Uskonnonopetus perusasteella ja lukiossa Arto Kallioniemi

Uskonnonopetuksen tavoitteita eri asteilla hallinneet periaatteet 1. oman lähellä olevan kulttuurin tunteminen ja ymmärtäminen 2. meille vieraiden uskontojen ja kulttuurien ymmärtäminen 3. eettisen toiminnan merkityksen ymmärtäminen 4. aineksien löytäminen oman elämänkatsomuksen muodostumiselle

USKONNONOPETUKSEN TAVOITTEET 1. yhteiskunnallinen relevanssi eli merkitsevyys ”tavoitteena uskonnollisesti sivistynyt ihminen” Cox: 1. on hankkinut tietoa uskonnosta 2. arvostaa uskonnon funktioita yksilöiden elämässä ja yhteiskunnassa 3. aihepiiriä tuntevana pystyy tekemään johtopäätöksiä 4. on tietoinen mihin uskoo ja mitkä perusteet on omilla uskomuksillaan - korostuu uskonnonopetuksen merkitys yksilön uskonnollisen tietoisuuden laajentajana ja syventäjänä

2. uskonnonopetuksella oltava myös henkilökohtaista, persoonallista merkitystä: a. kognitiivinen (liittyvä oppilaiden tietorakenteisiin) b. affektiivinen (vastattava omiin elämänkysymyksiin) Grimmitt: uskonnonopetuksen avulla oppilas kulkee kohti persoonallista autonomaa

Perusasteen uskonnonopetus Perusasteen uskonnonopetukseen annettu neljä opetussuunnitelmaa: 1970, 1985, 1994, 2003 Perusasteen tuntijako on seuraavaa: Vuosiluokilla 1-5 uskontoa opetetaan yhteensä 6 tuntia (ts. koulut voivat jakaa nämä haluamallaan tavalla, esimerkiksi tai ) Vuosiluokilla 6-9 uskontoa on taas 5 tuntia (tämä voidaan jakaa vastaavasti esimerkiksi )

Perusasteen opetussuunnitelma 2004 Perusperiaatteita kaikille uskontosidonnaiselle uskonnonopetukselle: ”Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä. (vrt. learning from- periaate) Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen kulttuurin vaikuttavana pohjavirtana. Uskonnon opetuksessa korostetaan oman uskonnon tuntemista sekä valmiutta kohdata muita uskontoja ja katsomuksia, etenkin suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavia katsomusperinteitä.

Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Opetus antaa valmiuksia kohdata uskonnollinen ja eettinen ulottuvuus omassa ja yhteisön elämässä. Opetuksen tavoitteena on uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys.

valmiudet kohdata muita uskontoja ja katsomuksia opetuksessa esillä kasvun ja kehittymisen näkökulma. Lähtökohtana uskonnonopetuksen kasvatukselliset tehtävät lapsen ja nuoren maailmassa. Identiteetin rakentaminen – oman minuuden ja identiteetin tuottaminen: minkälaiset uskontoon liittyvät valmiudet ovat keskeisiä ja tärkeitä identiteetin tuottamisessa. tavoitteena on uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Käsitteenä lähellä modernia käsitystä symbolien lukutaidosta.

Sisältyy mm. (1) erilaisten uskomus- ja katsomusjärjestelmien tuntemus sekä kyky keskustella erilaisten uskomusten ja katsomusten kannattajien kanssa, (2) kyky käsitellä erilaisuuden itsessään synnyttämiä kysymyksiä ja reflektoida sekä tehdä johtopäätöksiä eri uskonnoista ja katsomuksista (3) mukana myös laaja arvoulottuvuus

Opetuksen tavoitteena on 1. perehdyttää omaan uskontoon 2. perehdyttää suomalaiseen katsomusperinteeseen 3. tutustuttaa muihin uskontoihin 4. auttaa ymmärtämään uskontojen kulttuurista ja inhimillistä merkitystä 5. kasvattaa eettisyyteen ja auttaa ymmärtämään uskonnon eettistä ulottuvuutta.

Vuosiluokat 6-9 Opetuksen ydintehtävänä on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärrystä oman uskonnon ja muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä Näin tuetaan oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista

Keskeiset sisällöt vuosiluokilla maailmanuskonnot 2. Raamattu 3. kirkko 4. suomalainen katsomusperinne 5. ihminen eettisenä olentona

Päättöarvioinnin kriteerit 1. oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelisluterilaisesta kirkosta 2. oppilas tuntee uskontoa ilmiönä 3. oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa 4. oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla Päättöharjoittelun kriteerit korostuneen uskontotieteellisiä ja kognitiivisesti painottuneita Taustalla on erittäin vaikea tarkastella sosioemotionaalista ja affektiivista oppimista

Lukion uskonnonopetus Kurssimuotoinen lukio 1980-luvulta alkaen 2004 uusin opetussuunnitelma Lukiossa on kolme pakollista kurssia uskontoa ja kaksi syventävinä opintoina tarjottavaa kurssia. Tämän lisäksi voi olla koulukohtaisia soveltavia kursseja Lukion uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun

Muihin uskontoihin tutustutaan niiden omista lähtökohdista käsin (vrt. aikaisempi objektiivisuus) Opetuksessa hyödynnetään viimeaikaista teologista ja uskontotieteellistä tutkimusta Uskonnonopetuksella on luontaiset kytkennät humanistis-yhteiskunnallisiin tieteisiin ja taideaineisiin Opetuksessa luodaan edellytykset ymmärtää uskontoja ja soveltaa tätä tietoa oman maailmankatsomuksen, kulttuurin ja yhteiskunnan jäsentämisessä

Opetuksessa käytetään hyväksi uskontojen omia lähteitä, tutkimuksia ja eri medioiden välittämää ajankohtaista materiaalia. Opetuksessa painottuvat aktiiviset työtavat, joiden avulla uskontojen sisältöjä liitetään opiskelijoiden kokemusmaailmaan ja heitä autetaan prosessoimaan ja sisäistämään kurssien sisältäjä ja kasvamaan asetettujen tavoitteiden suunnassa

Pakolliset kurssit 1. uskonnon luonne ja merkitys Pääasiassa uskontotieteellinen (uskonnon määrittely ja tarkastelu) ja eksegeettinen (Raamattu) lähestymistapa 2. kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta Kirkkohistoriallinen lähestymistapa (pääosin kronologinen, mutta aineksia myös temaattiseen lähestymistapaan) 3. ihmisen elämä ja etiikka Pääosin systemaattisen teologian (sosiaalietiikan) näkökulma

Syventävät kurssit 4. uskontojen maailmat Uskontotieteellinen kurssi, maailmanuskontojen omianspiirteet yms. 5. mihin suomalainen uskoo Suomen kirkkohistoriaa ja kirkkososiologiaan ankkuroituvat kurssi

Soveltavat kurssit Opettaja voi itse rakentaa opetussuunnitelman pohjalta esimerkiksi Uskonto nyt -kurssi tai Uskonto elokuvassa ja kuvataiteissa yms. Voi myös rakentaa kertauskurssiksi ainerealiin Ongelma oppilaiden osallistumisrajoitukset (joutuu valitsemaan useista samanaikaisista soveltavista kursseista) Soveltavat kurssit voivat olla myös useiden oppiaineiden yhteisiä kursseja

Aikuislukion uskonnonopetus Aikuislukiossa on perusopetuksessa yksi pakollinen kurssi ja lukioasteella yksi pakollinen kurssi Opetuksen keskeisenä tehtävänä on aikuislukiossa syventää aikuisopiskelijan oman uskonnon ja sen kulttuuriperinnön tuntemusta Opetuksessa perehdytään uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun

Aikuisten perusopetus Pakollinen kurssi: 1. kirkko ja suomalainen katsomusperinne Valinnaiset kurssit: 2. Raamattutieto ja 3 Maailmanuskonnot

Aikuisten lukiokoulutus Pakollinen kurssi: 1. uskonnon luonne ja merkitys Syventävät kurssit: 2. kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta, 3. ihmisen elämä ja etiikka, 4. uskontojen maailmat ja 5. mihin suomalainen uskoo Kurssit samankaltaisia kuin nuorille tarkoitetussa koulutuksessa, mutta näkökulma aikuisdidaktisempi

PARITEHTÄVÄ Valitkaa aste, jonka opettajana aiotte toimia ja miettikää, miten relevantit opetussuunnitelman tavoitteet ja sisällöt ovat kasvavan nuoren näkökulmasta? Mitä tavoitteitta ja sisältöjä erityisesti painottaisitte?