TIETEELLISESTÄ SELITTÄMISESTÄ

Esitys aiheesta: "TIETEELLISESTÄ SELITTÄMISESTÄ"— Esityksen transkriptio:

1 TIETEELLISESTÄ SELITTÄMISESTÄ
10. Selittäminen ja tieteellinen realismi Ilkka Niiniluoto Luennot syksyllä 2018

2 ILMIÖIDEN PELASTAMINEN
PIERRE DUHEM: ΣΩΖΕΙΝ ΤΑ ΦΑΙΝΟΜΕΝΑ (1909; To Save the Phenomena, 1969) fysiikan ja tähtitieteen teoriat Platonista Galileihin KEPLER ja GALILEI epäloogisia ja väärässä PLATON/SIMPLICIUS: Mitkä tasaiset ja täydellisen säännölliset ympyräliikkeet tulee hyväksyä hypoteeseina jotta voidaan pelastaa planeettojen liikkeitä koskevat ilmiöt? vrt. OIVA KETONEN: Suuri maailmanjärjestys (1948) EUDOKSOS: samankeskisten ympyräliikkeiden teoria, maapallo keskellä ARISTOTELES: pallonkuoret todellisia aineellisia kristallikuoria ARISTARKHOS (200-luku eaa.): planeetat kiertävät aurinkoa PTOLEMAIOS (150 jaa.): Almagest, geosentrinen episykliteoria

3 INSTRUMENTALISMI vs. REALISMI
tähtitiede osa geometriaa, liikeradat vain matemaattisia apuneuvoja ilmiöiden pelastamiseksi, ennustukset planeettojen havaituille liikkeille, yksinkertaisin teoria valitaan GEMINUS (1. vuosisata eaa.): fysiikan teoriat tosia tai epätosia hypoteeseja (realismi), tähtitieteen teoriat vain pelastavat ilmiöitä (instrumentalismi) tätä kannattivat monet Ptolemaioksen seuraajat keskiajalla (mutta Lehden mukaan ei itse Ptolemaios), samoin TUOMAS AKVINOLAINEN, kun taas aristoteelikoista AVERROES ulotti realismin tähtitieteeseen

4 KOPERNIKAANINEN KUMOUS
vrt. RAIMO LEHTI: Tanssi auringon ympäri (1989) KOPERNIKUS muotoili aurinkokeskeisen järjestelmän fysikaalista todellisuutta koskevana teoriana postuumisti julkaistun pääteoksen De Revolutionibus (1543) esipuheessa OSIANDER sanoo varovaisesti sen olevan vain laskutekniikkaa KEPLER 1609: planeetat kiertävät aurinkoa ellipsin muotoista rataa kardinaali BELLARMINE sanoi GALILEILLE 1615, että katolinen kirkko sallii heliosentrisen järjestelmän soveltamisen kalenterien laskemiseen, mutta kielsi sen pitämisen totena; seuraavana vuonna kopernikaaninen teoria todettiin Aristoteleen ja pyhien kirjojen vastaiseksi GALILEI: Dialogi kahdesta maailmanjärjestelmästä (1632), Kopernikuksen oppi tuomittiin 1633 ja Galilei joutui inkvisition tuomittavaksi NEWTON: Principia Mathematica Naturalis Philosophiae (1687), kiertoliikkeiden selitys vetovoimalain avulla

5 SEMANTTINEN REALISMI tieteellisen realismin vaihtoehto
teoreettisilla termeillä itsenäinen tulkinta, sillä ne viittaavat teoreettisiin entiteetteihin (FEIGL 1950, W. SELLARS) ’electron’ refers to electrons viittausta tai referenssiä koskevat väitteet on erotettava niiden totuutta ja evidenssiä koskevista episteemistä ehdoista teoriat tosia tai epätosia väittämiä todellisuudesta

6 TIETEELLINEN KUVA JA ILMIKUVA
W. SELLARS: kokemukseen perustuva ilmikuva (manifest image) episteemisesti ensisijainen, mutta tieteellinen kuva (scientific image) ontologisesti primääri teoriat selittävät, miksi oliot ja ilmiöt noudattavat likimäärin empiirisiä lakeja TUOMELA: parhaiten selittävät teoriat = totuus

7 ENTITEETTIREALISMI NANCY CARTWRIGHT: How the Laws of Physics Lie (1983) empiiriset ”fenomenologiset” lait soveltavassa fysiikassa ovat tosia, mutta fysiikan peruslait ”valehtelevat”, joten niiden empiiriset ennustukset ovat epäkorrekteja (vs. SELLARS ja POPPER: teoriat korjaavat havaintoväitteitä) silti kausaalisissa selityksissä käytetyt teoreettiset entiteetit ovat todellisia jos peruslait ovat ilman totuusarvoa, ajaudutaan instrumentalismiin; jos ne ovat epätosia, kriittinen realismi tarjoaa työkaluksi totuudenkaltaisuuden käsitteen IAN HACKING: Representing and Intervening (1983) teoreettiset entiteetit olemassa, koska niitä voidaan manipuloida: ”elektronit ovat olemassa, jos voit ruiskuttaa niitä”, käytäntö todellisuuden kriteerinä (MARX) miksi rajoittua entiteettirealismiin, kun samaa koettelun kriteeriä voi soveltaa eksistenssilauseiden lisäksi myös teoreettisiin yleistyksiin?

8 BAS VAN FRAASSEN teoriat antavat pragmaattisia selityksiä, mutta
konstruktiivinen empirismi (The Scientific Image, 1980) metodologinen antirealismi: tieteellisellä teorialla totuusarvo (vs. DUHEM), mutta se ei ole tavoitteena kiinnostavaa teorian tulee olla empiirisesti adekvaatti, ts. kaikki sen empiiriset seuraukset ovat tosia koskee tähänastisia ja tulevia seurauksia tiukka empirismi: havainnot paljain aistein ei salli epätarkkuuksia tai anomalioita teoriat antavat pragmaattisia selityksiä, mutta ”ilmiöiden pelastaminen” ei konfirmoi teorian totuutta abduktio on hylättävä päättelymuoto

9 TIETEEN MENESTYKSEN SELITTÄMINEN
PEIRCEN mukaan tieteen tiedollista ja käytännöllistä (pragmaattista) menestystä selittää sen kriittinen itseäänkorjaava metodi POPPER, KUHN, LAUDAN: ei pidä yrittää selittää tieteen menestystä RICHARD BOYD: teorioihin nojautuvat menetelmät, ennustukset ja toimintasuositukset menestyvät, koska teoriat ovat approksimatiivisesti tosia realismi paras ja ”perimmäinen” (ultimate, MUSGRAVE) selitys menestykselle: abduktiivinen argumentti realismin puolesta

10 NO MIRACLE ARGUMENT (NMA)
tieteen menestys ilman likimäärin tosia teorioita olisi ”kosminen sattuma” (SMART, 1963) tai ”ihme” (PUTNAM, 1975) KAILA (1926): ”ellei vastaavuus [ulkomaailman ja maailmankuvan välillä] vallitsisi, olisi ’ihmeellinen sattuma’ että inhimillistä maailmankuvaa voidaan käyttää kokemuksellisten tapahtumisen ennustamiseen” PSILLOS: Scientifcic Realism: How Science Tracks Truth (1999), NIINILUOTO: Critical Scientific Realism (1999), KUIPERS (2000)

11 NMA Tiede on yllättävän menestyksellinen. Jos realismi on tosi, niin tämä on selitettävissä. Siis on perusteita väittää, että realismi on tosi. Teoria T on empiirisesti menestyksellinen. T totuudenkaltaisuus selittäisi sen menestyksen. Siis voimme väittää, että T on totuudenkaltainen. T on empiirisesti menestyksellisempi kuin T´. Teorian empiiristä menestystä selittää sen totuudenkaltaisuus. Siis voimme väittää, että T on totuudenkaltaisempi kuin T´.