PAIKALLINEN HYVINVOINTI

LÄHIRUOKA TULEE LÄHELTÄ Lähiruualle ei ole yhtä vakiintunutta määritelmää Yleensä maakunta tai vastaava alue. Myös koko Suomea voidaan pitää lähialueena (esim. suurtalouskeittiöt). Nyrkkisääntö on, että lähiruoka kulutetaan lähialueella. Lähiruokaa valitaan, koska: Lähiruoka edistää alueen ruokakulttuuria ja paikallista ammattiosaamista. Ruokaketju ruokapöytään on lyhyt. Lähiruuan tuotanto luo alueelle työpaikkoja ja vahvistaa alueen taloutta. Valitsemalla lähiruokaa voi itse vaikuttaa oman alueen ympäristön tilaan. Lähiruuan kulutus on maailmanlaajuinen trendi. Katso videolta, mitä ruokakulttuuriasiamies kertoo lähiruuasta.

RUUAN TUOTANTO SUOMESSA Suomi on maailman pohjoisin maata viljelevä valtio. Tämän vuoksi Suomessa viljellään viileään ilmastoon ja lyhyeen kasvukauteen sopeutuneita kasveja. Esim. viljoja, perunaa, sokerijuurikasta, rypsiä. Kasvihuoneissa kesä on koko vuoden. Niissä voidaankin viljellä sellaisia lajeja, jotka eivät muuten Suomen oloissa viihtyisi: esimerkiksi tomaattia ja kurkkua. Kotieläintuotantoa ilmasto ei rajoita niin paljon kuin viljelyä. Suomessa tuotetaan esimerkiksi nautoja, sikoja, broilereita ja lampaita. Osa kauppojen tuotteista on kuitenkin tuontituotteita. Katso videolta, mitä kaikkea Suomeen tuodaan ja miksi.

RUOKAKETJU KUIN HELMINAUHA

RUOKAPIIRI PYÖRII Lähiruokaa voi hankkia monella eri tavalla. Mitä tapoja keksitte? Yksi tapa on liittyä paikalliseen ruokapiiriin. Toiminta perustuu siihen, että isompi joukko kuluttajia tilaa yhdessä ruokaa suoraan lähellä toimivalta tuottajalta.

VILLIÄ RUOKAA LÄHELTÄSI Lähiympäristö on luonnostaan pullollaan ruokaa – villiruokaa. Villiruokaa ovat kaikki vapaina kasvavat kasvit: Marjat (esim. mustikka) Sienet (esim. kantarelli) Villivihannekset (esim. nokkonen) Villiyrtit (esim. käenkaali eli ketunleipä) Riista (esim. hirvi) Mitä muita villiruokia keksitte? Luonnonantimia on hyödynnetty Suomessa aina. Villiruuan kerääminen on mukava harrastus ja virkistää mieltä!

SUOMEN OMAVARAISUUS Omavaraisuus: miten hyvin esimerkiksi valtio kykenee itse tuottamaan tarvittavan määrän ruokaa väestölleen. Jos kaikki omalla alueella tuotettu ruoka myös kulutettaisiin omalla alueella, olisi omavaraisuus 100%. Käytännössä yksikään maa ei kuitenkaan ole täysin omavarainen, vaan jossain määrin riippuvainen myös tuontituotteista. (Huoltovarmuuskeskus). Suurin osa meistä ostaa ruuan kaupasta tai ravintolasta sen sijaan, että tuottaisi sitä itse. Voimme luottaa siihen, että saamme ostettua ruokaa. Mietipä, minkälainen tilanne olisi, jos ruoka loppuisi kauppojen hyllyiltä! Kouluruoka on osa ruokaturvaa. Maksuton ja ravitsemuksellisesti täysipainoinen ateria kaikille lapsille lisää tasa-arvoa ja kaikkien hyvinvointia. Omavaraisuutta on hyvä pitää yllä. Esimerkiksi kriisin puhkeaminen toisessa maassa voi vaikuttaa myös Suomen ruokamarkkinoihin.

TUONTI JA VIENTI Suomesta viedään ruokaa ulkomaille, ja ulkomailta tuodaan erilaisia elintarvikkeita Suomeen. Tuontituotteiden avulla voimme tutustua muiden maiden ja alueiden ruokakulttuuriin. Tuontituotteet rikastavat ruokavalikoimaamme ja täydentää omaa tuotantovajetta. Viemällä omia tuotteitamme muualle maailmaan voivat muut vuorostaan tutustua Suomelle ominaisiin raaka-aineisiin ja elintarvikkeisiin. Vienti on järkevää myös silloin, kun omalla alueella on ylitarjontaa raaka-aineesta tai elintarvikkeesta.

TUONTI JA VIENTI Tärkeimmät tuonti- ja vientituotteet Suomessa: SUOMEEN TUODAAN - Maitotuotteet ja juusto Alkoholijuomat Hedelmät ja kasvikset Tuore kala Raaka kahvi Suklaa ja makeiset Rehut SUOMESTA VIEDÄÄN Maitotuotteet ja juusto Alkoholijuomat Sianliha Kaura ja muut viljat Suklaa ja makeiset

Kuvat: Jussi Ulkuniemi Scanstockphoto (rahtilaiva) © Ruokatieto Yhdistys ry Kuvien käyttäminen muussa kuin tämän kalvosarjan yhteydessä on kielletty. Kalvosarjaa saa vapaasti muokata opetuskäyttöön sopivaksi (lyhentää, lisätä omia kalvoja jne.) ja se on tarkoitettu vain opetuskäyttöön.