ELÄINTEN HYVINVOINTI. koostuu fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä, normaalista kasvusta sekä hyvästä hoidosta. päätellään esim. eläimen terveydentilasta.

Esitys aiheesta: "ELÄINTEN HYVINVOINTI. koostuu fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä, normaalista kasvusta sekä hyvästä hoidosta. päätellään esim. eläimen terveydentilasta."— Esityksen transkriptio:

1 ELÄINTEN HYVINVOINTI

2 koostuu fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä, normaalista kasvusta sekä hyvästä hoidosta. päätellään esim. eläimen terveydentilasta ja käyttäytymisestä eli käyttäytyykö eläin lajilleen tyypillisesti. voidaan vaikuttaa eläimen pito-olosuhteilla, hoidolla, käsittelyllä ja eläinjalostuksella. Hyvinvoiva eläin tulisi olla eläintuotannossa aina tavoitteena.

3 LIHAA KOHTUUDELLA Lihaa ja muita eläintuotteita kannattaa kuluttaa kohtuudella sekä terveys- että ympäristösyistä. Ihmisillä on erilaisia syitä olla käyttämättä eläimistä saatavia tuotteita. Syyt voivat olla esimerkiksi eettisiä, ekologisia, uskonnollisia, ravitsemuksellisia tai ne voivat johtua erilaisista makumieltymyksistä. Kasvisruokailijoista tiukimpia ruokavaliossaan ovat vegaanit, jotka eivät käytä lainkaan eläinkunnan tuotteita. Fleksaajat syövät pääasiassa kasvisruokaa, vähentävät lihan syöntiä ja syövät kaikkea kohtuullisesti.

4 ELÄINTEN HYVINVOINNIN KRITEEREJÄ

5 ELÄIMET JA RUUANTUOTANTO Eläimistä saadaan monia tuotteita: – lihat ihmisten ruuaksi – sisäelimet eläinten tai ihmisten ruuaksi – vuota eli eläimen nahka vaatteisiin, huonekaluihin, kenkiin tai laukkuihin. Suomessa tuotetut eläinperäiset tuotteet ovat puhtaita, sillä lääkkeitä ei käytetä turhaan, tuotannossa on tarkat varoajat ja salmonellaa ei juurikaan esiinny.

6 Tuote Kulutus yht. (miljoonaa kg) Kulutus (kg/hlö) Tuonti (miljoonaa kg) Sianliha18934,634 Naudanliha102 18,621 Broileri11020,118 Lammas3,7 0,72,7 Kananmunat59,310,8 Maitotuotteet*1136 207,7 Kala (v. 2013) 14,6 *Maitotuotteissa on laskettuna kaikki nestemäiset maitotuotteet, voi ja juusto.

7 SIKA LIHAN TUOTTAJANA Suomessa tuotetaan ja kulutetaan eniten sianlihaa. Sika on luonnostaan seurallinen, touhukas ja siisti eläin. Sillä on erilliset paikat syömistä, lepoa ja nukkumista sekä ulostamista varten. Ulkotarhassa sika tutkii ympäristöään, tonkii ja rypee mutakylvyissä. Sikojen hyvinvoinnin haasteena on hännänpurenta. – Sikojen ympäristöön tai hoitoon liittyvät stressitekijät, kuten ahtaus, virikkeiden puute tai muutokset ruokinnassa, voivat laukaista hännänpurennan. – Purtu ja tulehtunut häntä on eläimille kivulias.

8 Laatuvastuu-merkki kertoo kuluttajalle sianlihan turvallisuudesta ja eläinten terveydestä. Katso video.

9 NAUTA LIHAN TUOTTAJANA Naudat ovat märehtijöitä. Naudat tarvitsevat toistensa seuraa ja tilaa liikkua sekä mukavan ja pehmeän makuupaikan ja pureskeltavaksi karkearehua. Naudat elävät laumoissa ja sosiaaliset suhteet lauman jäsenten kesken ovat tärkeitä. Ahtaissa tiloissa eläinten kanssakäyminen vaikeutuu ja hyvinvointi kärsii.

10 Suomessa kaikki naudat rekisteröidään ja merkitään kahdella korvamerkillä. Tunniste kulkee teurastukseen, lihanleikkaukseen ja kauppaan lähetettävään lihapakkaukseen asti. Kauppias merkitsee lihapakkaukseen tai myyntitiskille lihan läheisyyteen lihan alkuperämaan. Alkuperämerkintä on pakollinen.

11 BROILERI LIHAN TUOTTAJANA Broileri on lihantuotantoon jalostettu nopeakasvuinen kanarotu. Broilerit nokkivat, kuopsuttavat ja kylpevät hiekassa. Lintuja on keskimäärin 20 yksilöä neliömetrillä, ja ne saavat liikkua vapaasti hallissa. Euroopassa yleistä salmonellabakteeria ei esiinny Suomessa. Tuotantoketjun kaikkia vaiheita valvotaan tarkasti. Broilerien hyvinvointiongelmia aiheuttavat useimmiten huono ilmanlaatu, märkä pehku, tilanahtaus sekä virikkeettömyys.

12 KANANMUNIEN TUOTANTO Munintaan jalostettuja kanoja kutsutaan munintakanoiksi. Kana munii päivässä yhden munan. Munintakanoja pidetään erilaisissa kanaloissa, joita ovat – virikehäkki- eli pienryhmäkanalat – lattiakanalat – luomukanalat ja – ulkokanalat Kanaloissa hyvinvointiongelmia aiheuttavat useimmiten huono ilmanlaatu, märkä pehku, tilanahtaus sekä virikkeettömyys.

13 LEHMÄ TUOTTAA MAITOA Lehmät elävät navetoissa, jotka ovat joko parsinavettoja tai pihattoja. Jos tila kuuluu terveydenhuoltojärjestelmän piiriin, tehdään jokaiselle tilalle oma terveydenhoitosuunnitelma.

14 LAMMAS LIHAN TUOTTAJANA Karitsanliha: alle yhden vuoden iässä teurastetun lampaan lihaa. Hyvin mureaa ja maultaan mietoa. Lampaanliha: kaikkien lampaiden liha, jotka on teurastettu yli yhden vuoden ikäisinä. Laumaeläimiä, jotka laiduntavat ja märehtivät tarkassa vuorokausirytmissä koko lauma yhdessä. Teuraskuljetukset ovat lammastuotannon haasteena, sillä vain harva teurastamo teurastaa lampaita ja kuljetusmatkat ovat pitkiä. Myös riittämätön terveydenhuolto ja puutteet ruokinnassa ja vedensaannissa heikentävät lampaiden hyvinvointia.

15 LUONNONKALAT JA KASVATETUT KALAT Kalat voidaan jakaa – luonnonkaloihin – kasvatettuihin tai viljeltyihin kaloihin. Oikeat kasvatusolosuhteet ovat tärkeitä kalojen hyvinvoinnin kannalta – liian lämmin veden lämpötila tai matala happipitoisuus voivat rasittaa kaloja. – Liian suuri kalatiheys kasvatuslaitoksissa voi heikentää kalojen hyvinvointia. Kaloja kasvatetaan vesistöissä verkkokasseissa ja erilaisissa altaissa ja luonnonravintolammikoissa.

16 RUOKATIETO YHDISTYS RY www.ruokatieto.fi www.ruokavisa.fi ruokavisa@ruokatieto.fi

17 Kuvat: Jussi Ulkuniemi Tuija Fagerlund Tuukka Ervasti Sallaroosa Häme Minttu Virkki Johannes Jansson / norden.org © Ruokatieto Yhdistys ry Kuvien käyttäminen muussa kuin tämän kalvosarjan yhteydessä on kielletty. Kalvosarjaa saa vapaasti muokata opetuskäyttöön sopivaksi (lyhentää, lisätä omia kalvoja jne.) ja se on tarkoitettu vain opetuskäyttöön.