MEDIA Media, latinan kielen sanasta medium. Engl. medium-sanalla kolme merkityst ä  1)jotakin, mik ä “ sijoittuu v ä liin ”, ” toimii v ä litt ä j ä.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Mediakasvatus MLL:ssa
Advertisements

N ǐ h ǎ o, Zh ō ngguó! Terve, Kiina!. Maailman ykköskieli! •Kiina on maailman puhutuin äidinkieli – yli miljardi puhujaa! •Se on yksi YK:n virallisista.
– uusia haasteita lapselle ja päiväkodille
Kriittinen pedagogiikka ja mediakasvatus
Mediapedagogi kouluissa (1) havaintoja kentältä ja kentän laidalta havaintoja kentältä ja kentän laidalta.
SUOMEN OLYMPIA-AKATEMIA
Viestinnän Keskusliitto 15 ‒ 24-vuotiaiden mediankäyttö.
Taiteen ja kulttuurin akvaario Kulttuuri Opinto-info Taide Oma juttu Aloitus Lähteet Linkkiapaja TAIKUAKVAARIOTAIKUAKVAARIO Ritva Somerma
Lukiokoulutuksen kehittäminen
III KANSAINVÄLISET SUHTEET (HI03)
Mitä media on? Media on tajuntateollisuutta, joka tarjoaa maailmaa koskevaa informaatiota ja tapoja nähdä ja ymmärtää se (Masterman 1985).
I Ammattikorkeakoulukirjastojen alkuvaiheet 1991 – 1995 II Ammattikorkeakoulukirjastojen toiminnan vakiinnuttaminen Ammattikorkeakoulukirjasto-
Anu Mustonen Mediakasvatus ja sen merkitys. Mediakasvatus 1.Mediataitojen kartuttaminen 2.Median käyttö oppimisympäristönä 3.Media tiedonkäsittelyn välineenä.
Markkinointiviestinnän panostusten kehittyminen vuonna 2006 vuoteen 2005 verrattuna SALDO % 43% 33% Kuva 1 Mainosbarometri.
Anu Mustonen Mediakasvatus ja sen merkitys.
Pieniä hetkiä.
Medioiden historia ja nykykehitys ma 10. ja : 10-12, F133; ti 11. ja : 11-14, F416 viikko 41 ma-ti Medioiden historia viikko 42.
Mediakulttuuri Maija Havola Esityksen sisältö Yleistä mediakulttuurista Mediakulttuuri Suomessa Mediakulttuurin kansainvälinen toimiala Mediakasvatus.
Ä IDINKIELEN OPETUSTIETEEN TUTKIMUSMENETELM Ä T Yleist ä tutkimuksen luonteesta ja menetelmist ä Kokeellinen tutkimus Ex post facto – tutkimus Seurantatutkimus.
Medialukutaidon tila ja toteutus Euroopassa
MEDIAVAIKUTTAMISEN MAHDOLLISUUDET RAUNA RAHJA KOORDINAATTORI MEDIAKASVATUSSEURA UUSI KOULU III -seminaari , Mikkeli.
Ä OHJAUSKESKUSTELU JA OHJAUKSEN TY Ö V Ä LINEET Teema 1. Ohjausprosessi ja ohjauksen ty ö v ä lineet Oppilaanohjauksen kehitt ä minen P ä ivi-Katriina.
Mediaan sitoutuminen Aikakauslehdet, KMT Kuluttaja 2007.
Journalistiikan ja mediatutkimuksen perusteet ma 19. ja 26.9.: 12-14, F416; ti 20: 12-14, Kurtén ti 27.9: 12-14, Nissi viikko 38 ma-ti.
Luovien alojen verkosto KOKO-ohjelma Yleistä luovista aloista  Kasvava yritystoiminnan alue  Euroopassa kulttuurin ja luovien alojen sektorin.
OPETUS- SUUNNITELMA Käsitteen kehityksestä. CURRICULUM Kasvatusta tarkastellaan kokonaisuutena Dewey: lapsen oppimiskokemusten suunnittelua tarkoittaa.
Media joukkoviestinn ä n sanomien erittely ä niiden taustan ja v ä lineen ominaislaadun kannalta sek ä sanomien omaa tuottamista.
Mitä on kulttuuri?.
Luonto ja Raamattu. Peruskysymyksiä ja syytöksiä Miten ihminen on osa luomakuntaa? Miten uskonkäsityksemme vaikuttaa siihen, miten kohtelemme luontoa?
ONKO VERKKO-OPPIMINEN RIKKI ?. PERUSOPETUKSEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN SEKÄ OPPILAIDEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA.
Mediakulttuuri ja koulu Osaava-mediakasvatuskoulutus Kesämäen alueen ja Taipalsaaren opettajat
Yritys ja markkinointi mediassa ÄIDINKIELI 4. OSP.
TERVEYSKASVATUS * Valistus * Opetus * Neuvonta >< ei tavoita kaikkia >< opetus ei laadukasta, monipuolista, innostavaa >< kaikki eivät pääse terveysneuvontaan.
TERVEYSKASVATUS * Valistus * Opetus * Neuvonta >< ei tavoita kaikkia >< opetus ei laadukasta, monipuolista, innostavaa >< kaikki eivät pääse terveysneuvontaan.
Kodin ja koulun välinen yhteistyö
Laaja-alainen osaaminen
Johdanto Kuvailuteksti harmaaseen palkkiin:
Puhumista, kuuntelemista, lukemista, kirjoittamista?
MEDIAPSYKOLOGIA MEDIAPS TUTKII MIHIN IHMISET KÄYTTÄVÄT MEDIAA JA MITÄ VAIKUTUKSIA MEDIALLA ON KESKEISET KYSYMYKSET: MILLÄ TAVOIN MEDIA VAIKUTTAA IHMISEN.
Ihmiskielellä on monta käyttötarkoitusta
Opeka-kyselyn tulokset
Yritys ja markkinointi mediassa
TVT suomen kielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelmateksteissä
Median aikajana some TV v.1934 Älypuhelin (1993)
Median aikajana TV v. 1. radio-lähetys some älypuhelin
Median aikajana TV v. älypuhelin some Mitä, missä, milloin maailmalla?
Tulevaisuuden yrittäjyys- ja työelämätaitoja korkeakouluihin
Pelit opetuksen tukena
Pedagoginen oppimis- ja arviointityökalu
MEDIAPSYKOLOGIA MEDIAPS TUTKII MIHIN IHMISET KÄYTTÄVÄT MEDIAA JA MITÄ VAIKUTUKSIA MEDIALLA ON KESKEISET KYSYMYKSET: MILLÄ TAVOIN MEDIA VAIKUTTAA IHMISEN.
Eniten kohderyhmää tavoittavat aikakauslehdet lukijoiden kiinnostusten kohteiden mukaan Kevät 2017.
PIENI PEREHDYTYSHARJOITUS
Median aikajana TV v.1926 some
Median aikajana TV v.1926 Mitä, missä, milloin maailmalla?
Median aikajana älypuhelin TV v. some Mitä, missä, milloin maailmalla?
MEDIAELÄMÄNKERTA Hanna Nieminen.
Median aikajana Älypuhelin 1993 TV v.1926 some
Opettajan nimi | kurssin numero
Sosiaalinen kehitys Tarja Rauste
Sanomalehtien lukemisella yhteys oppimistuloksiin
Median aikajana älypuhelin TV 1. radio-lähetys TV v.
shine Strong human increases new energy
- ja tähän mahdollinen ala
10 hyvää syytä mainostaa radiossa!
Median aikajana älypuhelin TV v. some Mitä, missä, milloin maailmalla?
” Tarinoita kaveruudesta TUNTI 1
” Tarinoita kaveruudesta TUNTI 1
Tietolähteiden käyttö ostoprosessin aikana /
Median aikajana TV v some Ensimmäinen älypuhelin 1993 IBM
Kouvolan Yhteislyseon
Esityksen transkriptio:

MEDIA Media, latinan kielen sanasta medium

Engl. medium-sanalla kolme merkityst ä  1)jotakin, mik ä “ sijoittuu v ä liin ”, ” toimii v ä litt ä j ä n ä” (t ä st ä yleinen merkitys viestint ä - ja tiedotusv ä lineiden kuvaajana  2)viittaa erilaisiin viestint ä tapoihin ja – v ä lineisiin. Niit ä luokitellaan painettuun ja s ä hk ö iseen mediaan  3)taloudellinen merkitys: televisiota ja radiota voidaan pit ää tuotantov ä linein ä (Wlliams 1981, ks. Herkman 2005, 12)  1)jotakin, mik ä “ sijoittuu v ä liin ”, ” toimii v ä litt ä j ä n ä” (t ä st ä yleinen merkitys viestint ä - ja tiedotusv ä lineiden kuvaajana  2)viittaa erilaisiin viestint ä tapoihin ja – v ä lineisiin. Niit ä luokitellaan painettuun ja s ä hk ö iseen mediaan  3)taloudellinen merkitys: televisiota ja radiota voidaan pit ää tuotantov ä linein ä (Wlliams 1981, ks. Herkman 2005, 12)

Mediakulttuuri muokkaa k ä sityst ä mme maailmasta ja arvoista  mikä on oikein ja väärin  pahaa ja hyvää  miten sopii käyttäytyä  miten pitää ajatella  uskoa, tuntea, pelätä, tahtoa (Kellner 1998)  mikä on oikein ja väärin  pahaa ja hyvää  miten sopii käyttäytyä  miten pitää ajatella  uskoa, tuntea, pelätä, tahtoa (Kellner 1998)

Mediakulttuuri sisältää 1) sosiokulttuuriset ja teknologiset ilmi ö t vaikuttavat sosiaalistu- miseen ja ajank ä ytt öö n 2) Populaarikulttuuriset ilmi ö t 1) sosiokulttuuriset ja teknologiset ilmi ö t vaikuttavat sosiaalistu- miseen ja ajank ä ytt öö n 2) Populaarikulttuuriset ilmi ö t

Mediavälineet 1)perinteiset viestimet sanomalehti, televisio (digi-tv), radio 2)uudet digitaaliset v ä lineet ja laitteet internet, matkapuhelin, s ä hk ö posti, digitaaliset pelit 1)perinteiset viestimet sanomalehti, televisio (digi-tv), radio 2)uudet digitaaliset v ä lineet ja laitteet internet, matkapuhelin, s ä hk ö posti, digitaaliset pelit

Mediakasvatuksessa keskeistä 1)tuotanto 2)kieli 3)representaatio 4)yleisö (Buckingham 2003) 1)tuotanto 2)kieli 3)representaatio 4)yleisö (Buckingham 2003)

Medialukutaito  teknologialukutaito  informaatiolukutaito  luovan median k ä ytt ö taito  globaali lukutaito  vastuullinen lukutaito (Nyyss ö l ä 2008)  teknologialukutaito  informaatiolukutaito  luovan median k ä ytt ö taito  globaali lukutaito  vastuullinen lukutaito (Nyyss ö l ä 2008)

Mediakasvatustieteen heimot 1)Teknologinen heimo 2)Suojelun heimo 3)Kulttuurintutkimuksen heimo 4)Kriittinen heimo (Kotilainen & Suoranta 2005) 1)Teknologinen heimo 2)Suojelun heimo 3)Kulttuurintutkimuksen heimo 4)Kriittinen heimo (Kotilainen & Suoranta 2005)

Median käyttö Vuonna 2006  10 — 24-vuotiaat k ä yttiv ä t eniten  tv36 %  radio18 %  internet13 %  ää nitteet12 %  kirjat 8 % Vuonna 2006  10 — 24-vuotiaat k ä yttiv ä t eniten  tv36 %  radio18 %  internet13 %  ää nitteet12 %  kirjat 8 %

Median käyttö 15 — 30-vuotiaat  tv:n suurkuluttajat 20 %  sanomalehden yst ä v ä t 19 %  netin suurkuluttajat10 %  kirjallisuuden yst ä v ä t 9 %  radion heavyuserit 9 %  passiivisia 31 %  (Ker ä nen ym. 2008) 15 — 30-vuotiaat  tv:n suurkuluttajat 20 %  sanomalehden yst ä v ä t 19 %  netin suurkuluttajat10 %  kirjallisuuden yst ä v ä t 9 %  radion heavyuserit 9 %  passiivisia 31 %  (Ker ä nen ym. 2008)

Vaikuttavuustutkimukset 1)vaikuttavuustutkimukset 2)käyttötarkoitustutkimukset 3)vastaanottotutkimukset (Nieminen & Pantti 2004) 1)vaikuttavuustutkimukset 2)käyttötarkoitustutkimukset 3)vastaanottotutkimukset (Nieminen & Pantti 2004)

Opetussuunnitelmat POPS II (1970) — Liite Joukkotiedotuskasvatus ÄKKE-muistio (1976) — ei mainittavaa Peruskoulun äidinkielen oppi- määrä ja oppimääräsuunnitelma 1982 — Aihekokonaisuus Viestintäkasvatus POPS II (1970) — Liite Joukkotiedotuskasvatus ÄKKE-muistio (1976) — ei mainittavaa Peruskoulun äidinkielen oppi- määrä ja oppimääräsuunnitelma 1982 — Aihekokonaisuus Viestintäkasvatus

Opetussuunnitelmat Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet (1994) Aihekokonaisuus Viestint ä kasvatus Ä idinkieless ä korostuvat viestint ä taidot, tekstianalyyttisyys, kommunikatiivisuus ja kieli el ä m ä nhallinnan v ä lineen ä 2004 aihekokonaisuus Viestint ä ja mediataito Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet (1994) Aihekokonaisuus Viestint ä kasvatus Ä idinkieless ä korostuvat viestint ä taidot, tekstianalyyttisyys, kommunikatiivisuus ja kieli el ä m ä nhallinnan v ä lineen ä 2004 aihekokonaisuus Viestint ä ja mediataito

Media — äidinkielen opetustiede  kasvatus ja opetus synonyymeja, ope=opettaja  joukkoviestintä usein käyttökelpoisempi  sanomalehdet, aikakaus- lehdet, internet, tv, radio, elokuva  kasvatus ja opetus synonyymeja, ope=opettaja  joukkoviestintä usein käyttökelpoisempi  sanomalehdet, aikakaus- lehdet, internet, tv, radio, elokuva