SoberIT jatko-opintoseminaari LAADULLINEN TUTKIMUS Eila Järvenpää, prof Teknillinen korkeakoulu Tuotantotalouden osasto 02.02.2006

Luennon sisältö Laadullinen tutkimus: määrittelyä Laadullisen aineiston keruumenetelmät Laadullisen aineiston analysointi Laadullisen tutkimuksen luotettavuus Laadullisen tutkimuksen raportointi

Laadullinen tutkimus Laadulliset menetelmät Käsitteellä ei tarkkaa määritelmää Ainakin 34 määritelmää (Tuomi ja Sarajärvi, 2002) Tulkitsevat tekniikat, joilla kuvataan Merkityksiä, ei frekvenssejä (lukumääriä) Sosiaalisen maailman ilmiöt TOIMIJAN NÄKÖKULMA KESKEINEN

Laadullinen tutkimus TAVOITE: Ymmärtää ilmiötä subjektin, aktorin näkökulmasta Tutkija osallistuu tutkimusprosessiin Ei “ulkopuolinen tarkkailija”, joka vain “objektiivisesti” mittaa Tutkimusprosessi on joustava Voi muuttua tutkimuksen aikana

Laadullisen tutkimuksen tyypillisiä piirteitä Tutkimusaineisto kerätään todellisessa kontekstissa ja tilanteissa Laadullisilla tutkimusmenetelmillä saavutetaan ilmiöiden prosessiluonne Ihminen on “aineistonkeruuväline” Tutkijan omat havainnot, keskustelut tärkeämpiä kuin mitattu data Tutkimussuunnitelma saattaa muotoutua, muuntua tutkimuksen aikana

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Tutkitaan Monimutkaisia ilmiöitä ja prosesseja Ilmiöitä, joita ei tunneta hyvin Ilmiöitä, joita koskevia muuttujia ei ole vielä tunnistettu Ilmiöitä, joita ei voida tutkia kokeellisesti käytännöllisistä tai eettisistä syistä (Marshall, 1985, 1987; Marshall and Crossman, 1995)

Laadullinen tutkimus: taustaa Etnografiset ja kenttätutkimustraditiot antropologiassa ja sosiologiassa Filosofiset ja teoreettiset näkökulmat Fenomenologia Fenomenologinen tutkimus: yksikön kokemukset ilmiöstä Etnografinen analyysi, keskustelunanalyysi Narratiivinen tutkimus Tutkimus, jossa käytetään tai analysoidaan narratiivista aineistoa Kertomukset, tarinat Havainnot “kentältä”, jotka kirjoitettu narratiiviseen muotoon Creswell (1998), Patton (1987), Travers (2001)

Laadullisen tutkimuksen tunnusmerkkejä Tutkittavien näkökulma keskeinen Harkinnanvarainen tai teoreettinen otanta (näyte) Aineistolähtöinen analyysi Hypoteesittomuus Tutkijalla ei etukäteen määriteltyjä olettamuksia tutkimuskohteesta tai tutkimuksen tuloksista Aineistojen tehtävä hypoteesin keksiminen, ei todistaminen Tutkijan asema Toiminnassa vapautta; tutkimuksen joustava suunnittelu ja toteuttaminen Narratiivisuus (lat. narrare=kertoa), ”tarinoiden kertominen”

Teorian merkitys laadullisessa tutkimuksessa Teorian tehtävät: teoria keinona ja päämääränä Teoria keinona Auttaa tutkimuksen tekemistä: teorian avulla aineistosta pystytään rakentamaan tulkintoja Teoria päämääränä Tavoitteena teorian kehittäminen (edelleen) Yksittäisistä havainnoista yleiseen

Tutkimuskysymykset laadullisessa tutkimuksessa: mitä halutaan ymmärtää? Auttavat fokusoimaan tutkimusta Tutkimuskysymykset voivat muuttua tutkimuksen kuluessa, mutta on tärkeää, että tutkimuksen alussa esitetään alustavat tutkimuskysymykset Liian fokusoidut tutkimuskysymykset  Tärkeitä asioita jää tarkastelun ulkopuolelle Tutkimuksen tarkoitusta tai kontekstia ei oteta huomioon Liian aikaisin määritellyt tutkimuskysymykset  Tärkeät teoriat tai aikaisemmat kokemukset jäävät tutkimuksen ulkopuolelle

Operationalisointi ”Saattaminen operaatioiden tasolle” Teoreettisen ja empiirisen käsitteen mahdollisimman hyvä vastaavuus Miten teoreettinen käsite voidaan empiirisesti mitata? Operationalisointi: teoreettisesta empiiriseen Tulkinta: empiirisestä teoreettiseen

Operationalisointi laadullisessa tutkimuksessa Miten kerätä havaintoja teoreettisista käsitteistä Miten esittää asia tutkittaville Miten tutkija kääntää havaintonsa teorian kielelle Aineiston tiivistäminen ja jalostaminen teoreettisempaan muotoon

Laadulliset aineistonkeruumenetelmät ja aineistot Haastattelu Teemahaastattelu, ryhmähaastattelu, jne. Havainnointi Osallistuva havainnointi Valmiit aineistot ja dokumentit Esim. organisaatioiden dokumentit, pöytäkirjat, vuosikertomukset, jne (Oma)elämäkerrat, elokuvat, videot, kuvat, tekstit, jne

Haastattelumenetelmä Haastattelu vuorovaikutusta, jossa molemmat osapuolet vaikuttavat toisiinsa Haastattelu on Ennalta suunniteltu Haastattelijan alulle panema ja ohjaama Haastattelija joutuu usein motivoimaan haastateltavaa ja pitämään haastattelua yllä Haastattelija tuntee roolinsa ja haastateltava oppii sen Haastateltavan on luotettava siihen, että hänen kertomansa käsitellään luottamuksellisena Tarkoituksena ymmärtää, miten ihmiset konstruoivat erilaisten tilanteiden, asioiden merkityksiä ja miten merkityksellisiä ne ovat (Hirsjärvi & Hurme, 1980)

Haastattelutyypit (1) Strukturoitu haastattelu (lomakehaastattelu) Kysymysten muotoilu ja järjestys kaikille sama Valmiit vastausvaihtoehdot Kvantifiointi Puolistrukturoitu haastattelu Kysymykset kaikille samat, mutta ei valmiita vastausvaihtoehtoja

Haastattelutyypit (2) Teemahaastattelu Haastattelun aihepiirit, teema-alueet on etukäteen määritelty Teemat käydään läpi haastateltavan kanssa, mutta niiden järjestys ja laajuus vaihtelevat haastattelusta toiseen Avoin haastattelu Haastattelija ja haastateltava keskustelevat tietystä aiheesta, mutta kaikkien haastateltavien kanssa ei käydä läpi kaikkia teema-alueita

Havainnointimenetelmä Osallistuva havainnointi: osallistumisen asteet: Täydellinen osallistuminen esim. tutkija toimii yrityksen työntekijänä Ongelma: identiteettikriisi Osallistuminen havainnoijana: Tutkija paikalla (esim. yrityksessä tietyn ajanjakson ajan päivittäin) Havainnoija osallistujana Aineiston keruu havainnoimalla ja haastattelemalla (Ulkopuolinen havainnoija)

Triangulaatio (1) “Kolmiomittaus” Erilaisten aineistojen, teorioiden ja/tai menetelmien käyttö samassa tutkimuksessa Aineistotriangulaatio yhdessä tutkimuksessa yhdistetään useammanlaisia aineistoja keskenään, esim. haastattelut, havainnointi, organisaation kokouspäytäkirjat Tutkijatriangulaatio samaa ilmiötä tutkii useampi tutkija

Triangulaatio (2) Teoriatriangulaatio Tutkimusaineistoa tulkitaan eri teorioilla Menetelmätriangulaatio Tutkimuskohdetta tutkitaan useilla eri aineistonhankinta- ja tutkimusmenetelmillä, esim. kysely, havainnointi, jne. Triangulaation hyötyjä Vältetään tietyn menetelmän aiheuttamat systemaattiset vinoutumat tai rajoitukset Parempi validiteetti ja yleistäminen

Tutkimukseen osallistuvien määrä: aineiston koko ? Ei pyritä tilastollisiin yleistyksiin Teoreettinen yleistäminen Henkilöt, joilta tieto kerätään, tietävät ilmiöstä mahdollisimman paljon tai heillä on asiasta kokemusta Tutkittavien henkilöiden (tai organisaatioiden) valinta harkittua ja tarkoitukseen sopivaa Aineiston saturaatio eli kyllääntyminen tiedonantajat eivät tuota tutkimusongelman kannalta enää uutta tietoa oltava selvillä siitä, mitä aineistosta hakee Tutkimusresurssit, aika ja raha vaikuttavat

Laadullisen aineiston analysointi Tarkoitus luoda aineistoon selkeyttä, järjestystä ja rakennetta sekä merkitystä Tuottaa uutta tietoa tutkittavasta asiasta Laadullisessa tutkimuksessa aineiston keruu ja analyysi kulkevat ”käsi kädessä” Laadullisessa tutkimuksessa ongelmallisinta on aineiston analyysi (Suoranta, 1995)

Laadullisen aineiston analysointi ja tulkinta Laadulliseen analyysiin ja tulkintojen tekemiseen 2 periaatteellista lähestymistapaa Ns. aineistolähtöinen (grounded theory) lähestymistapa: rakennetaan tulkintoja aineistosta käsin (Glaser & Strauss (1967) Teoriaa kehitetään induktiivisesti tutkimuksen kuluessa Tulkinta perustuu aineistoon Aineisto tutkijan teoreettisen ajattelun lähtökohta, apuväline tai lähtökohta tulkinnoille

Laadullisen aineiston analysointi 1. Aineistolähtöisesti ilman teoreettisia etukäteisolettamuksia Induktiivinen analyysi: yksityisestä yleiseen 2. Hyödynnetään jotakin teoriaa tai teoreettisesti perusteltua näkökulmaa Deduktiivinen analyysi: yleisestä yksityiseen Esim. teemahaastattelujen teemat

Laadullisen aineiston analysointi Alustavat käsitteet ja olettamukset ohjaavat tutkijaa, mutta ne voivat muuttua kun aineisto on koottu ja analysoitu Tutkijan tulisi käyttää ohjaavia olettamuksia, ”hypoteeseja” ja tutkimusaihetta koskevaa kirjallisuutta Analyysi on valmis, kun kriittiset kategoriat (luokat) on määritelty, niiden väliset suhteet on määritelty ja ne on integroitu aineistoperustaiseen teoriaan

Laadullisen aineiston analysointi Aineiston jäsentäminen ja tulkinta tapahtuvat useissa vaiheissa Tutkijan tunnettava aineistonsa perinpohjaisesti Aineiston järjestäminen Aineiston lukeminen (haastattelut, muistiinpanot, asiakirjat, jne)

Laadullisen aineiston analysointi Aineiston analysoinnin osatekijät Aineiston esittäminen Aineiston kerääminen Tulkinta Päätelmät Aineiston tiivistäminen

”Aineiston analysointispiraali” Vaiheet Tulokset Esimerkkejä Esittäminen visualisointi Matriisit Kuvat Olettamukset Kuvaaminen Luokittelu Kontekstualisointi Tulkinta Kontekstiin sijoitt Luokittelu Vertaaminen Lukeminen Muistiinpanojen tekeminen Muistiinpanot Aineiston analysointi Tiedostot Yksiköt Järjestäminen Aineisto

Laadullisen aineiston analysoinnin vaiheet (1) Aineiston analysoinnin yleiset vaiheet laadullisessa tutkimuksessa Aineistoon tutustuminen Haastattelutekstien, havaintomuistiinpanojen lukeminen, haastattelunauhojen lukeminen Muistiinpanojen tekeminen Alustavat ideat aineiston luokittelusta Aineiston luokittelu Kontekstualisointi, liittäminen asiayhteyteen “Havaintojen” liittäminen asiayhteyteen

Laadullisen aineiston analysoinnin vaiheet (2) Luokittelu Koodaus Alkuperäinen teksti erillisiin osatekijöihin Aineiston järjestäminen luokkiin Luokkien vertailu Teoreettisten käsitteiden kehittäminen Kontekstualisiointi Aineiston ymmärtäminen asiayhteydessään Eri osatekijöiden välisten yhteyksien tunnistaminen

Laadullisen aineiston analysointimenetelmiä (1) Kvantitatiiviset analyysitekniikat Teemoittelu Tyypittely Sisällönerittely Diskursiiviset analyysitavat Keskustelunanalyysi (Eskola & Suoranta 1998)

Laadullisen aineiston analysointimenetelmiä (2) Kvantitatiiviset analyysitekniikat Esim. luokittelu eri tekijöiden mukaan eri luokkiin Luokittelukriteerien määrittely Teemoittelu Tutkimusongelmaa valaisevat teemat Teemojen esiintyminen ja ilmeneminen aineistossa Teorian ja empirian vuorovaikutus Haastattelusitaatit osoituksena tutkijan tekemästä teemoittelusta

Tyypittely Aineiston ryhmittely tyypeiksi etsimällä samankaltaisuuksia Aineisto esitetään yhdistettyjen tyyppien, eräänlaisten mallien avulla Samankaltaisia tarinoita, esim. tyypillinen tilanteen kulku, henkilökuvaus, jne Poikkeavien tapausten systemaattinen etsintä

Sisällönerittely (Sisällönanalyysi) Kirjava joukko erilaisia tapoja luokitella ja järjestää laadullista aineistoa Perinteinen sisällönerittely: kuvataan kvantitatiivisesti tekstin yms. sisältöä Frekvenssit, palstamillimetrit Luokitteluyksikkö voi olla ajatuksellinen kokonaisuus, useamman virkkeen mittainen lausuma Havainto- tai luokitusyksikön valinta Miten löytää ajatuksellisia kokonaisuuksia

Päätelmien tekeminen laadullisesta aineistosta Havaintojen, löydösten suhteuttaminen toisiinsa Havaintojen, löydösten välisten yhteyksien tunnistaminen ja kehittäminen Löydösten suhteuttaminen teoriaan, teoreettiseen viitekehykseen

Laadullisen tutkimuksen luotettavuus Tutkimusprosessin luotettavuus Laadullisen tutkimuksen luotettavuuden arvioinnista useita käsityksiä Perinteisten tutkimuksen luotettavuuden arviointikriteerien käyttö Vanhoille tutkimuksen luotettavuutta koskeville termeille uusia sisältöjä Uudet luotettavuutta koskevat termit laadulliselle tutkimukselle

Reliabiliteetti ja validiteetti Menetelmän tai mittauksen kyky antaa ei-sattumanvaraisia tuloksia Tutkimustulosten toistettavuus; toistettaessa tutkimus saadaan samat tulokset Validiteetti Menetelmän tai mittauksen kyky mitata juuri sitä, mitä on tarkoituskin mitata Tutkimuksessa on tutkittu sitä, mitä on tarkoitus tutkia

Laadullisen tutkimuksen luotettavuus Uskottavuus Tutkijan on tarkastettava, vastaavatko hänen käsitteellistyksensä ja tulkintansa tutkittavien käsityksiä Tutkittavilta voidaan varmistaa tulkintojen oikeellisuus Tutkimustulosten siirrettävyys Tilanteesta toiseen, vastaaviin tilanteisiin Varmuus Otetaan huomioon tutkijan ennakkokäsitykset Vahvistuvuus Tutkimuksessa tehdyt tulkinnat saavat tukea toisista vastaavia ilmiöitä tarkastelleista tutkimuksista

Validiteetti laadullisessa tutkimuksessa Kuvauksen, päätelmän, selityksen tai tulkinnan oikeellisuus tai luotettavuus ( Maxwell 1996) Kuvauksen validiteetti Aineiston tarkkuus ja kattavuus Tulkinnan validiteetti: Ymmärretään tutkittavien ihmisten näkökulmat ja merkitykset Ei käytetä omia käsityksiä tai omaa viitekehystä

Validiteetti laadullisessa tutkimuksessa Teoreettinen validiteetti Kiinnitettävä huomiota poikkeavaan aineistoon, vaihtoehtoisiin selityksiin (teoreettinen tai käsitevaliditeetti: teoreettisen käsitteen ja sitä mittaavan mittarin välinen vastaavuus) Tutkijan omat käsitykset (Researcher bias) Omat ennakkokäsitykset, tausta selvitettävä Reaktiivisuus Ymmärrettävä tutkijan vaikutus tutkimukseen

Yleistäminen laadullisessa tutkimuksessa Sisäinen yleistettävyys Päätelmän yleistettävyys tutkittavassa ryhmässä tai tilanteessa Avainasia kvalitatiivisessa tutkimuksessa Ulkoinen yleistettävyys Yleistäminen tutkitun ryhmän tai tilanteen yli On tai ei ole olennainen asia tutkimuksessa (riippuu tutkimuksesta) Face generalizability: Ei ole syytä uskoa, että tulokset ovat yleistettävissä

Yleistäminen laadullisessa tutkimuksessa Teoreettinen yleistäminen Keskeisiä ne tulkinnat, joita aineistosta tehdään Tulkintojen kestävyys ja syvyys Vertailu muiden tutkimusten tuloksiin ja tulkintoihin

Laadullisen tutkimuksen raportointi Laadullisessa tutkimuksessa kirjoittaminen keskeinen tutkimuksen onnistuneisuuden kriteeri Perinteisen tutkimusraportin rakenne: suositeltava myös laadullisessa tutkimuksessa (IMRAD) Mahdollisia vaihtoehtoisia tutkimusraportin rakenteita Ensin empiirinen osa, sitten teoreettinen osa Tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat esitetään raportin lopussa Teorian ja empirian vuoropuhelu: empiirisiä havaintoja pyritään tulkitsemaan teoreettisten ideoiden avulla Laadullisessa tutkimuksessa kirjoittaminen ainakin yhtä luova vaihe kuin muutkin tutkimuksen vaiheet

Kirjallisuutta: Eisenhardt, K.M. (1989) Building theories from case study research. Academy of Management Review, vol. 14 (4), 532-550. Denzin, N. & Lincoln, Y. (Eds.) (1994) Handbook of qualitative research. Thousand Oaks: Sage Publications. Denzin, N. & Lincoln, Y. (Eds.) (1998) Collecting and interpreting qualitative materials. Sage Publications. Eskola, J. & Suoranta, J. (2005) Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 7. painos. Tampere: Vastapaino. Jick, T.D. (1979) Mixing qualitative and quantitative methods: triangulation in action. Administrative Science Quarterly, Dec. 1979, vol. 24, 602-611. Maxwell, J.A. (1996) Qualitative research design. An interactive approach. Applied Social Research Methods Series, vol. 41. Thousand Oaks: Sage Publications. Patton, M.Q. (1987) How to use qualitative methods in evaluation. Newbury Park: Sage Publications. Silverman, D. (2000) Doing qualitative research. A practical handbook. London: Sage Publications. Strauss, A. & Corbin, J. (1998) Basics of qualitative research. Techniques and procedures for developing grounded theory. Thousand Oaks: Sage Publications. Tashakkori, A. & Teddlie, C. (1998) Mixed methodology. Combining qualitative and quantitative approaches. Thousand Oaks: Sage Publications. Applied Social Research Methods Series, vol. 46. Travers, M. (2001) Qualitative research through case studies. Introducing qualitative methods. London: Sage Publications. Tuomi, J. & Sarajärvi, a. (2002) Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi. Yin, R.K. (1994) Case study research. Design and methods. Second Edition. Thousand Oaks: Sage Publications.

Kiitos! Kysymyksiä? Kommentteja?

Aineistolähtöisen (grounded theory) analyysin vaiheet Lisätietoa: Aineistolähtöisen (grounded theory) analyysin vaiheet Tutkittavan ilmiön karkea määritteleminen Ilmiötä selittävän hypoteesin muodostaminen aineistosta Ko. hypoteesin koettelu yhtä tapausta käyttämällä Hypoteesin tai tutkittavan ilmiön uudelleen määrittely, mikäli em. hypoteesi ei saa tukea Etsitään hypoteesiin nähden ristiriitaisia tapauksia Kun ko. ristiriitaisia tapauksia löytyy, niin määritellään ilmiö tai hypoteesi uudelleen Näin menetellään, kunnes hypoteesia on koeteltu suhteellisen laajalla aineistolla