Aikuiskoulutuksen organisointi yliopistoissa UCEF- Yliopistojen aikuiskoulutusverkosto Turku Tapio Reponen
Elinikäisen oppimisen malli työtehtävät vaihtuvat työuran aikana 7 – 8 kertaa toimintaympäristöissä tapahtuu koko ajan (radikaaleja) muutoksia (esim. ICT:n hyväksikäyttö kehittyy) ikärakenteen muutos pidentää työuria ja nostaa keskimääräistä työntekijöiden ikää opiskelu lisääntyy harrastuksena (esim. kielitaito, kulttuurien tuntemus, historia) ristiinopiskelu yliopistojen välillä lisääntyy, jos se sallitaan
Aikuiskoulutuksen monet muodot tutkintokoulutus (KTK, KTM, KTT) maisteriohjelmat (GITM, GIM, Visionäärinen tulevaisuuden ennakointi, kaupan ja palvelujen, hyvinvointisektorin) avoin yliopisto (väyläkoulutus, yleissivistävä) johtamiskoulutus (eMBA, yrityskohtaiset) täydennyskoulutus (sukupolvenvaihdos, foresight) liiketaloustieteen kurssit muiden yliopistojen opiskelijoille (teknologiayrittäjyys) virtuaalikurssit ja verkkoportaali
Koulutuksen merkitys nykyajan yliopistossa nykyiset odotukset yliopistoilta: erikoistuminen, kansainvälistyminen, suuret tutkimusryhmät, verkotttuminen, huippututkimus (koulutuksesta puhutaan erittäin vähän) tyypillistä: ”open set of goals, loose mechanism of coercion, control and steering, high degree of fragmentation, strong influence of the principal workers” (Jurgen Enders, Higher Education, 99) tarve: organisoitu suunta, yhteiset tavoitteet, monipuolisuuden arvostus
ORGANIZATIONAL STRUCTURES AND WORK CULTURES Team Diamond Network Functional Power KäskytysPalveluAsiantuntijuusProsessien uudistaminen Vuoro- vaikutus
ORGANISAATIO
Organisointimallin vahvuudet yrittäjämäinen toimintamalli, yksiköt hankkivat asiakkaansa (+) vastuullisuus ja itsestään huolehtiminen (+) laadusta on huolehdittava asiakaskontaktien säilyttämiseksi (+) kustannustehokas toimintamalli (+) tukee uudistumista ja kehittämistä (+) joustavuus uusien ohjelmien suunnittelussa (+) eri ohjelmien välille voidaan rakentaa synergiaa (+)
Organisointimallin heikkoudet kokonaisvaltainen aikuiskoulutuskoordinointi puuttuu (-) aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen on ollut hidasta (-) koulutuksen ja tutkimuksen niveltäminen toisiinsa puutteellista (-) tutkintokoulutuksen ja aikuiskoulutuksen välillä on hieman jännitettä (-) tutkijat eivät koe välttämättä aikuiskoulutusta omaksi alueekseen (-)