LAPSEN KASVUN JA OPPIMISEN TUKI LAPPEENRANNAN VARHAISKASVATUKSESSA Marraskuu 2013 Voit lisätä muistiinpanoja napsauttamalla

VARHAISERITYISKASVATUSTA OHJAAVIA ASIAKIRJOJA Lasten päivähoitoa ja esiopetusta koskevat lait ja asetukset Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset Kunnallinen ohjaus: Lappeenrannan varhaiskasvatussuunnitelma uudistettu versio kesäkuu 2010 luku 5 Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Yksikön varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiserityiskasvatus Lappeenrannassa 2010 -2012 Esiopetuksen valtakunnalliset linjaukset Kunnallinen ohjaus: Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet lukujen 4 ja 5 osalta uudistettu versio lautakunnassa joulukuussa 2010 Esityksen hyöty yleisölle: Aikuisopiskelijoiden kiinnostus herää paremmin, kun heille kerrotaan, millä tavoin tai miksi aiheen tunteminen on heille tärkeää. Esittäjän asiantuntemuksen taso käsiteltävään aiheeseen: Kuvaile meriittisi lyhyesti tai selvitä muulla tavoin, miksi sinua kannattaa kuunnella.

VARHAISERITYISKASVATUKSEN VISIO V.2012 Riittävä varhaiserityiskasvatuksen henkilöstö toimii lapsiryhmissä ja tarjoaa palvelualueilla lähityöntekijöille tukea ja ohjausta toimivan arjen järjestämiseksi yksilö- ja ryhmätasolla. Vuorovaikutusta korostetaan, sillä läsnä oleva, arvostava aikuinen, joka sitoutuu vuorovaikutukseen, vaikuttaa lapsen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja mahdollistaa lapsen osallisuuden omaan arkeensa vaikuttamiseen. Toimiva arki takaa laadukkaan varhaiskasvatuksen kaikille lapsille. Oppituntien kuvaukset kannattaa pitää lyhyinä.

TUEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEITA Varhaiserityiskasvatuksella varmistetaan yksilöllisen tuen tarjoaminen kaikille varhaiskasvatuksen piirissä oleville lapsille. Tuki aloitetaan mahdollisimman varhain osana lapsen arkea. Lasten varhaiskasvatus järjestetään yleensä lähipäiväkodissa tai perhepäivähoitoryhmissä. Varhaiserityiskasvatusta suunnitellaan ja toteutetaan pitkäjänteisesti vaihtelevien tilanteiden, tarpeiden ja resurssien mukaan, esimerkiksi avustajaresurssin tai keltojen työalueen vuosittainen suunnittelu. Esimerkkejä tavoitteista Oppitunnin päätyttyä osaat tallentaa tiedostoja työryhmän Web-palvelimeen siirtää tiedostoja sijainnista toiseen työryhmän Web-palvelimessa jakaa tiedostoja työryhmän Web-palvelimessa.

TUEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEITA Varhainen puuttuminen Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan siirtymistä huomaamisesta toimimiseen ja samalla erilaisten kasvatuksellisten ja pedagogisten toimintojen tehostumista Varhainen puuttuminen edellyttää kykyä tunnistaa lapsen kehityksen pulmia ja riskitekijöitä sekä valmiuksia ottaa ne puheeksi vanhempien kanssa (kasvatuskumppanuus) Ennaltaehkäisy Varhainen puuttuminen ennaltaehkäisee lasten kehitysongelmien vaikeutumista sekä myöhempiä kehityksen ja hyvinvoinnin ongelmia

TUEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEITA Oikea-aikainen puuttuminen Jo pienillä toimenpiteillä oikein ajoitettuina voidaan saada muutoksia aikaan, koska monet varhaiskasvatuksen kuntouttavista elementeistä ovat lapsen kehitystä yleisesti tukevia ja kaikille lapsille hyödyllisiä Varhaiskasvatuksessa oikea-aikaiselle puuttumiselle tärkein perusta on lähikehityksen vyöhyke, joka perustuu Vygotskin ajatteluun

TUEN RAKENTUMINEN ARKEEN ”Kaikilla lapsilla on oikeus tulla hyväksytyksi ja osallistua varhaiskasvatukseen ensisijaisesti siinä toimintamuodossa ja paikassa, johon hän osallistuisi ilman tuen tarvettaankin. Lapsen arkeen kytkeytyvä tuki toteutetaan lapselle tutussa ympäristössä, lasta kiinnostavin välinein ja päivittäisen toiminnan yhteydessä.” (visio 2010)

TUEN KOHDISTUMIEN VARHAISERITYISKASVATUKSESSA

YLEINEN TUKI (Varhaiskasvatuksen laadukas perusta) Kaikki lapset tarvitsevat kasvussaan ja oppimisessaan yksilöllistä tukea. Kasvatuskumppanuus ja oma aikuinen -malli kaikissa ryhmissä ovat varhaiskasvatuksen laadukasta perustaa. Laadukas perusta rakentuu vahvan perusosaamisen varaan ja lapsen kehityksen tuntemukseen Siihen sisältyy sekä erityisen tuen tarpeen tunnistaminen että ennaltaehkäisy Sisältää myös lapsen ikätason ja tarpeiden mukaiset lapsiryhmät, monimuotoiseen ryhmätoimintaan soveltuvat tilat sekä toiminnan yleisen suunnittelun ja kehittämisen. Varhaiskasvatusyksikön sisäinen yhteistyö sekä toimivat yhteistyökäytännöt eri tahojen kanssa ovat tärkeitä Käytännössä yleinen tuki tarkoittaa oppimisympäristön järjestämistä ja muuntelemista juuri sen hetkistä lapsiryhmää vastaavaksi, erilaista pienryhmätoimintaa ja kaikin puolin toimivaa arkea.

TEHOSTETTU TUKI Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti lapsen kasvua ja oppimista. Sen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Sitä tarjotaan, kun vanhempien tai varhaiskasvattajien huoli lapsen kehityksestä herää ja yleisen tuen tarjoama varhaiskasvatus ei riitä Lapsen havainnointia arjessa lisätään ja havaintojen perusteella sovitaan lapsen tuen tarpeesta yhteistyössä vanhempien, varhaiskasvatuksen lähityöntekijöiden, varhaiskasvatuksen erityistyöntekijän ja tarvittavien muiden asiantuntijoiden kanssa Yhdessä mietityt lapsen tukimuodot otetaan käyttöön välittömästi ja niiden kirjaamisesta lapsen vasuun vastaa ryhmän lastentarhanopettaja Pedagogista arviota ei täytetä varhaiskasvatusikäisistä lapsista On myös hyvä tunnistaa lapsen kokonaistilanne niin, että tuen tarpeen voidaan nähdä liittyvän johonkin ohimenevään vaiheeseen lapsen elämässä ja kehityksessä

ERITYINEN TUKI Erityinen tuki viittaa vahvempien tukitoimien tarpeeseen. Erityinen tuki edellyttää perusosaamisen lisäksi erityispedagogista osaamista Erityiseen tukeen siirrytään silloin, kun tehostetun tuen menetelmät eivät riitä tai tuen tarve osoittautuu pitkäkestoiseksi ja intensiiviseksi Se on suunnitelmallista ja yksilöllistä lapsen tukemista ja tavoitteellista yhteistyötä lapsen palveluverkostossa Erityisen tuen tavoitteet, menetelmät ja seuranta kirjataan lakisääteiseen varhaiskasvatuksen HOJKSiin Lapsen tuen tarvetta arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa kasvatuskumppaneina On tärkeää, että eri tahoilla laaditut kasvatus-, kuntoutus- sekä lapsen varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmat sovitetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi Lisäksi on huolehdittava tuen jatkuvuudesta päivähoidon, esiopetuksen ja koulun alkaessa sekä muissa siirtymävaiheissa.

LAPSEN KASVUN JA OPPIMISEN TUEN TASOT Tuen tarpeen arvioiminen Tuen tarpeen toteamiseen liittyvät vastuut ja työnjako Tuen toteuttamiseen liittyvät vastuut ja työnjako Oheisessa liitteessä kuvattu tarkemmin

Pienryhmätoiminta Lappeenrannan varhaiskasvatuksessa Lappeenrannan varhaiskasvatuksessa pienryhmätoiminnalla tarkoitetaan monenlaista ja –tasoista toimintaa, joissa lapset toimivat suurimman osan päivästä aikuisen kanssa pienemmissä ryhmissä. Pienryhmätoiminnan lähtökohtana on toimiva arki. Ryhmät voivat olla pysyviä tai tilanteiden ja toimintojen mukaan muuttuvia. Pienryhmätoiminta mahdollistaa hyvin lasten kuuntelemisen ja osallisuuden mm. leikkivalinnoissa sekä joustavan ja toimivan päivittäisen toiminnan eri tilanteissa (ruokailu, ulkoilu, pukeminen / riisuminen ja wc- tilanteet). Ohjattu pienryhmätoiminta on tavoitteellista ja aikuisen suunnittelemaa toimintaa pienissä ryhmissä esim. kielipajat tai vuorovaikutusleikkiryhmät

VARHAINEN JA ERITYINEN TUKI ALLE 3-VUOTIAIDEN VARHAISKASVATUKSESSA Tuen kolme tasoa käytössä myös alle 3-vuotiailla Keväällä 2009 laadittu ohje alle 3-vuotiaiden varhaiskasvatukseen (huom. Kolmiportaisuus ei vielä voimassa 2009)

VARHAISKASVATUKSEN HOJKS tehostetun tuen liitteet Varhaiskasvatuksen HOJKS laaditaan kaikille erityisen tuen piirissä oleville lapsille ennen esiopetusikää Tehostetun tuen piirissä olevalle lapselle täytetään tavoitesivut sekä tarvittaessa verkostoa ja tapahtumien koontia koskeva liite

ESIMERKKEJÄ TUEN RAKENTUMISESTA varhaiskasvatuksen arkeen