Mallit ja teoriat Idealisaatiot, abstraktiot, isolaatiot, konstruktiot

Mikä on teoria? Vrt. malli Vrt. tutkimusheuristiikka Vrt. paradigma Vrt. laki

’Syntaktinen ’ teoriakäsitys Loogisten positivistien teoriakäsitys: joukko teoreemoja; joukko aksiomaattisesti karakterisoituja kielellisiä ilmaisuja. ‘Korrespondenssisäännöt’ tarjoavat ‘osittaisen tulkinnan’ teorian syntaktisille elementeille. Teoriakäsitys perustuu eroon syntaksin ja semantiikan välillä, sekä havaintokielen ja teoreettisen kielen välillä. Ongelma: Jos teoriat ovat kielellisiä, niitä voi karakterisoida useilla tavoilla (Miksi englanniksi esitetty teoria olisi eri kuin ranskaksi esitetty?)

Semanttinen teoriakäsitys (van Fraassen, Suppe, Giere) Teorian malli on rakenne, jossa teorian aksioomat ovat tosia. Rakenne ei ole kielellinen. Idealisoidut systeemit ovat ‘teoreettisia malleja’. Giere: Yksinkertainen harmoninen oskillaattori (teoreettisena mallina) toteuttaa liikeyhtälönsä. Vaikka liikeyhtälöt pätevätkin teoreettiselle mallille, sillä ei ole episteemistä merkitystä.

Semanttinen käsitys Teorian ja mallin välinen suhde koskee tyydyttymistä (satisfaction). ’Teoreettinen hypoteesi’ (Giere 1988) määrää mallin ja tosimaailman välisen suhteen: kielelinen entiteetti, joka väittää jotakin mallin ja sen kohteen välisestä suhteesta.. Mallin ja todellisuuden (todellisen systeemin) välinen suhde ei ole totuus tai epätotuus (tai edes osittainen totuus), koska kumpikaan niistä ei ole kielellinen. Teoria: joukko malleja ja teoreettisia hypoteeseja, jotka yhdistävät nämä tosimaailmaan.

Idealisaatio ja mallit; Cartwright ’How the laws of physics lie’ 1983; Jopa kaikkein fundamentaalisimmat lait eivät ole tiukasti ottaen tosia.  Teoriat ja lait eivät sellaisenaan kerro totuuksia maailmasta. Giere: Lait ovat osa mallien kuvausta, mallien jotka voivat esittää todellisia systeemejä.

Johdetaanko mallit teorioista? Fysiikassa tehdään ero: ’fenomenologisten mallien’ (joiden tarkoitus on kuvata ilmiöitä) ja (vrt. Suppesin ’models of data’) ja ’teoreettisten mallien’ välillä (teoriasta johdettuja konstruktioita)

Mallit välittäjinä teorian ja todellisuuden välillä... Edes fysiikassa tämä ero ei aina ole selkeä: malleja ei yleensä tosiasiassa johdeta teoriasta ottamatta huomioon empiiristä aineistoa, ja harva malli konstruoidaan suoraan aineistosta: Mallinnus on moninaista  ’Mallit välittäjinä’ (models as mediators) (Morrison and Morgan 1999): mallit välittävät teorian ja aineiston välillä.

Mallit Mallit suunnitellaan siten, että niiden elementit voidaan yhdistää tosimaailman piirteiden kanssa. Niitä käytetään tosimaailman aspektien kuvaamiseen (representation). Mallien suhde maailmaan: - Isomorfia (van Fraassen, French&da Costa) tai - samanlaisuus (Giere)

Mallit ja todellisuus Jos mallit eivät ole tosia tai epätosia, mikä on niiden suhde maailmaan? Yksi vastaus (Bailer-Jones 2002): Mallista johdettavat propositiot voivat olla tosia tai epätosia. Toinen (Mäki): mallit voivat olla tosia tai epätosia, jos niiden totuuden kantaja identifioidaan: keskeinen kausaalinen mekanismi, jonka malli identifioi: Malli eristää (isolates) kausaalisen mekanismin ja mahdollistaa sen toiminnan tutkimisen.

Su à rez 2003: argumentit samanlaisuutta ja isomorfiaa vastaan Samanlaisuudesta seuraa ainakin, että representaatiolla ja sen kohteella on joitakin yhteisiä ominaisuuksia. 5 Argumenttia samanlaisuutta (SIM) ja isomorfiaa (ISO) vastaan (nämä osoittavat, ettei samanlaisuus tai isomorfia voi yksinään konstituoida representaatiota) 1) Todellinen tieteellinen käytäntö: Moninaisuusargumentti 2) SIM ja ISO:lla ei ole joitakin representaation loogisia ominaisuuksia 3) Ne eivät salli väärin representointia 4) Ne eivät ole välttämättömiä representaatioille 5) Ne eivät riitä representaatioille, koska ne eivät ota huomioon suuntautuneisuutta

Idealisaatiot ja abstraktiot Abstraktio: representaatio joka kuvaa kohdesysteemiä vain osittain jättämällä mainitsematta joitakin sen piirteitä (omission) tai kuvaamalla niitä vain korkealla aggregaattitasolla. Idealisaatio: representaatio joka antaa vääristetyn kuvan systeemistä kuvaamalla joitakin sen piirteitä epätodesti. Idealisaatioita ja abstraktioita tarvitaan sisällöllisten väitteiden johtamiseksi teoriasta. Yleensä ne tekevät ilmiöt, systeemit ym. Yksinkertaisimmiksi.

Mallit ja epistemologia Mistä me olemme todella kiinnostuneita? -Milloin, ja millä perusteella malli kuvaa sen kohdetta (target) oikealla tavalla? -Mikä tekee mallista hyvän? -Milloin voimme luottaa päätelmiin, joita mallin perusteella teemme?  ’oletusten epärealistisuus’ esim. taloustieteen metodologiassa