Hankkeen toteutus Toteuttajat Rahoitus Kesto

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Näkökulmia järjestövetoisten kehittämishankkeiden ja kuntien yhteistyölle - Miten saada kehittämistyön tulokset pysyviksi toimintatavoiksi Antti Pelto-Huikko.
Advertisements

KEHTO-FOORUMI ORGANISOINTI.
Satakunnan ammattikorkeakoulu | Tekniikka ja merenkulku Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Technology and Maritime Management ServiTrans.
Paikallisesta sopimisesta työaikajärjestelyissä
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON AVOIN YLIOPISTO Aikuiskoulutuksen laatuyliopisto IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTON VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISHANKE, osa II ”Oikeus.
Vammaispalveluiden innovaatio- ja kehittämiskeskus -konsepti Jarno Tuimala, Anne Laakso
Joensuun seudun Equal: Valtamuuntaja -osahanke LUODAAN KEHITTÄMISTÄ TUKEVA RAKENNE •prosessi etenee tavoitteellisena • sitoutuminen yhteisiin.
Seurakysely 2012 Seurakyselyn kehittäminen Seurafoorumi Anton Ahonen Jyväskylän yliopisto.
Ronnie Djupsund Miten käy monialaisilta nuorten ohjaus- ja palveluverkostoilta rock’n roll.
Kokeiltavat ubiikit palvelut Alpakka-hanke Maunulassa 2008 tutkija Sirkku Wallin Teknillinen korkeakoulu TKK projektipäällikkö Anna Kanervo Helka ry. Maunulan.
Suupohjan seutuportaali –hanke
Well Life Center -Hyvinvointiosaamisen kehittämiskeskus- Laurean Pohjois-Tapiolan kampus Metsänpojankuja 3, Espoo.
Miksi tärkeä? Yliopiston tehtävät lähtökohtana Tiedostaminen, analyysi – mitä YVV:llä tarkoitetaan? Yhteiset vai eriytyneet kriteerit: -ks. Ritsilä ym.
NUPPU 2 – Keski-Pohjanmaan osahanke osana PaKaste 2 -hanketta 1.
Varhaiskasvatus monikulttuuriseksi
Lähipäivä T Business process development methods 1.
Hanke 1 RAKENNEYLEISKAAVA Heinolan maankäytön tehostaminen yritysten ja asukkaiden näkökulmasta / HEINOLAN KAUPUNKI / A-KONSULTIT / WSP / SANTASALO Kuva:
Keski-Uudenmaan teatteri KUT & TEOS-hankkeen hedelmät.
Espoon keskuksen Kehittämisfoorumin julkistaminen Kuninkaantien lukion auditorio Heli Rantanen ja Sirkku Huisko Teknillinen korkeakoulu, Arkkitehtiosasto.
Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta Kuinka rajata ja määritellä TKI-opintopisteet? Kaisu Piiroinen.
Veli-Matti Karppinen 2006 Nakertaja – Hetteenmäen kyläyhdistys ry.
RajatOn Kehitys Jukka Vilen & Heli Korte TTKK/DMI/Hypermedialaboratorio.
Kuusamon kaupungin päiväkotien lastentarhanopettajien ammatillisen kasvun kokemuksia kasvatus-kumppanuuskoulutuksesta Jonna Kylli Terhi Manninen Opinnäytetyö.
Paikkatietojen hyödyntäminen Turun sosiaali- ja terveystoimessa sekä kasvatus- ja opetustoimessa Katariina Hilke Turun kaupunki / Strategia ja viestintä.
Kaupungin kanssa asujat: Lapset ja nuoret osallistuvina asukkaina Sirpa Tani, FT Maantieteen ja ympäristökasvatuksen professori, Opettajankoulutuslaitos,
Älykäs verkostomainen kaupunki Keski-Uudenmaan kaupungin visio.
KU-selvitys Demokratiamallit Järvenpää-talo.
HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Department of Architecture Aija Staffans YKS-tutkimus arkkitehtiosastolla.
Raija Hirvonen ARVO Moniammatillisen opettajuuden ja oppimisen kehittäminen Toteutusmuodot.
ZipIT Yleisesittely ZipIT-hankekokonaisuus Terveydenhuollon prosessien ja ohjelmistojen rinnakkainen kehittäminen.
Ihminen ääriolosuhteissa -kurssi
Päiväkeskustoiminnan tutkimushanke Sininauhaliitto Tutkija Aki Rogel.
LOIMAAN ASUKASMARKKINOINTI
Työllisyysportti – työväline työllisyydenhoidon toimijoille
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO RV/12/11/2004 Internet ohjausalan ammattilaisten, tutkijoiden ja päätöksentekijöiden yhteisenä työalustana Raimo Vuorinen Tutkija,
FinnWell -ohjelma 2007 – 2009 Kalevi Virta. Mitkä ovat tulevaisuuden suuntaviivat FinnWell- ohjelman jatkoa ja Tekesin positioitumista terveydenhuollon.
UUSIUTUVAN ENERGIAN LABORATORIO Elina Seppänen, Juho Anttila ja Jari Jokinen Tämä idea on kehitetty Peloton Tampere -työpajassa maaliskuussa Työpajan.
INFRA-ALAN TIETOMALLIOSAAMINEN Tietomallit Mallipohjainen (engl. Model-based) Tiedon käsittelyn soveltamistapa, jossa esim. tuotetta kuvataan.
ESPOON KESKUS Tavoitteena on kaupunkisuunnittelu- prosessin kehittäminen internetiin rakennettavan kehittämisfoorumikonseptin avulla. Tarkoituksena tuoda.
Histan suunnittelufoorumi Aloituspalaveri Pilvi Nummi
Verkko-opetuksen laadunhallinta- ja laatupalveluhanke (Vopla) Helsingin yliopisto, Kuopion yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Verkko-opetuksen.
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto RAKETTI-TUTKI-hankkeen.
Verkko-opetuksen laatukäsikirja ja verkostotoiminnan laatu Annika Evälä, Kristiina Karjalainen SVY-yhdyshenkilöpäivä
Customer projects integrated within curriculum at Media Engineering programmes Erkki Rämö EVTEK University of Applied sciences R&D Seminar Case:
ZipIT Yleisesittely ZipIT-hankekokonaisuus Terveydenhuollon prosessien ja ohjelmistojen rinnakkainen kehittäminen.
Aihe 1. -hanke Nelivuotinen ( ) Kolmivaiheinen - toteutetaan kolmessa vaiheessa, kolmella pilottipaikkakunnalla, mukana kolme kieli- ja kulttuurivähemmistöä.
TUPA –Työpaikkaohjaajien kouluttajakoulutus - kuka kouluttaa ketä?
School-university partnership Kokemuksia koulun ja yliopiston välisestä kumppanuusyhteistyöstä kokosi: Erja Syrjäläinen.
Liideri – Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työn iloa ( ) Seminaari Framissa
Helsingin ja seudun menestys – entä riskit? Helsinki Region Infoshare Asta Manninen Avoimen tiedon ohjelma Avoin data ja avoin tieto.
Katri Arnivaara Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala Hankekoordinaattori 1.
PIRKANMAAN AVOIN KUITU – YHTEISTYÖ Suunnitelma Marja-Riitta Mattila-Nurmi.
Asumista tukeva palveluliiketoiminta Satu Åkerblom, ohjelmajohtaja Uudenmaan asumisen osaamiskeskus Joensuun Tiedepuisto Oy,
Kaupunkiakatemia Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto ja Helsingin kaupunki KATUTILA JA KATUJEN KULTTUURIT Case Helsingin kaupungintalon "Lab”
Aihe 1. 2 Turku Kähärin koulu & Sirkkala skola Kaarina Hovirinnan koulu & S:t Karins svenska skola Parainen Koivuhaan koulu & Malms skola Kemiönsaari.
EXPERT VILLAGE SALO Kehittäjät Keskuudessamme Kari Mahlberg Yrityssalo
Terveytemme.fi -sivusto. Seuraavat THL:n väestötutkimus- ja rekisteriaineistot hyödyntävät Terveytemme.fi-palvelua tärkeinpänä julkaisuvälineenä: Alueellinen.
Terveytemme.fi -sivusto
Olympiakomitea - liikunnan aluejärjestöt - varsinaista toimintaa toteuttavat tahot
Lapsen osallisuus sosiaalityössä
Avoimen hallinnon toimintaohjelma Avoimuuden edistämisen käytäntöjä Imatran kaupungilla
Integroiva innovaatiomalli
Kelan tules-kuntoutuksen toteutuminen kuntoutujan ja kuntoutuksen palveluntuottajan näkökulmista Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu toteuttaa tutkimuksen.
Lapsen osallisuus sosiaalityössä
Hyvinvointijohtamisen rakenteet
Kestävän yrittäjyyden innovaatiot KESY –
Kehittämisen jatkoyhteistyöstä sopiminen
Kehittämisen jatkoyhteistyöstä sopiminen
Osallisuudesta Tanja Räty.
Esityksen transkriptio:

Hankkeen toteutus Toteuttajat Rahoitus Kesto Teknillinen korkeakoulu TKK Tietotekniikan osasto, yritystoiminnan simulointilaboratorio SimLab Arkkitehtiosasto, yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun laboratorio YKS Tutkimusyhteistyö Väestöliitto (vuosi 2005) Kehittämisyhteistyö ja tekninen alihankinta EVTEK -ammattikorkeakoulu Rahoitus Tekes-tutkimushanke Tekes (80%) Yhteistyökumppanit (20%) Kesto 2005 – 2007

OPUS-yhteistyökumppanit Toimintatutkimuksellinen yhteistyö: kiinteä yhteistyö pilottikohteiden parissa kumppaneiden valitsemat teemat kehittämisen kohteena Espoon kaupunki, YIT-Yhtymä Seurantaan perustuva yhteistyö: kumppaneilla mahdollisuus osallistua tutkimuksen seurantaan oman liiketoimintansa kehittämiseksi ei aktiivista tutkijapanosta Vahanen Yhtiöt, Sodexho, Ericsson, TeliaSonera Arviointitutkimuksellinen yhteistyö: kumppani saa ympäristöarvioinnin tutkimusaineistoa valituista teemoista sovitulta alueelta Asuntosäätiö, Turun kaupunki, Kuuma-kunnat (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi)

OPUS-hanke Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa ns. oppivan kaupunkisuunnittelun konsepti, joka perustuu asukkaiden, julkisen sektorin ja yritystoimijoiden väliseen yhteistyöhön (”P4-malli”) Konseptia rakennetaan simuloimalla valituilla esimerkkialueilla käynnissä olevia suunnitteluprosesseja ja toimijaverkoston työskentelyä Hankkeessa kehitetään innovatiivisia menetelmiä vuorovaikutteisen suunnittelun avuksi (internetpohjaiset kehittämisfoorumit, osallistuvat paikkatietosovellukset, interaktiivinen prosessikartta)

Tutkimusmenetelmät Prosessisimulointi Arviointi, pehmoGIS Selainpohjainen kehittämisfoorumi

OPUS-hanke ja P4-malli (Public-Private-People -Partnership) Prosessisimulointi Selainpohjainen kehittämisfoorumi Arviointi, pehmoGIS Private People

Perustana prosessin mallinnus ja analysointi SimLab™ -prosessisimulointi Visualisointi kokonaiskuva prosessista yli rajapintojen Perustana prosessin mallinnus ja analysointi Ohjattu keskustelu prosessista jaetut kokemukset parantunut viestintä, yhteinen kieli uuden tiedon luominen Osallistaminen yhteinen ymmärrys motivaatio muutokseen ja kehittämiseen

Kehittämisfoorumi Paikkatieto, Internet WebGIS -käyttöliittymä Paikallinen tieto Alueellinen näkökulma Tiedonrakennus Oppiminen Paikalliset toimijat tiedon: Käyttäjiä, Tuottajia, Ylläpitäjiä Käyttöliittymä tiedon: Välittäjä, Yhdistäjä, Varasto Internet -käyttöliittymä Paikkatieto, WebGIS Paikallisuus MapServer Open Source Paikkaan sidotun tiedon katselu, tuottaminen ja siirto ORGANISOITUMINEN JA ANSAINTALOGIIKKA AVOIN JA EDULLINEN KOMMUNIKOINTIVÄLINE VUOROVAIKUTUS JA AVOIMUUS VAATIMUKSENA TAVOITTEENA TIEDON JAKAMINEN JA KIINNOSTUS YHTEISEEN YMPÄRISTÖÖN Suunnittelu Tietoa kaikentasoi- seen suunnitteluun: Prosessikuvaus Linkitykset Keskustelut Karttatyökalut Ajallinen seuranta Joomla Open Source julkaisujärjestelmä Monipuolinen alusta

Internet-pohjainen PehmoGIS Paikkatietopohjaisten nettimenetelmien kehittäminen elinympäristön koetun laadun ja ympäristön haltuunoton tutkimiseen Elinympäristön koetun laadun tutkimiseksi on hankkeessa kehitetty paikkatietopohjainen menetelmä, jota voi käyttää internetissä. Tämä ’pehmoGIS’-menetelmä mahdollistaa ympäristökokemusten tutkimisen paikkaan kiinnitettynä ainutlaatuisella tavalla. PehmoGIS-tieto voisi tulevaisuudessa muodostaa kokonaisen oman kerroksensa paikkatietojärjestelmään (digitaaliseen, monikerroksiseen karttapohjaiseen tietojärjestelmään). Parhaimmillaan pehmoGIS layer sisältäisi moniulotteista kokemuksellista tietoa vaikkapa lasten koulumatkareiteistä, ikäihmisten vaaran paikoista, hienoista elpymispaikoista jne. Asukkaat paikantavat ympäristökokemuksiaan kartalle Uusi ’pehmolayer’ paikkatietojärjestelmään

SUURPELTO Toimintatutkimuksen tavoite Kaupunkisuunnitteluprosessin kehittäminen SimLab-prosessisimulointimenetelmää hyödyntäen SUURPELTO Tutkimus- ja kehittämisteemoja ”Tietoajan puistokaupunki” -vision muuntuminen todelliseksi elinympäristöksi Alueellisia, asumista tukevia uusia palvelumalleja ja liikeideoita Kaupunkisuunnittelun keskeisten uusien ajatusten juurruttaminen

Simuloinnin vaiheet SUURPELTO Kevät 2004 Esitutkimus 7.5.2004 1. Suurpelto-simulointi 2005 OPUS-hanke alkaa Kevät 2005 2. simuloinnin alustavat tavoitteet SUURPELTO SimLab&A-osasto n. 20 haasteltua Käyttäjänäkökulma Tila- ja palvelutarpeet ja niihin vastaaminen Suunnitelmista toteutukseen Haastattelut + kysely, simuloinnin valmistelu 20.10.2005 2. Suurpelto-simulointi Tulosten raportointi Syksy 2006 3. Suurpelto-simulointi n. 30 haastateltua Kysely 13 lautakunnan puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille Aineiston analysointi ja visualisointi Espoon kaupungin eri toimialat Muu julkishallinto OPUS-kumppanit Rakennusalan yritykset ja konsultit Järjestöt ym. sidosryhmät SimLabin ja OPUS-hankkeen tutkijat Haastatteluiden, kyselyn + simuloinnin tulokset ja niiden analysointi Kooste simulointiin osallistujille Loppuraportti Simulointiprojekti = tutkimus- ja simulointipäivän tavoitteiden määrittely -> haastattelut -> simuloinnin valmistelu -> simulointi -> simulointiraportti -> tutkimus Kalvon kuvassa ei näy nyt tutkimustyön osuus hankkeessa Ensimmäistä OPUS-hankkeessa tehtyä Suurpelto-simulointiprojektia edelsi esitutkimus

Tutkimus- ja kehittämisteemat Tila- ja palvelutarpeet ja niihin vastaaminen Suurpellon kaavoitusvaihe Maankäyttösopimus Vision ja suunnitelmien toteuttamiseen liittyvät haasteet Keskusakseli Viheralueet Toimitilarakentaminen Opinmäki Suurpelto rakentamisen aikana Liikennejärjestelyt Kunnallistekniikan rakentaminen Suurpellon mahdollisia vetovoimatekijöitä Toteutuksen laadun varmistaminen SUURPELTO Kaikkea simulointiprojektin aikana kertynyttä materiaalia ei ole hyödynnetty simuloinneissa ja simulointiprojektien raporteissa Kaikki materiaali kuitenkin tärkeää tutkimusmateriaalia

ESPOON KESKUS Toimintatutkimuksen tavoite Kaupunkisuunnittelu- prosessin kehittäminen internetiin rakennettavan kehittämisfoorumin avulla. Tarkoituksena tuoda yhteen paikallinen tieto ja suunnittelutieto. ESPOON KESKUS Kehittämisfoorumi Foorumi toimii paikallisen keskustelun ja kehittämisen toimintaympäristönä. Sen avulla kerätään, välitetään ja arvioidaan tietoa alueesta. Tavoitteena on synnyttää alueelle myös uusia palvelumalleja ja liikeideoita Sovelluksia Kirkkojärven puiston yleissuunnittelu Turvallisuusbarometri Aluebarometri Kaupunkipolkutietokanta

Kysymys: Kuinka tuoda paikallinen tieto ja paikalliset toimijat mukaan kaupunkisuunnitteluprosessiin? (Joka on yhä monimutkaisempi, monitoimijaisempi ja globaalimpi) Paikallisen “epävirallisen” tiedon ja “virallisen tiedon” paikka ja merkitys suunnitteluprosessissa. Tutkimusaihe ja väitöskirja: “Internet, kaupunkisuunnitelu ja paikallinen tieto” (Arkkitehtiosasto)

Paikallistietokartta, Suunnittelufoorumi ja Kommentointikartta Kehittämisfoorumi Paikallistietokartta, Suunnittelufoorumi ja Kommentointikartta Monenlaiset paikalliset tahot tuottavat kartalle perustietoa: Suunnittelijat, asukkaat, yhdistykset, asukasaktiivit jne. Kirkkojärvenpuiston suunnittelufoorumi Paikallistietokartta Teemakarttoja voidaan tuottaa käyttäen erilaisia kriteerejä: Kommenttikartalta saatujen kommenttien (positiivinen, negatiivinen, kehittämisidea) visualisointi Hae kommentteja: positiiviset negatiiviset kehittämisehdotukset Hae kriteerien mukaan: sukupuoli ikäryhmä asuinpaikka Hae ajanjaksolta: vuosi 2006 vuosi 2007 Täällä on aina roskia Tämä puisto on tärkeä vanhuksille Kommentointikartta

Kehittämisfoorumikonseptin rakentamisessa mukana OPUStutkijat Paikallisen tiedon kerääminen ja soveltaminen Ylläpitäjätahot Espoon kaupunki Kaavoitus Tekninen toimi (paikkatietoaineistot) Espoon keskuksen kehittämishanke Muut projektit Kehittämisfoorumi Internetkäyttöliittymä Joomla Konseptisuunnittelu työryhmä Kaupungin edustajat Paikalliset yhdistykset Seurakunta Yritykset EVTEK -työryhmä Karttasovellukset sivutaitto Turun kaupunki MapServer tuki

valmisteluasiantuntijuus Toimintatutkimuksen tavoite Vuorovaikutteisen, oppivan suunnitteluprosessin ja metodologian kehittäminen Tutkimus- ja kehittämisteemoja Asukkaat tuotekehittäjinä Julkisten ja yksityisten suunnitteluprosessien yhdistäminen; osallistumisen asema NUPURINKARTANO Miten uusien asukkaiden (UA), vanhojen asukkaiden (VA) ja päätöksentekijöiden (PT) välinen vuorovaikutus alueiden suunnittelussa järjestetään ja miten sitä erilaisella asiantuntijuudella tuetaan? UA VA PT valmisteluasiantuntijuus

- + 1 2 3 4 Nupurinkartanon suunnittelu- ja palveluideat Sähköposti Aivoriihi Arviointi Raportointi 1 - SIGNALS-nettikysely 2 kantavat suunnitteluteemat, ideasuunnittelu NUPURINKARTANO 3 4 + NUPURI –www.suunnittelufoorumi NUPURI -aluesimulointi Nupurinkartanon suunnittelu- ja palveluideat

Signals –nettikysely Kari Moilanen Kaupunkisuunnittelupäällikkö, Espoon kaupunki

Nupurifoorumin rakenne Paikallistoimijan käyttöliittymä Nupuri-foorumin etusivu Suunnittelun eteneminen Uutiset Tutkimustietoa Palaute Suunnittelupöydällä nyt! Historia Paikallistieto- ja kommentointikartta Karttamateriaali Suunnittelijat Signals-kyselyn tulokset Paikallistietoa Haku Yhteystiedot PROSESSIPUUSSA MITÄ TAPAHTUU/TAPAHTUI JA KOSKA? MITÄ SUUNNITTELU TARKOITTAA? KOSKA VOIN VAIKUTTAA PROSESSIN KULKUUN? BLOGIKESKUSTELUA SUUNNITELMISTA SUUNNITTELIJOIDEN JA TUTKIJOIDEN KANSSA ”KAHVIRINGISSÄ” SUUNNITTELIJOIDEN HENKILÖESITTELYT PROSESSIN KEHITTYMISEN ANALYSOINTIA SIGNALS-KYSELYN TULOKSET SUUNNITTELIJOIDEN JA ASUKKAIDEN KERÄÄMÄÄ JA TUOTTAMAA TIETOA PAIKAN HISTORIASTA JA NYKYISYYDESTÄ PALAUTETTA SIVUSTON SISÄLLÖSTÄ

- - + + ARVIOINTITUTKIMUS Arviointitutkimuksen tavoite Tutkimustietoa asukkaiden elinympäristöön liittyvistä kokemuksista - - Tutkimustiedon suhteuttaminen paikkatietomenetelmien avulla asuinympäristön rakenteellisiin ominaispiirteisiin ARVIOINTITUTKIMUS Tutkimus- ja kehittämisteemoja Uutta teknologiaa hyödyntävien menetelmien kehittäminen pehmoGIS elinympäristön laatutekijöiden tutkimiseksi lasten ja nuorten pehmoGIS + + Arviointitiedon hyödyntäminen suunnitteluprosessissa Tutkimuskohteet Kuuma-kunnat (Järvenpää, Nurmijärvi, Mäntsälä, Kerava) Turku Asuntosäätiö

PehmoGIS-menetelmä ARVIOINTITUTKIMUS

Menetelmän rakenne ARVIOINTITUTKIMUS 1. Esittely 2. Taustatiedot 3. ID Tutkimuksen yleinen esittely 2. Taustatiedot Ikä, sukupuoli, perhetyyppi, lapsten lukumäärä, ammatti, asuinalue, asumismuoto, talotyyppi, asunnon koko, huoneiden lukumäärä, asuinaika, lapsuuden asuinympäristö, missä vastaa kyselyyn 3. ID (vapaaehtoinen) käyttäjätunnus, salasana 4. Laatutekijät Yleinen esittely 3 positiivisen laatutekijän nimeäminen 3 negatiivisen laatutekijän nimäminen 4. Karttatyökalun esittely Kodin sijainnin merkitseminen karttaan Työ-/koulu-/opiskelupaikan sijainnin merkitseminen karttaan ARVIOINTITUTKIMUS 5. Positiivisten ja negatiivisten laatutekijöiden arviointi Tässä vaiheessa sovellus “muistaa” aiemmin mainitut laatutekijät Laatutekijän toteutuminen, tärkeys ja vaikuttamismahdollisuus Laatutekijän sijainti Jokaisen paikannuksen jälkeen minikysely, jossa paikka kuvataan tarkemmin ja vastataan muutamiin lisäkysymyksiin paikan käytöstä jne. 7. Peruspalveluiden sijainti Päivähoitopaikkojen ja koulujen sijainnin merkitseminen (mikäli perheessä on lapsia) Merkitse päivittäisruokatavarakauppojen sijainti 6. Kuntakohtaiset kysymykset Vetovoimatekijät, työntävät ja sitovat tekijät 8. Koettu hyvinvointi GHQ-12 (General Health Questionnaire) 9. Lopetus Arpajaiset Vapaa sana

Laatutekijöiden paikallistuminen ARVIOINTITUTKIMUS Jo pelkästään viemällä laatutekijät kartalle voidaan havaita, että negatiiviset laatutekijät sijoittuvat enemmän ryhmiin, kun taas positiiviset ovat enemmän hajallaan ympäri Järvenpäätä. - +

Arviointitutkimus Klaavonkalliossa Asuntosäätiön rakennuttama kerros- ja rivitaloalue Tuusulassa pääosin pieniä asuntokuntia Tutkimusmenetelmät 2-vaiheinen haastattelu tarrakartat valokuvaus Lisäksi SimLabin CoCreate-hankkeen yhteistyössä OPUS-hankkeen kanssa järjestämä Klaavonkallio-kehityspäivä helmikuussa 2006 ARVIOINTITUTKIMUS

Kangasalan keskustan kehittäminen Tutkimustavoite Kangasalan keskustan tulevaisuuskuvien rakentaminen Tutkimusteemat Mitä tulee suunnitella keskustan kehittämiseksi? Pitkä taajamarakenne ongelmana Valitaan 2-3 keskeistä tekijää tarkasteltavaksi Miksi kauppiaat haluaisivat tulla keskustaan? Miksi asiakkaat haluaisivat asioida keskustassa? Tarkastelualue

OPUS Uutta teknologiaa hyödyntävät menetelmät sillanrakentajina KÄYTTÄJIEN KOKEMUKSET KÄYTTÄJIEN KOKEMUKSET USER EXPERIENCES PLANNING PRACTICES SUUNNITTELUN KÄYTÄNNÖT HILJAINEN TIETO HILJAINEN TIETO TACIT KNOWLEDGE Tämä tutkimus jatkuu OPUS-hankkeessa. Sen kantavana ajatuksena on toimia sillanrakentajana asukkaiden omaavan hiljaisen tiedon, käyttäjien kokemusten ja käyttäjiä koskevan tutkimustiedon sekä suunnittelun käytäntöjen välillä. Eräänä uutena sillanrakennuksen keinona voivat toimia myös uutta teknologiaa hyödyntävät menetelmät, joista äsken esitelty pehmoGIS on eräs esimerkki. SUUNNITTELUN TIETOPOHJA