SUUNTANA 2020 Duaalimalli ja nykyinen ylläpitojärjestelmä: Ammattikorkeakoulujen siunaus vai kirous? Ammattikorkeakoulujen talous- hallintopäivät Arvo Jäppinen

Arvo Jäppinen HALLITUSOHJELMA (4/2007) ”Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitetään duaalimallin pohjalta, joka perustuu toisistaan poikkeaviin tutkintoihin, tutkintonimikkeisiin ja tehtäviin. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjako ja tehtävät selkiytetään.” TÄSTÄ TULI DOGMI.

Arvo Jäppinen KEHITTÄMISSUUNNITELMA (12/2007) Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitetään duaalimallin pohjalta, joka perustuu toisistaan poikkeaviin tutkintoihin, tutkintonimikkeisiin ja tehtäviin. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjako ja tehtävät selkiytetään. (Kuten hallitusohjelmassa)..korkeakoulujen välisiä kansallisia ja strategisia liittoutumia tuetaan. Liittoutumisen aste vaihtelee korkeakoulujen välisistä fuusioista yhteistyön tiivistämiseen opetuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa sekä aineistojen ja laitteistojen yhteiskäytössä. (Tämä on uutta)

Arvo Jäppinen KEHITTÄMISSUUNNITELMA JATKOA Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hallinnollisen yhteistyön tiivistäminen ja yhteinen strateginen päätöksenteko ovat tavoiteltavia erityisesti heikomman väestökehityksen alueilla. Yliopistokeskustoimijoiden yhteistyösopimukset uudistetaan niin, että myös ammattikorkeakoulut voivat tulla niihin mukaan. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkintojen erilaisilla sisällöillä ja painotuksilla turvataan yhteiskunnan ja työelämän osaamistarpeiden tyydyttäminen monipuolisesti. Voimavarojen tarkoituksenmukaisen käytön mahdollistamiseksi ja opetuksen laadun varmistamiseksi yksittäisiä oppisisältöjä voidaan kuitenkin alueellisesti toteuttaa ja hankkia yhteistyönä. (Nämä kaikki ovat lisää uutta)

Arvo Jäppinen RAKENTEELLISEN KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT (3/2008) Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen lisäarvoa tuottavan yhteistyön tiivistäminen voidaan parhaiten toteuttaa sopimuspohjaisesti strategisten liittoutuminen avulla… korkeakoulujen johto ja ammattikorkeakoulujen ylläpitäjät käsittelevät yhteisessä strategiaryhmässä kaikki keskeiset suunnitteluasiakirjat sekä sitoutuvat viemään sovittuja asioita eteenpäin omissa päätöksentekoelimissään… Myöhemmin tämä voi johtaa yhteisen sitovan strategisen päätöksentekoelimen muodostumiseen …kullakin korkeakoululla on kuitenkin edelleen…. omat hallintoelimet. (HUOM) Yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset tiivistävät yhteistyötään yhteisillä tutkimusohjelmilla, kampuksilla ja muilla toimintarakenteilla. (Nämä kaikki ovat vielä lisää uutta)

Arvo Jäppinen UUSI YLIOPISTOLAKI (5/2009) 27 § 3 MOM. Yliopistoilla voi olla toisten yliopistojen kanssa yliopistokeskuksia tai muita yhteisiä yksiköitä sekä” yhteisiä yksiköitä ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten tai muiden julkisten taikka yksityisten yhteisöjen tai säätiöiden kanssa.” (Yhteiset yksiköt on uutta)

Arvo Jäppinen DUAALIMALLIN KEHITYS KORKEAKOULUPOLIITTISTEN PÄÄTÖSTEN VALOSSA - 4/2007 HALLITUSOHJELMA: Tulkinnanvarainen duaalimalli - 12/2007 KESU: Strategisen liittoutumat, yhteinen strateginen päätöksenteko - 3/2008 RAKENTEELLISEN SUUNTAVIIVAT: Yhteinen strategiaryhmä ja sitoutuminen, myöhemmin yhteinen sitova päätöksenteko -2009/5 YLIOPISTOLAKI: Yhteiset yksiköt Kehitysprosessi on ollut johdonmukaista duaalimallin soveltamista käytäntöön. Samalla dogmaattisuus lieventynyt. Monilla ammattikorkeakouluilla, mm. Metropolialla on erittäin laaja yliopistoyhteistyö ilman suurempaa hälyä ja dogmaattisuutta.

Arvo Jäppinen DUAALIMALLIN SIUNAUKSEN JA KIROUKSEN TESTAAMINEN CASE: Lapin korkeakoulukonserni (KTAMK, LY, RAMK) - Yhteinen strateginen ohjaus, strategiaryhmä Yhteinen konsernistrategia Koulutusalojen työnjako, 10 koulutusohjelmaa lakkautettu - Yhteinen innovaatio - ohjelma Matkailualan Tutkimus- ja Koulutusinstituutti 2009 ( myös II aste) - Pohjoisen Kulttuuri – Instituutti 2010 (myös II aste) - Yhteiset kirjasto, palvelukeskus, tietohallinto Yhteinen konsernisopimus OPM:n kanssa Ks. lisää: T apahtunut sopimuspohjaisesti. Pidemmälle ja järkevämpään hallintoon ei päästä ilman lainsäädäntöpohjaa, joka nyt on puutteellinen eikä mahdollista sitovaa päätöksentekoa. Milloin on myöhemmin?

Arvo Jäppinen DUAALIMALLIN TULKITSIJAT MATKAN VARRELTA 1. Fundamentalistit ( yliopistot ja ammattikorkeakoulut tiukasti kiveen hakattuna erillään, dogmi ja puhdasoppisuus tärkeämpiä kuin elävän elämän vaatimukset). 2. Rabulistit (ammattikorkeakoulututkinnoista yliopistotutkintojen esiaste, professuurit ja tohtorin tutkinnot ammattikorkeakouluihin, duaalimallin sekoittajat, vahvistavat fundamentalismin kannatusta) 3. Luovat soveltajat (yhteistyö sektoreiden välillä tärkeää, pragmaattinen kehittäminen, yhteinen strateginen päätöksenteko, osaamisen yhdistäminen profiilit säilyttäen, yhteisiä yksiköitä ja palveluja)

Arvo Jäppinen KIROUS VAI SIUNAUS? FUNDAMENTALISTIT: vieraita elävälle elämälle, yrittävät estää kehityksen. Ovat olleet ja ovat kiroukseksi korkeakoulujärjestelmälle. RABULISTIT: murtavat kahden sektorin erikoistumisperustan, sekoittavat korkeakoulupolitiikan, eräänlainen korkeakoulupoliittinen lahko. Ovat enimmäkseen kiroukseksi. SOVELTAJAT: vievät kehitystä eteenpäin, vahvistavat korkeakoululaitoksen yhteistä osaamista ja vaikuttavuutta, turvaavat profiloitumisen ja erikoistumisen. Ovat pääosin siunaukseksi.

Arvo Jäppinen MITÄ TAPAHTUU VUOTEEN Duaalimalli ylhäältä annettuna tiukkana dogmina poistuu mahdottomana fundamentalistien mukana -Sen sijaan profiloitumisen ja erikoistumisen vaatimus ei poistu, vaan yhä korostuu - Luova, pragmaattinen kehittämislinja vahvistuu - Koulutus-, tutkimus- ja muu yhteistyö kahden sektorin välillä laajenee ja syvenee - Yhteisiä kampuksia, strategisia liittoja ja -elimiä, yksiköitä, palveluja ja ohjelmia perustetaan -Vieläkin syvempää institutionaalista yhteistyötä ja yhdistymisiä tapahtuu yli sektorirajojen -Lainsäädäntö uudistuu

Arvo Jäppinen MITÄ TARVITAAN? Uusi, luova poliittinen linjaus: Yhteistyöllä, osaamisen ja toimintojen yhdistämisellä vahvuutta ja vaikuttavuutta Linjaukset kokonaisuuden kannalta, ei sektoripainotteisesti Duaalimalli outona sananakin joutaa mennä Profiloitumista ja erikoistumista vahvistettava rajoista riippumatta ja niiden yli Palkittava luovista sektorirajat ylittävistä ratkaisuista Politiikalla ja lainsäädännöllä luotava mahdollisuuksia, ei kirottuja rajoja Lainsäädännön sallittava yhdistämiset ja päätösvaltaiset yhteiset hallintoelimet yli sektorirajojen (yhteiset ylläpitojärjestelmät)

Arvo Jäppinen YLLÄPITOJÄRJESTELMÄN SIUNAUS JA KIROUS Siunauksellisuutta - Toiminut alkuvuosina luovasti -Saatu rakennetuksi toimiva ammattikorkeakoulujärjestelmä -Alueet aktiivisesti mukana kehittämisessä -”Meidän oma korkeakoulu” – ajattelu kannustanut, aluevaikuttavuus -Yhteisrahoitusmalli, ylläpitäjät rahoittaneet usein runsaasti minimin ylikin -Korkeakoulupoliittinen tietämys alueilla kasvanut -Alueiden itsetunto kohentunut

Arvo Jäppinen YLLÄPITOJÄRJESTELMÄN SIUNAUS JA KIROUS jatkoa Ongelmia ja kysymyksiä -Lainsäädäntö syntynyt kompromissien tuloksena -Ylläpitäjän päätösvalta <>Autonomia? -Osin tulkinnanvarainen laki (toimivalta, päätöksenteko) -Aiheuttaa ongelmia ja herättää ristiriitoja -Laki vanhentunut, viime muutokset osin selkeyttivät -Kaksipäisyys hallinnollisesti raskasta -Kuntaylläpitäjän hallinto, rahoitusongelmat? -Ketkä ylläpitäjää edustavat – mitä asiantuntemusta? -Kenen etua ylläpitäjien edustajat ajavat? -Onko ylläpitäjän etu sama kuin korkeakoulun?

Arvo Jäppinen MITÄ TARVITAAN? Uusi ammattikorkeakoululaki Luopuminen muodollisesta hallinnon kaksipäisyydestä (ylläpitäjähallinto – korkeakouluhallinto) Yhteen hallintoelimeen (strateginen hallitus) Soveltuvin osin yliopistohallituksen malli (alueen ja rahoittajien edustus + sisäinen edustus) Rahoitusmallin kehittäminen – rahoitusvastuut Alueen vahva osallistuminen turvattava (on amk:n vahvuus) Mahdollisuus yhteiseen yo – amk -väliseen sitovaan päätöksentekoon (II aste huomioon) Mahdollisuus yhteenliittymiin ja yhdistymisiin yli sektorirajojen

Arvo Jäppinen KIITOS