Verotuksen perusteet I Prof. Heikki Niskakangas

Verot Ovat vastikkeettomia pakkosuorituksia valtio, kunnat ja seurakunnat – vrt. maksut. Hyötyjä maksaa? Bruttoveroaste 48,5% (1994) 46.3% (2015). Pohjakosketus vuosina 2009 ja 2010 (42,3 %) Suurimmat verot: arvonlisävero (alv) kunnan tulovero valtion tulovero Muita veroja: liikenne, tupakka, viina, perinnöt, varallisuudensiirto, kiinteistöt, valmisteverot, arpajaisvero

Valtion saamat verot 2012 Ansiotulo 5,5 mrd. Alv 16,5 mrd. Pääomatulo 2,1 mrd. Yhteisövero 4.6 mrd. (yht.) Energiaverot 4,4 mrd. Korkotulon lähdev. 300 meur. Perintö- ja lahjavero 445 meur. Vakuutusmaksuvero 665 meur. Tupakkavero 757 meur Alkoholijuomavero 1,4 mrd. Autovero 1,25 mrd. Varainsiirtovero 540 meur.

Kuntien verot 2010 Kunnallinen tulovero 15,1 mrd. Kiinteistövero 1.2 mrd. Koiravero 0 meur. Lisäksi: Osa yhteisöveron tuotosta Valtionavut Valtuustot päättävät veroprosentista marraskuussa Kuntien suurimmat menot ovat terveys- ja sairaanhoito sekö opetustoimi.

Verotus ja käyttäytymismuutokset Veromuutoksilla on lähes aina käyttäytymisvaikutuksia Eläkkeelle jääminen, säästäminen. Neutraalisuus. Ostajan maksaman ja palvelun tuottajan saaman hinnan erotusta kutsutaan verokiilaksi – Palkka. Verokiila aiheuttaa hyvinvointitappioita – taloudellinen menetys Positiiviset ja negatiiviset käyttäytymisvaikutukset Veron tilittäjä vs. lopullisen rasituksen kärsijä Tulonjakovaikutukset pitkällä aikavälillä Oikeudenmukaisuus ja arvot

Hyvä verojärjestelmä Verot aiheuttavat yhteiskunnalle kustannuksia Ensisijaisesti neutraali verotus Tulonjakotehtävä tuloverotuksella ja tulonsiirroilla Oikeudenmukaisuuskysymykset ja poliittiset paineet Yksinkertainen ja helppo panna toimeen Tietoiset pyrkimykset käyttäytymisvaikutuksiin

Verovelvolliset Kaikki luonnolliset henkilöt, myös lapset ja kuolinpesät Yhteisöt: osakeyhtiöt, osuuskunnat, säätiöt, yhdistykset (luettelo TVL:ssä) Yleinen verovelvollisuus: vakituinen asunto ja koti tai asuu 6 kk tai 3 vuoden sääntö. Ulkomailla asuvat ovat rajoitetusti verovelvollisia Yhteisö: rekisteröinti, johtopaikka Ay ja Ky eivät erillisiä verovelvollisia Kiinteä toimipaikka Suomessa Ulkomaisen väliyhteisön vero suoritetaan tänne

Yleishyödylliset yhteisöt Maksaa veroa vain elinkeinotulostaan ja kiinteistötulostaan. Elinkeinotuloa on liike- ja ammattitulo – EVL 1 §. Verohallinnon ohjeistus käytännössä tärkeää Ratkaisu yleishyödyllisyydestä tehdään kokonaisarvioinnin perusteella Elinkeinotoimintaa vai ei? Ratkaistava myös alv:n osalta. Oikeuskäytännön merkitys Superyleishyödylliset yhteisöt

Perheverotus Erillisverotus vai yhteisverotus? Puolisomääritelmä, merkitystä mm. vähennyksissä ja perintö- ja lahjaverotuksessa – avioliitossa, rekisteröidyssä parisuhteessa tai yhteinen lapsi Yrittäjäpuolisot – yritystulo jaetaan puolisoille. Alaikäinen lapsi – erillinen verovelvollinen, alaikäisyydellä merkitystä erityisesti perintöverotuksessa, myös 14 vuoden rajalla merkitystä. Perheverotuksen tulevaisuus – perhekäsitteen hämärtyessä vaikeaa korostaa perhekokonaisuutta verotuksessa.

Eriytetty järjestelmä Kaksi tulolajia: ansiotulot ja pääomatulot Valtion ansiotuloverotus progressiivista Kuntaverotus lähtökohtaisesti ja erilaiset sos. maksut suhteellisia Työtulovähennyksellä ja ansiotulovähennyksellä kompensoidaan suhteellisuuden lisääntymistä – kohdistuvat pieni- ja keskituloisiin Pääomatulot – melkein tasaverotuksen piirissä, valtion veronsaajana - 30 % - 33 % - 40.000 € (2015)

Tulolähteet Verotus on nettoverotusta – pudas tulo Henkilökohtainen tulolähde (TVL) Elinkeinotulolähde (EVL) Maatalouden tulolähde (MVL) Toisen tulolähteen tappiota ei voi vähentää toisen tulolähteen voitosta Myös yhteisöillä voi olla henkilökohtainen tulolähde Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän ehdotus – osakeyhtiöissä vain EVL-tulolähde