeseen, jossa tuotantomäärät ovat suuria tuotevariaatioita on vähän ja tuotteiden elinkaaret ovat pitkiä kysyntä käyttäytyy ennustettavasti esim. terästehdas, sellutehdas Ketterä (agile) toimitusketju puolestaan tähtää herkän markkinatuntuman ja nopean reagoinnin avulla vastaamaan olosuhteiden muutoksiin siten, että asiakaspalvelu on jatkuvasti korkealla tasolla. Vaatii ehkä myös strategialta ketteryyttä! kysynnän vaihtelut ovat suuria ja vaikeasti ennustettavia tuotevariaatioita on paljon ja tuotteiden elinkaaret ovat lyhyitä esim. kaikki muotituotteet (tässä ulkomaiset ketjut ovat hyviä)

24 Miten nämä asiat projektissa?
Tietysti sen mukaan, mitä yritys tekee: Tuotannollisessa yrityksessä käsitellään sekä hankintoja, tuotantoa että logistiikkaa (varastointia ja kuljetuksia). Palveluyrityksessä taas palvelun tuotantoa ja siihen liittyviä hankintoja sekä mahdollista logistiikkaa! Tarja Jokinen

25 Entä jatkossa? Toiminnanohjauksesta ja logistiikasta molemista pakolliset 3 opintopisteen opintojaksot. Niissä tulee esille myös prosessiajattelu. Logistiikasta 15 opintopisteen kokonaisuus Logistiikka ja toimitusketjun hallinta International Business and Logistics ASOssa.  Valittavissa myös valinnaisiksi opinnoiksi! Tarja Jokinen