Reggio Emilia Paula Vehkalahti, Emilia Tauriainen, Hanne Yrittiaho, Maisa Valtanen, Riikka Rautiainen Vaka 11B.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Lasten vuorovaikutustaitojen tukeminen käytännössä
Advertisements

Muokkaa alaotsikon perustyyliä osoitt Miten oppia kuuntelemaan ja jakamaan lasten mielikuvia sodista ja konflikteista? Psykologi, psykoterapeutti.
Miten lapsen osallisuus toteutuu läheisneuvonpidossa? •Viranomaisten yhteenvedot: keskittyvätkö lapsen tilanteeseen, tulevatko niissä lapsen näkemykset,
KASVATUSSOPIMUS? Tiina Haapsalo.
. Rauman freinetkoulu.
Toimintaohjeet opelle
Opitaan ja työskennellään yhdessä
Katso Aitolasta lisää:
Käsinukke ja sorminukke pedagogisena työvälineenä
Samran Khezri Turun Normaalikoulu 2008
Virtuaalimaailmat Tekijät:
Turun normaalikoulu - opetussuunnitelmaa yhteisöllisesti
HENKILÖKOHTAINEN NÄYTTÖSUUNNITELMA – HENSU Seija Pajukoski
Oppia ja elämyksiä maalla - Maatila tulevaisuuden oppimisympäristönä?
VENÄJÄÄ VERKOSSA Mari Hämäläinen
Teknologia nyky-yhteiskunnassa Eveliina ja Ellimaija.
TVT ja SoMe Jonna ja Johanna.
Varhaiskasvatus monikulttuuriseksi
Opiskelija oppimisen arvioinnissa Ryhmäkeskustelujen tuotokset Peda-forum päivät Helsingissä Työpaja 17.
”Jos voit avata solmun kielelläsi, miksi käyttää siihen hampaita?”
Heinolan kaupungin opetussuunnitelma
Erilaiset opiskelijat samassa opetusryhmässä Nitoja –projekti Omnia 11
Hakeminen Päivähoidon laatukriteerit
YK:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS)
Oman äidinkielen ja kotikielen opiskelun merkityksestä
HighScope - menettelytapa Kaarina, Liisukka, Maarit ja Vilma Vaka-11B.
Minna Saarenpää, Tiia Virtanen, Riikka Trygg, Pauliina Kielinen
Case-tehtävä Metsäprojekti päiväkodissa
MITEN MÄÄRITTELEMME VAMMAISUUTTA?
1) Mitä tässä ryhmässä oli sellaista, joka haluat jakaa muiden osallistujien kanssa? 2) Mikä huomio/ konkreettinen asia, joka auttaa sinua jatkossa huomioimaan.
AITOLAN RYHMÄPERHEÄIVÄKOTI SADUTUSKOKEILUN KAUTTA KOHTI SADUTUKSEN TOIMINTAKULTTUURIA Helena Lindqvist Sadutus, dokumentointi, pienryhmä- ja teematyöskentely.
KOULUTUSPSYKOLOGIA S 2 ov (3 p) Oulun yliopisto Kasvatuspsykologian syventävät opinnot –
T IETOKONE OSANA ESIOPETUKSEN JA VARHAISKASVATUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖÄ H YVINKÄÄLLÄ Anne-Marie Knape.
Keke-kasvatus: kriittistä tarkastelua & onnistumisen avaimia
Ammatillinen opettaja ja kasvatus
Vanhemman neuvo - ammatillisesti ohjattu vertaistukiryhmä
LATAAMO osallisena yhteisössä. Lataamo -työskentelyn tavoitteet Kuulla ihmisten kokemuksia ja saada uutta tietoa. Tehdä näkyväksi osallisuuden toteutumista.
Tutustumispäivä  8.30 aamukahvi  8.35 tervetuloa kouluun, rehtori Vesa Malin  8.50 ekaluokkalaisten arkea, 1a:n opettaja Sofia Jääskeläinen.
Tytöt teknologian taitajiksi
LASTEN OSALLISUUS MUKSUTEEKIN PÄIVÄKODISSA PYHÄJÄRVELLÄ
Kulttuurin ja taiteen välittyminen II Toiminnalliset ja osallistavat menetelmät museokasvatuksessa Sirpa Turpeinen 2008.
Hannele Niemi Kodin ja koulun yhteistyö opettajankoulutuksen sisältöalueena Hannele Niemi.
Toimintaohjeet opelle
Kysymyksenasettelun avulla luovaan ongelmanratkaisuun matematiikassa
Ops seminaari Askola.
Viestinnällinen kieltenopetus (CLT)
PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS ESIKOULUSSA
Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa.
Työ elämään 2015 nuorten ammatti- ja kesätyötreffit Ti klo Oulun kaupunginteatterilla Kaarlenväylä 2, Oulu.
Valkeisenmäen päiväkoti Nella Baltzar 9J
Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille.
OPISKELIJAKSI KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTAAN. Opiskelu Kasvatustieteen kandidaatti –3 vuotta –180 op Kasvatustieteen maisteri –2 vuotta –120 op.
Tervetuloa Kuparivuoren kouluun TUTUSTUMISPÄIVÄ
Opetussuunnitelma muuttuu MITÄ SE TARKOITTAA?. Opetussuunnitelma tuo oppilaalle lisää vapautta ja vastuuta.
Varhaiskasvatuksen arvioinnin lähtökohtia
Lapsen osallisuus sosiaalityössä
PARIKKALAN ESIOPETUSSUUNNITELMA
Tervetuloa vanhempainiltaan!
Miten oppilaiden vertaisarviointitaitoja tullaan kehittämään Mäntsälässä luokilla 1-9?
Tavoitteet ja arviointi
Erilaiset persoonat, roolit jne. ryhmässä
Liikuntasosialisoituminen ja liikuntasuhde
Lapsen osallisuus sosiaalityössä
Hyvä vanhemmuus (/Pia Salo 2014)
Arviointi Vsop-opetuksessa
Reggio Emilia REGGIOLAISUUDEN TAUSTAA Reggio Emilian kaupunki sijaitsee Romagnan maakunnassa, Pohjois-Italiassa. Kyläläiset rakensivat lapsille ensimmäisen.
Anna Alftan Heikki Hannula
Hanna Karlsson / Hanna Karlsson /
VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä:
Esityksen transkriptio:

Reggio Emilia Paula Vehkalahti, Emilia Tauriainen, Hanne Yrittiaho, Maisa Valtanen, Riikka Rautiainen Vaka 11B

Historiaa Lähtöisin toisenmaailman sodan jälkeiseltä ajalta, pohjois italiasta Vanhemmat halusivat tarjota lapsille elämän ilman sotaa Loriz Malaguzzi tarjoutui auttamaan Kansakouluopettaja, opiskellut psykologiaa Aikuisen tulee nähdä ja kuulla lapsia Lapsen 100 tapaa oppia/ Rikas lapsi

Lapsilähtöinen opetussuunnitelma Ei valmiiksi kirjoitettua opetussuunnitelmaa ”Lapsilla on 100 tapaa oppia” –Malaguzzi Aikuisen tulee herkistyä kuulemaan lapsen monet tavat kommunikoida Opetuksen runkona toimii lasten ideat, kokemukset, mielenkiinto  Projektityöskentely

Lasten näkökulmat ja aikuisen rooli Aikuisen ja lapsen välinen suhde keskeistä. Lapsi ja aikuinen rakentavat tietoa yhdessä. Lasten näkökulmien ja ideoiden kuuntelu tärkeää. Aikuisen rooli kysenalaistaa vallitsevia opetuskäytäntöjä. Ei tiukkaa viikko-ohjelmaa. Aikaa keskustelulle.

Aikuisen toimintatapoja Aikuinen on lapsen opiskelukaveri Dokumentointi (valokuvaus, nauhotukset, muistiinpanot...) Reflektoi oppimaansa Pedagogiseen työskentelyyn osallistuu koko päiväkodin henkilökunta + vanhemmat Aikuinen on neuvonantaja Opettajien sitoutuminen

Kasvatusympäristö Kolmas opettaja (aikuiset, toiset lapset, ympäristö) Sekä sisätilat että ulkotilat ovat erittäin keskeisiä Kiinnitetään huomiota: Tilat Materiaalit Värit Valo Mikroympäristö Kalustus Ateljee Peilihuone

Kritiikkiä Kirjallisen opetussuunnitelman puute  epävarmuuden tunteminen Ei ole helposti siirrettävissä,sovellettavissa muihin kulttuureihin Aikuisilla eri näkemykset lapsesta, opetussuunniltemasta ja toiminnasta Kaikkien ammattilaisten tulee kenen teorioita he käyttävät ja mistä ne ovat lähtöisin.

Toiminnan reflektointia Kyseenalaistaa tekemisen syyt ja tavat Lapsen tuntemisen ja havainnoinnin tärkeys Vältetään aikuisen toiminnan rutinoitumista Reflektoivan toiminnan sykli Kolmiportainen malli

lähteet Hannelen lappuset s.9-13 Wood& Attfield(2005): Play, learning and the Early Childhood Education Lastentarha / 69 (2006) : 3