Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveyslain-säädännön uudistukset EHY:n koulutuspäivät Säätytalolla 16.-17.4.2015 Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö
Asunnon ja muun oleskelutilan terveydelliset vaatimukset TsL 26 § ”Asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa. Asunnossa ja muussa oleskelutilassa ei saa olla eläimiä eikä mikrobeja siinä määrin, että niistä aiheutuu terveyshaittaa.” Ylipäätään mikään olosuhdetekijä ei saa aiheuttaa terveyshaittaa TsL 32 § 1 mom. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä terveydellisin perustein fysikaalisista, kemiallisista ja biologisista tekijöistä asunnossa ja muussa oleskeluun tarkoitetussa tilassa.
TsL 27 § Asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyvä terveyshaitta 1-2 mom. 1.3.2015 alkaen ”Jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä. Jos haitta aiheutuu asuinhuoneiston tai muun oleskelutilan rakennuksen rakenteista, eristeistä tai rakennuksen omistajan vastuulla olevista perusjärjestelmistä, haitan poistamisesta vastaa rakennuksen omistaja, ellei muualla laissa toisin säädetä. Jos terveyshaitta aiheutuu kuitenkin asunnon tai muun oleskelutilan käytöstä, joka ei ole tavanomaista, terveyshaitan poistamisesta vastaa asunnon tai muun oleskelutilan haltija. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka vastuulla haitta on, ryhtymään viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi.” Se, kuka on vastuussa terveyshaitasta, on velvollinen ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin haitan selvittämiseksi ja poistamiseksi. Viranomainen voi myös tarvittaessa velvoittaa. Vastuunjako asunto-osakeyhtiölain mukaisesti.
TsL 27 § Asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyvä terveyshaitta 3-4 mom. 1.3.2015 alkaen ”Jos terveyshaitta on ilmeinen ja on syytä epäillä sen aiheuttavan välitöntä vaaraa, haittaa ei voida korjata tai jos terveydensuojeluviranomaisen määräystä haitan poistamiseksi ei ole noudatettu, eikä muita tämän lain mukaisia toimenpiteitä ole pidettävä riittävinä, terveydensuojeluviranomainen voi kieltää tai rajoittaa asunnon tai muun oleskelutilan käyttöä. Tässä pykälässä tarkoitettujen määräysten antamisen tulee perustua terveydensuojeluviranomaisen tekemään tarkastukseen sekä riittäviin ja luotettaviin mittauksiin, näytteisiin, tutkimuksiin, selvityksiin tai havaintoihin. Terveyshaitan selvittämiseksi voidaan lisäksi antaa määräys rakenteen kuntotutkimuksen suorittamisesta.” Rakennus voidaan tarvittaessa laittaa käyttökieltoon tai sen käyttöä voidaan rajoittaa, mutta ei kevyin perustein. Viranomaisten päätösten on perustuttava tarkastukseen ja tarvittaviin tutkimuksiin, ei yksittäisiin mittauksiin. Voidaan määrätä myös rakenteiden kuntotutkimuksia.
Valesokkeli Huom! Tehostevärinä käytetään vain punaista, ei sinistä eikä muita värejä. Näin säilyy raikas ja selkeä ilme.
Yksittäisistä mittauksista kokonaisuuden arviointiin OIREET/VALITUKSET RAKENTEIDEN JA JÄRJESTELMIEN RISKIARVIO HENKILÖKUNNAN HAASTATTELUT KÄYTTÄJIEN OIREKYSELYT PINTAPUOLISET KARTOITUKSET: kosteusvauriot, iv:n toiminta, sisäilman laatu OIREKYSELYJEN TULKINTA TUTKIMUSSUUNNITELMAT: RAKENNE, LVI, MATERIAALIT, SISÄILMA RAKENTEIDEN KUNTOTUTKIMUKSET: Kosteusmittaukset Rakenteiden avaukset Mikrobianalyysit näytteistä Rakenteiden tiiveysmittaukset Painesuhteiden mitatukset Vauriomekanismien määritys IV:N KUNTOTUTKIMUKSET: Ilmamäärät Puhtaus Painesuhteet Tiiveys LVV-kuntotutkimukset SISÄILMA- YM. MITTAUKSET: Mikrobit Kuidut VOC Ammoniakki yms. Huom! Tehostevärinä käytetään vain punaista, ei sinistä eikä muita värejä. Näin säilyy raikas ja selkeä ilme. RAPORTOINTI (TULKINTA): KORJAUSSUOSITUKSET, KIIREELLISYYSJÄRJESTYS, TILOJEN TURVALLISUUS KÄYTTÄJÄLLE
TsL 46 § Asunnontarkastus / 1.3.2015 lähtien ”Tarkastus tai siihen liittyvä muu valvontatoimi voidaan tehdä pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyissä tiloissa muutoin kuin tilan haltijan tai omistajan omasta aloitteesta vain, jos se on välttämätön sen selvittämiseksi, aiheutuuko haltijalle tai muulle tilassa oleskelevalle taikka naapurille terveyshaittaa. Pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyn tilan tarkastus asukkaan tahdon vastaisesti voidaan tehdä vain, jos viranomaisella on perusteltu syy epäillä välittömiä toimia edellyttävää vakavaa terveyshaittaa. Tällöin tarkastuksen tai siihen liittyvän toimen suorittamiseen tulee olla kunnan terveydensuojeluviranomaisen antama kirjallinen määräys. Lisäksi 1 momentissa tarkoitettu tarkastus tai muu valvontatoimi voidaan tehdä tässä laissa rangaistavaksi säädetyn menettelyn selvittämiseksi, jos lakia on perusteltu syy epäillä rikotun tai rikottavan ja valvontatoimi tässä tarkoituksessa on välttämätön. Pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävän tilan tarkastuksen voi toimittaa vain viranomainen.” Kotirauha on vahvasti suojattu, mutta terveyden suojelemiseksi siihen voidaan tietyin ehdoin puuttua.
49 § Ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttäminen terveydensuojeluvalvonnassa / 1.3.2015 alkaen ”Asunnon ja muun oleskelutilan tutkimuksia ja selvityksiä tämän lain mukaista viranomaisvalvontaa varten tekevällä ulkopuolisella asiantuntijalla tulee olla tarvittava pätevyys terveyshaittaa aiheuttavien kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten tekijöiden selvittämiseksi. Mittaukset, tutkimukset ja selvitykset on tehtävä sekä näytteet otettava luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Jos viranomaisvalvontaa varten tarvitaan ulkopuolista asiantuntijaa sellaisen mittauksen, tutkimuksen tai selvityksen tekemiseen taikka näytteen ottamiseen, johon 49 d §:n 1 momentissa tarkoitettu pätevyys ei sovellu tai ole tarkoituksenmukainen, on tehtävässä käytettävä muutoin pätevää henkilöä. Jos edellä tarkoitettu ulkopuolinen asiantuntija käyttää apunaan henkilöä, joka ei ole osoittanut pätevyyttään 49 d §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla, hän vastaa siitä, että tutkimukset ja selvitykset on tehty asiantuntevasti ja pätevästi. Ulkopuoliseen asiantuntijaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen tehdessään tässä laissa tarkoitettuja tutkimuksia ja selvityksiä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).” Viranomaisvalvonnassa on tärkeää, että tutkimukset ja selvitykset tehdään luotettavasti ja asiamukaisesti sekä hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti.
Ulkopuolisen asiantuntijan rooli Tekee tutkimuksia terveyshaitan arviointia varten. Selvittää rakennuksesta, mitä vaurioita ja epäpuhtauslähteitä esiintyy ja minkälaisina pitoisuuksina sekä sen, voiko asunnossa oleskelevat niille altistua. Terveydensuojeluviranomainen päättää tutkimusten ja selvitysten perusteella sen, esiintyykö asunnossa tai muussa oleskelutilassa terveyshaittaa ja onko toimenpiteisiin haitan poistamiseksi ryhdyttävä ja kuinka nopeasti. Terveydensuojeluviranomaisen yhteistyö ulkopuolisen asiantuntijan kanssa tärkeää.
Ulkopuolisen asiantuntijan rikosoikeudellinen virkavastuu ”Ulkopuoliseen asiantuntijaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen tehdessään tässä laissa tarkoitettuja tutkimuksia ja selvityksiä.” Lievemmissä tapauksissa kunnan terveydensuojeluviranomainen antaa huomautuksen asiantuntijalle. Viime kädessä koko sertifikaatti voidaan peruuttaa, jos asiantuntijan pätevyydessä tai toimintatavoissa on puutteita. Virkarikoksia ovat lahjuksen ottaminen, salassapitorikos, virka-aseman väärinkäyttäminen sekä virkavelvollisuuden rikkominen. Rangaistus virkarikoksen johdosta voi olla varoitus, sakko, vankeus taikka viraltapano. Virkavelvollisuuden rikkomisesta voi seurata sakkoa taikka vankeutta enintään yksi vuosi. Tällöin virkamiehen on pitänyt tahallaan rikkoa virkavelvollisuuksiaan. Lisäksi edellytetään, ettei teko ole vähäinen.
49 a § Tutkimuslaboratoriot Viranomaisille tarkoitetut tutkimukset tulee tehdä Eviran hyväksymässä laboratoriossa. Laboratoriot ja menetelmät löytyvät Eviran www-sivuilta: http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/esittely/toiminta/laboratoriotoiminta/eviran+hyvaksymat+laboratoriot/hyvaksytyt+laboratoriot/asumisterveys/ 49 b § Tutkimuslaboratorioiden valvonta Evira valvoo laboratorioita yhdessä Valviran kanssa ja voi tarvittaessa myös poistaa rekisteristä.
49 c § Henkilösertifioijana toimimisen edellytykset, voimaan 1.3.2015 Sosiaali- ja terveysministeriö nimeää toimijan, joka sertifioi henkilön ulkopuoliseksi asiantuntijaksi. Toimijalla tulee olla: a) riittävä ja asiantunteva henkilöstö sertifioinnin toteuttamiseksi b) muut käytännön edellytykset sertifiointitoiminnan järjestämiseen c) toiminnallisesti ja taloudellisesti riippumaton asema sertifioitaviin nähden Nimeäminen voidaan peruuttaa, jos hyväksymisen edellytykset lakkaavat tai sertifioinnissa havaitaan olennaisia puutteellisuuksia eikä toimija ole korjannut toimintaansa sosiaali- ja terveysministeriön kehotuksesta huolimatta annetussa määräajassa. Sosiaali- ja terveysministeriö valvoo henkilösertifioijan toimintaa.
49 d § Henkilön sertifiointi ulkopuoliseksi asiantuntijaksi 1-2 mom, voimaan 1.3.2015 ”Edellä 49 §:n 1 momentissa tarkoitetun henkilön tulee osoittaa pätevyytensä suorittamalla hyväksytysti sosiaali- ja terveysministeriön edellyttämä koulutus ja osaamistesti taikka hyväksyttämällä aiemmin koulutuksella tai työkokemuksella hankkimansa vastaava osaaminen. Tarkempia säännöksiä pätevyyden osoittamiseksi suoritettavan koulutuksen sisällöstä ja laajuudesta sekä edellytettävästä työkokemuksesta tai muusta osaamisesta annetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Edellä 49 c §:ssä tarkoitettu toimija arvioi henkilön pätevyyden toimia ulkopuolisena asiantuntijana ja tekee merkinnän hyväksytystä pätevyydestä ylläpitämäänsä julkiseen tietojärjestelmään sertifioinnin voimassaoloajaksi. Merkinnällä osoitetaan henkilön sertifiointi ulkopuoliseksi asiantuntijaksi. Lisäksi sertifioija antaa henkilölle osoituksena sertifioinnista todistuksen, jonka mallin sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa. Sertifiointi on voimassa 5 vuotta, jonka umpeen kuluttua, jollei sertifiointia uudisteta, tulee sertifioijan poistaa merkintä rekisteristä.” Pätevyys (koulutus + työkokemus) voidaan osoittaa usealla tavalla. Pätevät asiantuntijat merkitään julkiseen rekisteriin. Pätevyys on voimassa 5 vuotta, jonka jälkeen se on uusittava.
49 d § Henkilön sertifiointi ulkopuoliseksi asiantuntijaksi 3-4 mom, voimaan 1.3.2015 ”Jos henkilö ei täytä enää pätevyysvaatimuksia tai toistuvasti laiminlyö tehtävissä edellytettävää riippumattomuutta tai asiallista raportointia taikka oikeita mittaus- ja tutkimusmenetelmiä, sosiaali- ja terveysministeriö voi päättää merkinnän poistamisesta tietojärjestelmästä. Merkinnän tietojärjestelmästä poistaa sertifioija. Ennen tietojärjestelmästä poistamista henkilölle on kuitenkin varattava tilaisuus korjata pätevyydessään oleva puute, jollei puute ole niin olennainen, ettei sen korjaaminen ole mahdollista kohtuullisessa ajassa. Ulkopuolisen asiantuntijan tulee pitää ammattitaitoaan yllä asunnon tai muiden oleskelutilojen terveydellisten olosuhteiden arvioinneilla, koulutuksella tai näihin rinnastettavalla tavalla, jotta hänen sertifiointinsa voidaan uudistaa. Asiantuntijan on esitettävä ammattitaitonsa ylläpitämisestä selvitys hakiessaan sertifioinnin uudistamista 49 c §:ssä tarkoitetulta toimijalta.” Asiantuntija voidaan poistaa rekisteristä, jos pätevyys tai toimintatavat eivät vastaa ulkopuoliselta asiantuntijalta edellytettyä. Ammattitaitoa on ylläpidettävä.
Siirtymäsäännös ulkopuolisille asiantuntijoille Aika Asiantuntija Nykyhetki Sertifioitu rakennusterveys-asiantuntija Voimassaolevan lain mukainen ulkopuolinen asiantuntija, jolla ei ole rakennusterveysasiantuntija-sertifiointia Muut asiantuntijat Lain voimaantulo Siirtymäaika 1.3.2015 – 28.2.2017 Voi toimia ulkopuolisena asiantuntijana lain voimaantullessa. Sertifiointi on voimassa päätöksessä määrätyn ajan ja tämän jälkeen sertifiointi uusitaan uuden lain mukaisesti. Voi toimia ulkopuolisena asiantuntijana siirtymäajan. Siirtymäaikana on mahdollisuus hankkia henkilösertifiointiin tarvittava koulutus ja hakea sertifiointia. Koulutussuunnitelman laadinnassa voidaan huomioida aikaisemmin hankittu osaaminen. Henkilön on hankittava henkilösertifioinnin edellyttämä koulutus hyväksytysti ja haettava henkilösertifiointia. Siirtymäajan päätyttyä 1.3.2017 Siirtymäajan jälkeen ulkopuolisella asiantuntijalla on oltava lain mukainen henkilösertifiointi toimiakseen ulkopuolisena asiantuntijana.
Asumisterveysohje asetukseksi 32 § 1 momentti; Asuntoja, yleisiä alueita ja laitoksia koskevat tarkemmat säännökset Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä terveydellisin perustein fysikaalisista, kemiallisista ja biologisista tekijöistä asunnossa ja muussa oleskeluun tarkoitetussa tilassa.
Toimenpiderajoja fysikaalisille, kemiallisille ja biologisille tekijöille Asetuksen pohjana Asumisterveysohjeen ohjearvot, jotka muutetaan tarvittavine päivityksineen toimenpiderajoiksi Lämpötila ja veto Huoneilman kosteus Ilmanvaihto (Radon), huom! Melu VOC Formaldehydi CO2 Häkä Tupakansavu Asbesti Teolliset mineraalikuidut Pienhiukkaset Mikrobit Lämmin vesijohtovesi
Soveltamisala Terveydensuojelulain mukaisessa asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden valvonta. Muiden kuin asetuksessa mainittujen tekijöiden aiheuttamat terveyshaitat on arvioitava tapauskohtaisesti riskinarvioinnin perusteella. Terveydensuojelulaki on voimassa myös muissa tiloissa, mutta asetuksen toimenpiderajoja voidaan soveltaa suoraan vain asuntojen ja muiden oleskelutilojen olosuhteiden arviointiin.
Asetuksessa säädettäisiin eri tekijöiden toimenpiderajoista Asetuksessa tarkoitetaan altisteen toimenpiderajalla pitoisuutta, mittaustulosta tai ominaisuutta, jolloin sen, kenen vastuulla haitta on, tulee ryhtyä terveydensuojelulain 27 §:n tai 51 §:n mukaisiin toimenpiteisiin terveyshaitan selvittämiseksi ja tarvittaessa sen poistamiseksi tai rajoittamiseksi; Toimenpiderajoja sovellettaisiin nykyisin käytössä olevia ohjearvoja täsmällisemmin, mutta mahdollistettaisiin kuitenkin tiukan raja-arvoon perustuvan tulkinnan lisäksi toimenpiderajoista poikkeaminen silloin, kun se on terveyshaitan näkökulmasta perusteltua.
Asunnon ja muun oleskelutilan fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia tekijöitä koskevat yleiset arviointiperusteet Terveyshaitta on arvioitava kokonaisuutena siten, että altisteen toimenpiderajaa sovellettaessa otetaan huomioon altistumisen todennäköisyys, toistuvuus ja kesto, mahdollisuudet välttyä altistumiselta tai poistaa haitta sekä poistamisesta aiheutuvat olosuhteet ja muut vastaavat tekijät. Eli toimenpiderajojen soveltamisessa käytetään siis myös maalaisjärkeä! Sovellettaessa tässä asetuksessa tarkoitettuja fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia tekijöitä koskevia vaatimuksia tavanomaisesta poikkeavissa oloissa, kuten rakennuksen tai sen osan korjauksen tai muutostyön aikana, on otettava huomioon erityisesti altistuksen kesto ja mahdollisen terveyshaitan toteutumisen riski Korjausten kesto yleensä tilapäinen, eivätkä pysyvään asumiseen tarkoitetut toimenpiderajat välttämättä sovellu terveyshaitan arviointiin. Toimenpiderajojen suora soveltaminen voisi myös estää korjausten tekemisen.
Mittaus, näytteenotto ja analyysi Mittaus ja näytteenotto tulee tehdä ensisijaisesti asunnon tai muun oleskelutilan tavanomaista käyttöä vastaavissa oloissa. Terveyshaittaa selvitettäessä on mittauksessa ja näytteenotossa käytettävä standardoituja menetelmiä tai vastaavia muita luotettavia menetelmiä. Mittaus- ja näytteenottolaitteiden pitää olla valmistajan ohjeiden mukaisesti kalibroituja. Näyte tulee ottaa ja analysoida laboratorion ohjeiden ja laadunvarmistusjärjestelmän mukaisesti. Mittaus- ja analyysituloksia sisältävässä lausunnossa on aina ilmoitettava käytetty mittaus-, näytteenotto- ja analysointimenetelmä sekä määritysraja ja tulosten tulkinnassa noudatetut periaatteet. Toimenpiderajan ylittymistä arvioitaessa on tehtävä mittaus- tai näytteenottotapahtumaa ja jatkoanalyysiä koskeva epävarmuustarkastelu. Toimenpideraja ylittyy, jos tässä asetuksessa tarkoitettujen altisteiden numeeriset arvot ylittyvät mittausepävarmuus huomioon ottaen. Uuden mittausmenetelmän luotettavuus ja toistettavuus terveyshaittojen selvittämiseksi on osoitettava asiantuntevan ja riippumattoman sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymän toimijan toimesta. Mittausten oltava edustavia!
Huoneilman kosteus Huoneilman kosteus ei saa tiivistyä rakenteiden pinnoilla vedeksi eikä huoneilman kosteus saa nousta rakenteissa pitkäkestoisesti niin korkeaksi, että se aiheuttaa mikrobikasvun riskiä. Asumisterveysohjeen suositus ”Huoneilman suhteellisen kosteuden suositellaan olevan välillä 20-60 %...” jää pois säädöksestä, koska ilmastollisista syistä sisäilman kosteus voi poiketa hyvin paljon myös normaalisti siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa ja toisaalta RH 60 % aiheuttaa mm. talvella suuren mikrobikasvun riskin.
Lämpötila ja ilman virtausnopeus Lämpötilojen toimenpiderajat Lämpötila -indeksi TI Asunnossa Huoneilman lämpötila lämmityskaudella (°C) + 18 °C – + 26 °C Huoneilman lämpötila lämmityskauden ulkopuolella (°C) + 18 °C – + 32 °C Seinäpinnan alin keskiarvolämpötila (°C) + 16 °C 81 Lattiapinnan alin keskiarvolämpötila (°C) + 18 °C 87 Alin pistemäinen pintalämpötila (°C) + 11 °C 61 Palvelutaloissa, vanhainkodeissa, lasten päivähoitopaikoissa, oppilaitoksissa ja vastaavissa tiloissa + 20 °C – + 26 °C Huoneilman lämpötila lämmityskauden ulkopuolella (°C), lasten päivähoitopaikat, oppilaitokset ja muut vastaavat tilat + 20 °C – + 32 °C Huoneilman lämpötila lämmityskauden ulkopuolella (°C), palvelutalot, vanhainkodit ja muut vastaavat tilat + 20 °C – + 30 °C + 19 °C 92
Lämpötila ja ilman virtausnopeus Sovelletaan pääasiassa aikaisempia asumisterveysohjeen mukaisia lämpötila- ja veto-ohjearvoja. Lämmin vesijohtovesi vähintään + 50 °C ja enintään + 65 °C.
Lämpötilaindeksi Pintalämpötiloja arvioidaan lämpötilaindeksiä käyttämällä silloin, kun lämpötiloja ei voida mitata – 5 °C ± 1 °C:n ulkolämpötilassa ja + 21 °C ± 1 °C:n sisälämpötilassa. Lämpötilaindeksiä käytettäessä on rakennuksen alipaineisuus otettava huomioon, kun keskimääräinen alipaineisuus ylittää 5 Pa. Laskentakaava; jossa TI = lämpötilaindeksi; Tsp = sisäpinnan lämpötila, °C; Ti = sisäilman lämpötila, °C; To = ulkoilman lämpötila, °C
8 § Ilmanvaihdon yleisiä arviointiperusteita Ilmanvaihdon ulkoilmavirran tulee olla rakennuksen käytön mukaisesti riittävä ja sisään johdettavan ulkoilmavirran laadun tulee olla riittävän puhdasta. Ilmanvaihto tulee järjestää siten, että sisäilma vaihtuu koko oleskeluvyöhykkeellä. Riittämätön ilmanvaihto ei saa aiheuttaa 5 §:ssä tarkoitettua mikrobikasvun riskiä. Asuinrakennuksen tai muun oleskelutilan korjauksen aikana voidaan hyväksyä 9 ja 10 §:ssä säädettyä pienempi ilman vaihtuvuus, jos ilmanvaihtoa voidaan tarvittaessa lisätä esimerkiksi tuulettamalla. Kohonnut hiilidioksidin määrä sisäilmassa kuvaa riittämätöntä ilmanvaihtoa. Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy, jos pitoisuus on 2 100 mg/m3 (1 150 ppm) suurempi kuin ulkoilman pitoisuus. Rakennuksen käyttöajan ulkopuolella ilmanvaihdon tulee olla sellainen, ettei rakennus- ja sisustusmateriaaleista tai muista lähteistä vapautuvien ja kulkeutuvien epäpuhtauksien kertyminen sisäilmaan aiheuta käyttöaikana tiloissa oleskeleville terveyshaittaa.
9 § Asunnon ilmanvaihto Ilmanvaihdon ulkoilmavirran tulee olla käytön aikana vähintään 0,35 dm3/s kaikissa asuinhuoneissa neliömetriä kohden. Asunnoissa voidaan hyväksyä pienempi ulkoilmavirta, jos varmistutaan siitä, etteivät sisäilman epäpuhtauspitoisuudet tai lämpötila nouse niin suuriksi, että ne aiheuttavat terveyshaittaa taikka kosteus nouse niin suureksi, että se voisi aiheuttaa 5 §:ssä tarkoitettua mikrobikasvun riskiä. On hyvin erilaisia asuntojen käyttötilanteita ja ne vaikuttavat myös ilmanvaihdon tarpeeseen. Tarpeenmukainen ilmanvaihto on myös sallittu, jos terveyshaitta vältetään.
10 § Muiden oleskelutilojen ilmanvaihto Sen lisäksi, mitä edellä 8 ja 9 §:ssä säädetään, ulkoilmavirran tulee olla käytön aikana vähintään 6 dm3/s henkilöä kohden kouluissa, päiväkodeissa ja muissa vastaavissa oleskelutiloissa. Ulkoilmavirta voi kuitenkin olla 4 dm3/s henkilöä kohden, jos varmistutaan siitä, etteivät sisäilman epäpuhtauspitoisuudet tai lämpötila nouse niin suureksi, että ne aiheuttavat terveyshaittaa taikka kosteus nouse niin suureksi, että se voisi aiheuttaa 5 §:ssä tarkoitettua mikrobikasvun riskiä. Henkilömäärä on yleensä tärkein ilmanvaihtoa mitoittava tekijä.
Radon (ei sisällytetä asetukseen tässä yhteydessä) (Asunnon huoneilman radonpitoisuuden vuosikeskiarvo saa olla enintään 300 Bq/m3 ) BSS-directive, Basic Safety Standards Directive, kansallinen vertailutaso saisi olla enintään 300 Bq/m3. Asiaan liittyvä säätely arvioidaan säteilylain kokonaisuudistuksen yhteydessä ja radon tuodaan tähän asetukseen mahdollisesti myöhemmin. (Pitää implementoida 6.2.2018 mennessä kansalliseen lainsäädäntöön.) Siihen asti 400 Bq/m3
Melun mittaaminen Melumittauksessa tulee käyttää tarkkuudeltaan ja toiminnoiltaan luotettavaksi osoitettua mittauslaitteistoa, jolla saatuja mittaustuloksia voidaan verrata tässä asetuksessa säädettyihin toimenpiderajoihin. Melumittaus tehdään oleskeluvyöhykkeellä. Mittauslaite sijoitetaan melun kokemisen ja haittavaikutusten kannalta tarkoituksenmukaiselle korkeudelle ja paikkaan, tavallisimmin pään korkeudelle. Mittauspiste voi olla myös vuode ja vuoteessa olevan henkilön pään alue. Mittauspiste ei saa kuitenkaan ilman perusteltua syytä sijaita alle 0,5 metrin etäisyydellä mistään huonepinnasta. Kun melutaso mitataan, ikkunoiden, ulko-ovien ja tuuletusluukkujen tulee olla kiinni.
Päivä- ja yöajan keskiäänitason toimenpiderajat Huoneisto ja huonetila Päiväajan keskiäänitaso LAeq (klo 7-22) Yöajan keskiäänitaso LAeq (klo 22-7) Asuinhuoneistot, palvelutalot, vanhainkodit, lasten päivähoitopaikat ja vastaavat tilat asuinhuoneet ja oleskelutilat 35 dB 30 dB muut tilat ja keittiö 40 dB Kokoontumis- ja opetushuoneistot huonetila, jossa edellytetään yleisön saavan hyvin puheesta selvän ilman äänenvahvistuslaitteiden käyttöä - muut kokoontumistilat Työhuoneistot (asiakkaiden kannalta) asiakkaiden vastaanottotilat ja toimistohuoneet 45 dB
Melun toimenpiderajat Pienitaajuisen sisämelun tunnin keskiäänitason toimenpiderajat nukkumiseen tarkoitetuissa tiloissa. Kun yöaikainen (klo 22-7) musiikkimelu tai muu vastaava mahdollisesti unihäiriötä aiheuttava melu erottuu selvästi taustamelusta, tämän melun yhden tunnin keskiäänitaso LAeq,1h (klo 22-7) ei saa ylittää 25 dB niissä tiloissa, joissa nukutaan. Teknisten laitteiden aiheuttamat melutasot eivät saa ylittää asuinhuoneissa liitteen 2 taulukoiden 1 ja 2 arvoja. Teknisten laitteiden yöaikaisen melun enimmäistaso LAFmax (klo 22-7) ei saa ylittää 33 dB. Jos melua esiintyy yöaikaan satunnaisesti tai harvoin, voidaan hyväksyä tätä suurempia arvoja kuitenkin siten, että yli 45 dB tasoja ei esiinny lainkaan. Arvo ei koske samassa huoneistossa laskettavan veden aiheuttamaa ääntä. Kuulovaurion välttämiseksi melun äänitasot eivät saa ylittää LAeq,4h 100 dB, LAFmax 115 dB tai LCpeak 140 dB. Jos yksi tai useampi näistä ylittyy, on melualtistusta rajoitettava joko suojaamalla kuulo, vähentämällä melutasoa tai rajoittamalla melua aiheuttavaa toimintaa ajallisesti. Kaista/Hz 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Leq,1h /dB 74 64 56 49 44 42 38 36 34 32
Melumittaustulosten korjaaminen Impulssimaisen melun haitallisuuden vuoksi 11 §:n 1 momentissa tarkoitettuun keskiäänitasoon lisätään laskennallinen korjaus, impulssikorjaus, jonka suuruus 5 dB tai 10 dB riippuu melun impulssimaisuudesta. Kapeakaistaisen melun haitallisuuden vuoksi 11 §:n 1 momentissa tarkoitettuun keskiäänitasoon lisätään laskennallinen korjaus, kapeakaistakorjaus, jonka suuruus 3 dB tai 6 dB riippuu melun kapeakaistaisuudesta. Impulssimaisuus- ja kapeakaistaisuuskorjaus tehdään vain sille ajalle, jolloin melussa esiintyy altistuvassa kohteessa impulssimaisuutta tai kapeakaistaisuutta.
Kemiallisten tekijöiden mittaus Ilmanäyte on otettava oleskeluvyöhykkeeltä tilan tai huoneen keskialueelta, noin 1,1 metrin korkeudelta. Näyte otetaan sellaisesta huoneesta tai oleskelutilasta, joka parhaiten edustaa tutkittavan kemiallisen yhdisteen esiintymistä. Ilmanvaihdon on näytteenottotilassa vastattava altistumisen kannalta tavanomaista tilannetta. Ikkunat, ulko-ovet ja tuuletusluukut on pidettävä kiinni näytteen keräyksen aikana. Mittausaika on kunkin kemiallisen aineen mittausmenetelmässä ilmoitettu näytteen keräysaika. Otetaan siis edustava näyte!
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden tolueenivasteella lasketun kokonaispitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 400 µg/m³. (Huom! myös tämän pitoisuuden alapuolella voi esiintyä terveyshaittaa) Yksittäisen haihtuvan orgaanisen yhdisteen tolueenivasteella lasketun pitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 50 µg/m³. (Huom! myös tämän pitoisuuden alapuolella voi esiintyä terveyshaittaa) Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, seuraavien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden huoneilman tolueenivasteella lasketut pitoisuuden toimenpiderajat ovat: Yhdiste Toimenpideraja TXIB 10 µg/m3 2-etyyli-1-heksanoli Naftaleeni ei saa esiintyä hajua, 10 µg/m3 Styreeni 40 µg/m3
Muita kemiallisia yhdisteitä Sisäilman formaldehydipitoisuuden vuosikeskiarvo ei saa ylittää 50 µg/m³ ja lyhyen ajan keskiarvopitoisuus 30 minuutin mittauksen aikana ei saa ylittää 100 µg/m³. Sisäilman hetkellinen hiilimonoksidipitoisuus ei saa ylittää 7 mg/m³. Sisäilmassa ei saa toistuvasti esiintyä aistinvaraisesti tunnistettavaa tupakansavua, joka on kulkeutunut asuntoon tai muuhun oleskelutilaan ulkoa tai muualta rakennuksesta. Sisäilman tupakansavu ei saa ylittää nikotiinipitoisuutena mitattuna 0,05 µg/m³. Savun kulkeutuminen sisäilmaan voidaan selvittää savun aistinvaraisen havainnon ja nikotiinipitoisuuden mittauksen lisäksi merkkiainetutkimuksella. Asuntojen tupakansavuongelmista suunnitteilla säädöksiä myös tupakkalakiin.
Hiukkasmaiset epäpuhtaudet Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuus sisäilmassa 24 tunnin mittauksen aikana saa olla enintään 50 µg/m3. (sama kuin ulkona) Pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuus sisäilmassa 24 tunnin mittauksen aikana saa olla enintään 25 µg/m3. (sama kuin ulkona) Teollisten mineraalikuitujen, kuten keraamisten kuitujen, eristevilla- ja lasikuitujen toimenpideraja kahden viikon aikana pinnoille laskeutuneessa pölyssä on 0,2 kuitua/cm2. Asbestikuitujen esiintymistä pinnoille laskeutuneessa pölyssä pidetään toimenpiderajan ylittymisenä. Sisäilman asbestikuitujen pitoisuus ei saa ylittää 0,01 kuitua/cm3.
Mikrobit Toimenpiderajan ylittymisenä pidetään korjaamatonta kosteus- tai lahovauriota, aistinvaraisesti todettua ja tarvittaessa analyyseillä varmistettua mikrobikasvua rakennuksen sisäpinnalla, sisäpuolisessa rakenteessa tai lämmöneristeessä, joka ei ole kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, taikka mikrobikasvua muussa rakenteessa tai tilassa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua. Mikrobikasvu todetaan ensisijaisesti rakennusmateriaalista mikrobien kasvatukseen perustuvalla laimennossarja- tai suoraviljelymenetelmällä ja mikroskopoimalla tehdyllä analyysillä. Mikrobihaitta voidaan todeta myös Andersen 6-vaiheimpaktorilla otetun ilmanäytteen tai pintasivelynäytteen laimennossarjamenetelmällä tehdyllä analyysillä. Ilmanäytteen osalta on oltava myös muuta näyttöä toimenpiderajan ylittymisestä. Rakennuksen mikrobikasvun arviointiin voidaan käyttää laimennossarja- tai suoraviljelymenetelmän lisäksi myös muuta menetelmää, jos menetelmän luotettavuus on osoitettu 4 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla tai menetelmällä saatujen tulosten yhtenevyys laimennossarjamenetelmällä saatuihin tuloksiin on varmistettu.
Käytännössä sama kuin rakennusterveysasiantuntijakoulutus Rakennusten kosteus- ja homevaurioihin sekä sisäilmaongelmiin liittyvien ulkopuolisten asiantuntijoiden koulutuksen sisältövaatimukset ja osaamistavoitteet: Ulkopuolisella asiantuntijalla on oltava osaamista seuraavilta osa-alueilta (yhteensä 45 op): Rakennusfysiikka Kuntotutkimusmenetelmät Rakennustekniikka ja -tuotanto Ilmanvaihto- ja ilmastointitekniikka Sisäympäristön epäpuhtaudet ja olosuhteet, terveysvaikutukset, tutkiminen, torjunta Sisäympäristön epäpuhtaudet ja olosuhteet Sisäympäristön tutkimusmenetelmät Terveysvaikutukset Opinnäytetyö Käytännössä sama kuin rakennusterveysasiantuntijakoulutus
Lisätietoja: Sosiaali- ja terveysministeriö http://www.stm.fi/hyvinvointi/ymparistoterveys/terveydensuojelu/kosteus_ja_homevauriot Valvira http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/terveydensuojelu/asumisterveys Ympäristöministeriö, Kosteus- ja hometalkoot: www.hometalkoot.fi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos: http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/aiheet/ymparistoterveys Työterveyslaitos: http://www.ttl.fi/fi/tyoymparisto/sisailma_ja_sisaymparisto/sivut/default.aspx Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu, Rakennusten kosteus- ja homeongelmat 1/2012 http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=er28612160849612&cmd=download Duodecim ”Kosteus ja homevauriot”: http://oppiportti.fi Finlex: Terveydensuojelulaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940763?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=terveydensuojelulaki Terveydensuojeluasetus http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19941280?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=terveydensuojeluasetus Asumisterveysohje http://www.finlex.fi/pdf/normit/14951-asumisterveysohje_pdf.pdf
Kysymyksiä ja kommentteja Kiitos! Kysymyksiä ja kommentteja vesa.pekkola@stm.fi