OPETUSHALLINNON PERUSTEET, 1 op Seija Tiitto-Komminaho 2010

Opintokokonaisuuden tavoite Julkishallintoon liittyvän virkamiestyön, kouluhallinnon ja opetukseen liittyvän lainsäädännön perusteiden hallitseminen Opettajan oikeudet ja velvollisuudet opetustyössä (mm. oikeudellinen vastuu opetustoimessa)

Opintojakson suorittaminen ja aikataulu Luennot tammikuussa 2010: 11.1, 12.1, 14.1, 18.1, 19.1, 21.1, 25.1. ja 26.1 (ma, ti ja to) klo 16.00-18.00, harjoitukset helmikuussa: 1.2. (ryhmä 1), 2.2. (ryhmä 2), 4.2. (ryhmä 3), 8.2. (ryhmä 1), 9.2. (ryhmä 2), 11.2. (ryhmä 3) 15.2. ja 16.2. hoitotieteen opiskelijat (ma, ti, kello 16.00-18.00) Suoritustapa: Läsnäolo luennoilla tammikuussa sekä osallistuminen helmikuussa harjoituksiin ja harjoitustöiden esittämistilaisuuksiin Arvioitava harjoitustyö Harjoituksiin osallistuminen ja / arvioitava harjoitustyö helmikuu 2010 Arviointi = hyväksytty/ hylätty

Keskeiset käsiteltävät aihealueet Oikeus opetukseen, opetuksen ja koulutuksen tavoitteet Valtion opetushallintoviranomaiset sekä kunnan opetustoimen hallinto/ koulun ja oppilaitoksen hallintoelimet (kunta/ valtion ja yksityisen järjestämä koulutus) Koulujen ja oppilaitosten virat ja toimet Koulujen ja oppilaitosten henkilöstö/ virkasuhteen ja työsuhteen vertailua, kunnallinen viranhaltija Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset Viranomaisten toiminnasta/ Hallintolaki Julkisuus- ja salassapitovelvollisuus sekä yksityisyyden suojasta Koulutuksen hallintojärjestelmä Oikeudelliset vastuukysymykset (hallintolaki – hyvä hallinto) Muutoksenhaku opetustoimessa: oikaisuvaatimus, kunnallisvalitus, hallintovalitus, muutoksenhaku eräisiin oppilaan ja opiskelijan suoritusten arviointiin Ylimääräinen muutoksenhaku, hallintoriita-asia ja muu hallintolainkäyttöasia, hallintokantelu

Opetushallinnon perusteet- opintojakso, lähdekirjallisuutta -- Arajärvi P – Aalto-Setälä M; Opetuslainsäädännön käsikirja 2004 -- Mäenpää, Olli: Hallintolaki ja hyvän hallinnon takeet, Edita, Helsinki 2003 tai uudempi -- Suopohja, H – Liusvaara L: Oikeudellinen vastuu opetustoimessa .5 uudistettu painos Mediator Legis Oy 2009 -- Frösen, K. Artikkelit Euroopan Unionin toimielimet ja päätöksenteko sekä Eurooppa-oikeus, Opiskellen uudistuvaan Unioniin, Hallinnon kehittämiskeskus, -- Harjula, H – Prättälä, K: Kuntalaki, Tausta ja tulkinnat uusin painos, Talentum -- Vehkamäki, P – Tamminen-Dahlman A; Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa, Opetushallitus 2004 -- Lahtinen M.- Lankinen, T – Penttilä A – Suhonen A; Koulutuksen lainsäädäntö käytännössä, Tietosanoma WSOY Juva 2009

Yleistä oikeudesta Suomen oikeusjärjestys Oikeusjärjestys = sääntöjen kokonaisuus Sääntöjä soveltava viranomainen= tuomioistuinlaitos Tuomioiden täytäntöönpanosta vastaava viranomainen = ulosottolaitos Suomen oikeusjärjestys on ns. romaanisgermaaninen oikeusjärjestys; (käytössä myös useissa muissa Euroopan maissa) kirjoitettu oikeus, eduskunnan säätämiin lakeihin sisältyvät säännökset

Muita oikeusjärjestyksiä Anglosaksinen oikeusjärjestys (Isossa-Britanniassa ja brittiläistä alkuperää olevissa valtioissa; Pohjois-Amerikassa, vallitsee common law- oikeusjärjestys) Common law = syntynyt ja kehittynyt suurimmalta osaltaan yksittäisten tuomioistuinratkaisujen eli ennakkopäätösten pohjalta

Muita oikeusjärjestyksiä… Uskonnolliset oikeusjärjestykset = oikeussubjektin käyttäytymistä ohjaavien normien perustana on jokin uskonto ja siihen liittyvät käyttäytymissäännöt Esim. koraani = pyhä kirja ja lakikirja, myös hindulaisuudella on merkittävä asema oikeusjärjestyksessä

Muita oikeusjärjestyksiä… Kaukoidän oikeusjärjestykset = ihmisten ajattelutapa erilainen kuin länsimaisen ihmisen, sovinnollisuus ja kunnia ovat tärkeitä arvoja ja ne ohjaavat ihmisten käytöstä mahdollisimman pitkälle  oikeudenkäyntiin turvautumista pidetään halveksittavana ja osoituksena siitä, että sovintoon ei ole päästy (mieluummin luovutaan itselle kuuluvista eduista kuin turvaudutaan oikeudenkäyntiin)

Kaukoidän oikeusjärjestykset… Lainsäädännön merkitys vähäistä Myöskään uskonnolla ei ole uskonnollisten oikeusjärjestysten tarkoittamaa merkitystä, esim. buddhalaisuus ja kungfutselaisuus ovat suuressa määrin ihmisen perusluonnetta ohjaavia elämänkatsomuksia kuin yksittäisiä sovellettavissa olevia säännöksiä sisältäviä uskontoja

Oikeuslähteet ja oikeusnormit Oikeuslähde -- kirjoitettu oikeus -- oikeuskäytäntö -- yritysten väliset kauppatavat -- oikeustiede Oikeusnormi -- yksittäinen säännös -- yksittäinen ennakkopäätös -- yksittäinen kauppatapa -- yksittäisen oikeusnormin tulkintaohje

Kirjoitettu oikeus Suomen oikeusjärjestys perustuu ensisijaisesti kirjoitettuun oikeuteen ja tuomioistuinten, ratkaisukäytännössä on tärkeimmässä asemassa kansallinen lainsäädäntö EU vaikuttaa myös Suomen oikeusjärjestykseen samoin kuin Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus (Suomi ratifioinut vuonna 1990)

Kirjoitetun oikeuden velvoittavuus ristiriitatilanteessa Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus EY:n primäärioikeus eli perustamissopimukset Suomen perustuslaki EY:n sekundäärioikeus (asetukset, direktiivit) Suomen laki (tavallinen) Valtioneuvoston ja presidentin asetukset Valtioneuvoston päätökset Ministeriöiden ja keskusvirastojen päätökset Kunnan johtosäännöt ja –järjestysmääräykset

Kirjoitettu oikeus… Kansallinen perustuslaki ei saa olla ristiriidassa Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen kanssa (sis. ihmisten perusoikeudet ja kieltää mm. ihmisten epäinhimillisen ja halventavan kohtelun ja toisaalta kuolemanrangaistuksen käytön) Kansallinen laki ei saa olla ristiriidassa EY:n primäärioikeuden kanssa Ristiriidat pyritään eliminoimaan jo lakeja säädettäessä

Kirjoitettu laki… Eurooppaoikeus (juontaa juurensa jo ennen Euroopan unionia eli Euroopan yhteisön aikaan) vielä nykyisinkin puhutaan EY- oikeudesta, vaikka yhteisö toimii Euroopan unioni- nimellä Kansallinen laki = Suomen ns. tavalliset lait; yksittäiset lait sisältävät säännöksiä eli pykäliä Perustuslaki = ydinsisältö vallankäytön säännöksiä ja toisaalta ihmisten perusoikeuksia, joita ei saa rikkoa vallankäytöllä Tavallisten lakien ollessa ristiriidassa keskenään syrjäyttää erityissäännös yleisluonteisemman säännöksen Tosiseikasto = käytännön ratkaisutilanteessa selvitetään tapahtumien kulku Oikeustosiseikasto = pyritään löytämään yksittäisestä laista tapahtumien kulkuun sopiva kuvaus

Kirjoitettu laki… www.finlex.fi (kansallinen kirjoitettu oikeus, oikeuskäytäntö ja lakien esitöistä hallituksen esitykset) Oikeuskäytäntö = kirjoitettu oikeus voi olla joskus tulkinnanvaraista ja tällöin lain tulkinta jää lain soveltajan eli tuomioistuimen tehtäväksi (Korkein oikeus, hovioikeus, erityistuomioistuimena esim. markkinaoikeus) Lain esityöt = toimii myös oikeuslähteenä mm. perustelujen osalta Kauppatapa = sopijapuoli voi vedota muodostuneeseen kauppatapaan Yleiset sopimusehdot = eri aloilla, merkittävässä asemassa Oikeustiede = sisältää oikeuskirjallisuuden ja muun oikeudellisen tutkimuksen ongelmana lainsäädäntö muuttuu koko ajan

Oikeudenalat Julkisoikeus Yksityisoikeus Kahden yksityishenkilön, kahden yksityisen yrityksen tai yksityisen yrityksen ja yksityishenkilön väliset suhteet -- velvoiteoikeus -- kauppaoikeus -- työoikeus -- perhe- ja perintöoikeus Suomen Laki I ja III Julkisoikeus Julkisyhteisön ja yksityisen yrityksen tai julkisyhteisön ja yksityishenkilön välisiä suhteita koskevat säännökset -- prosessioikeus -- rikosoikeus -- hallinto-oikeus -- vero-oikeus Suomen Laki II

Pakottavat ja tahdonvaltaiset säännökset (kirjoitettu oikeus) Pakottavat säännökset = koskevat seikkoja, joista ei voida sopia toisin sen osapuolen vahingoksi, jonka suojaksi säännös on tarkoitettu / laissa ilmaistaan yleensä: ”muu sopimus on mitätön” Pakottavalla säännöksellä suojataan yleensä ns. heikompaa osapuolta (työsopimuslaki, kuluttajansuojalaki) Tahdonvaltaiset säännökset = koskevat oikeussuhteita, joissa pakottaville lainsäännöksille ei ole katsottu olevan tarvetta, esim. liikesuhteet/ laissa ilmaistaan yleensä: ”jos toisin ei ole sovittu”

Oikeussubjektit Sitä, jolla oikeusjärjestyksen mukaan voi olla oikeuksia ja velvollisuuksia, kutsutaan oikeussubjektiksi Oikeussubjektit: -- luonnolliset henkilöt -- oikeushenkilöt

Luonnollinen henkilö ja oikeuskelpoisuus Luonnollinen henkilö = ihminen; jokaisella luonnollisella henkilöllä voi olla oikeuksia ja velvollisuuksia (voi omistaa jotakin ja esim. tästä omistamisesta johtuen voi seurata velvoitteita esim. yhtiövastikkeen maksu/ asunto-osakkeiden omistus) Oikeuskelpoisuus = alkaa syntymästä (lapsi saavuttaa oikeuskelpoisuuden syntyessään elävänä) ja lakkaa, kun henkilö kuolee (oikeudet ja niihin liittyvät velvoitteet siirtyvät hänen oikeudenomistajilleen eli perillisille tai testamenttimääräysten perusteella testamentinsaajille) Huom. Velat eivät periydy, jos noudatetaan perintökaaren säännöksiä eli ylivelkainen kuolinpesä haetaan konkurssiin eikä pesään ”ryhdytä”

Luonnollinen henkilö ja oikeustoimikelpoisuus Oikeustoimikelpoisuus = henkilön oikeus päättää itsenäisesti tekemistään oikeustoimista Oikeustoimen pätevyyden edellytys on henkilön oikeustoimikelpoisuus Luonnollisen henkilön oikeustoimikelpoisuus alkaa pääsääntöisesti 18-vuotiaana ja päättyy henkilön kuollessa Tuomioistuimen vajaavaltaiseksi julistama henkilö ei ole oikeustoimikelpoinen (säännökset holhouslaissa) Vähämerkitykselliset oikeustoimet ovat sallittuja myös alle 18 vuotiaan tekeminä

Luonnollisen henkilön oikeudellinen vastuunalaisuus Rikosoikeudellinen vastuu = alkaa henkilön täytettyä 15 vuotta Alle 15- vuotiaan tekemät rikokset kuuluvat lastensuojeluviranomaiselle (voi ryhtyä esim. huostaanottotoimenpiteisiin) Alle 18-vuotiaat tuomitaan normaalia lievempiin rangaistuksiin Siviilioikeudellinen vastuunalaisuus = henkilön vahingonkorvausoikeudellista vastuuta, joka alkaa täysimääräisenä 18-vuotiaana, mutta myös tätä nuorempi joutuu korvausvastuuseen aiheuttamastaan vahingosta sen osan, mikä harkitaan kohtuulliseksi, kun otetaan huomioon hänen ikä, teon laatu, osapuolten varallisuusolot ja muut olosuhteet

Oikeushenkilön oikeuskelpoisuus ja oikeustoimikelpoisuus Yksityisoikeudelliset oikeushenkilöt -- yhtiöt, yhdistykset, säätiöt ja osuuskunnat Julkisoikeudellisia oikeushenkilöitä -- valtio, kunnat, Suomen ev.lut.kirkko ja kansaneläkelaitos Oikeussubjekteina oikeushenkilöiden oikeuskelpoisuus ja oikeustoimikelpoisuus alkaa oikeushenkilön synnyttyä ja päättyy sen lakattua (syntymishetki määräytyy sen mukaan, minkälaisesta oikeushenkilöstä on kysymys)

Lapsen oikeustoimikelpoisuuteen liittyviä kysymyksiä 1) Voiko vanhempi vaatia myyjää purkamaan kaupan, jonka alaikäinen lapsi on tehnyt ilman lupaa? 2) 17- vuotias on solminut sopimuksen kuntokeskuksen kanssa, voiko sopimusta purkaa? 3) Tuleeko vanhemman korvata lapsensa aiheuttama vahinko kaupassa?

Lapsen oikeustoimikelpoisuuteen liittyviä kysymyksiä… 4) Voiko vanhempi perua alaikäisen lapsensa tilaamat tuotteet postimyynnistä. Voiko hän perua tilaukset maksutta? Alaikäisen korvausvastuusta 5) 12- vuotiaat tytöt sytyttivät koulun palamaan. Vahingon määräksi arvioitiin 1 milj.euroa. Vastaavatko vanhemmat tästä vahingosta?

Markkinoinnista oppilaitoksissa koulu ei ole markkinointikanava Vanhemmilla on lastensa kasvattajina oikeus päättää, minkälaisen markkinoinnin kohteeksi heidän lapsensa joutuvat -> alaikäiselle ei saa jakaa markkinointimateriaalia (esim. mainoksia, tuotenäytteitä tai mainoslahjoja koulujen ja oppilaitosten kautta tai järjestää markkinointitilaisuuksia ilman vanhempien suostumusta)

Markkinoinnista… Jos opetuksessa käytetään yritysten tai yhteisöjen materiaalia, opettajien tehtävänä on huolehtia opetuksen tasapuolisuudesta sekä lisäksi oppilaita tulee ohjata suhtautumaan saamiinsa tietoihin kriittisesti ja asettamaan ne oikeisiin yhteyksiin Sopimattomana markkinointina pidetään sellaista oppilaitosten käyttöön tuotettua oppimateriaalia, jossa on mainoksia tai piilomainontaa

Markkinoinnista… Opettajan velvollisuutena on kertoa koulutuksen järjestäjälle ja materiaalin julkaisijalle havaitessaan sopimatonta markkinointia em. materiaalissa Vanhempien oikeus päättää alaikäisiin lapsiinsa kohdistuvasta markkinoinnista koskee myös välipala-automaatteja: automaatin ulkoasu ei saa sisältää tuotemarkkinointia

Markkinoinnista… Suositeltavaa on, että ainakaan alle 15 vuotiaiden käytettävissä ei olisi automaatteja, joilla ostokset maksetaan matkapuhelimella Kouluissa ja oppilaitoksissa ei ylipäänsä tulisi myydä makeita, rasvaisia tai suolaisia välipalatuotteita tai sokeroituja juomia, koska ne ovat ristiriidassa oppilaitoksille kuuluvan terveyskasvatuksen kanssa

Tapahtumamarkkinointiin osallistuminen Jos oppilaat osallistuvat tilaisuuksiin, joissa esiintyy esim. tapahtumamarkkinointia tai kaupallisiin kilpailuihin tai muihin vastaaviin, tulisi oppilaille selittää, mistä on kysymys lisäksi oppilaiden vanhemmilta olisi suositeltavaa saa tilaisuuteen osallistumislupa

Myyntitoiminta kouluissa Oppilas tarvitsee huoltajan suostumuksen esim. Luokkasormuksen, t-paitojen ja muiden vastaavien tuotteiden ostamiseen Alaikäinen ei voi tehdä tilauksia tai ostoksia ilman vanhemman lupaa Selkeintä on, että myyntitarjoukset tehdään suoraan huoltajille

Valokuvaus kouluissa ja päiväkodeissa Millaisia seikkoja tulee ottaa huomioon oppilaiden valokuvauksessa? Pohdi valokuvien palauttamiseen ja tilauksen peruuttamiseen liittyviä kysymyksiä. Voiko alaikäinen tilata itseään koskevat valokuvat?

Oikeushenkilön vastuunalaisuus Oikeushenkilö on vastuussa mm. sopimusten täyttämisestä ja voi olla vastuussa myös työntekijänsä tuottamukseen tai tahallisuuteen perustuvista vahingoista (= ns. isännän vastuu) Rikoslaissa (9. luku) säädetään oikeushenkilön rangaistusvastuusta esim. markkinointirikoksesta tai ympäristörikoksesta, josta voidaan määrätä oikeushenkilölle yhteisösakko (yhteisösakon suuruus määräytyy menettelyn moitittavuuden ja yhteisön taloudellisen aseman perusteella)

Tuomioistuimet Yleiset tuomioistuimet -- korkein oikeus (KKO) -- hovioikeus (HO) -- käräjäoikeus (KäO) ratkaisee asioita ensimmäisenä oikeusasteena merioikeus

Hallintotuomioistuimet Korkein hallinto-oikeus (KHO) Hallinto-oikeus (HO) Viranomaiset

Erityistuomioistuimet Markkinaoikeus (MAO) Työtuomioistuin (TyöTi) Vakuutusoikeus (VakO) Valtakunnanoikeus sotaoikeus

Hallintotuomioistuimet Alueelliset hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus (luonnollisten henkilöiden tai yksityisten oikeushenkilöiden ja viranomaisten välisiä ristiriitoja, kuten vero-, rakennuslupa- ja ulosottoasioita ja sosiaaliviranomaisten ratkaisuja) HO:n ratkaisusta voidaan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen

Erityistuomioistuimet Erityistuomioistuimia ovat muut kuin yleiset ja hallintotuomioistuimet; -- markkinaoikeus (liiketoiminnassa merkittävä) -- työtuomioistuin (työ- ja virkaehtosopimuksia koskevat riidat) -- vakuutusoikeus (tapaturmavakuutuksiin sekä työ- ja virka- ja kansaneläkkeisiin liittyvät asiat) -- valtakunnanoikeus (syyte valtioneuvoston jäsentä (=ministeriä) vastaan -- sotaoikeus (sota-aikana sotilasrikokset) -- merioikeus (käräjäoikeuden erityiskokoonpano, käsitellään merenkulkuun liittyviä asioita)

EU:n vaikutus Suomen oikeusjärjestykseen Suomi liittynyt EU:n jäseneksi vuonna 1995 Kaikkien jäsenmaiden tulee ottaa huomioon kansallisella tasolla EY:n perustamissopimukset, EU:n toimielinten perustamissopimuksiin perustuvan lainsäädäntövaltansa perusteella antamat asetukset, direktiivit ja päätökset sekä EY- tuomioistuimen oikeuskäytäntö

EU:n vaikutus… EU:n lähtökohta ja perustamissopimuksista tärkein on Rooman sopimus (allekirjoitettu Roomassa v. 1957) ja jonka keskeisin sisältö on ja tavoite on ns. neljän vapauden periaate = tavarat, palvelut, pääoma ja ihmiset voivat liikkua vapaasti maasta toiseen Euroopan unioni on syntynyt Maastrichtin sopimuksella vuonna 1993 (Euroopan unionin lainsäädäntövalta perustuu ennen Maastrichtin sopimusta tehtyihin perustamissopimuksiin  vieläkin puhutaan Euroopan yhteisön (EY) oikeudesta Perustamissopimukset tarkoittavat primäärioikeutta ja ne menevät velvoittavuudessaan jäsenvaltioittensa kansallisen lainsäädännön edelle = kansallisella tasolla ei voida säätää lakeja, jotka olisivat ristiriidassa perustamissopimusten kanssa

EU:n vaikutus… EY:n sekundäärioikeudella tarkoitetaan: asetuksia, direktiivejä ja päätöksiä, suosituksia ja lausuntoja sekä EY- tuomioistuimen oikeuskäytäntöä Asetus= sovelletaan kuten Suomen lakia Direktiivi= lainsäädäntöohje Päätös= yksittäistapauksia varten ja sitovia siinä oikeussuhteessa Suositukset ja lausunnot = ei sitovaa vaikutusta (pyritään yhdenmukaistamaan jäsenmaiden lainsäädäntöä vapaaehtoisuuteen perustuen)

Sääntöjen avulla määritellään: Mitä täytyy tehdä (esim. kiinteistön kauppa pitää tehdä määrämuodossa) Mitä saa tehdä tai mihin on oikeus sekä (esim. vuokranantajalla on oikeus suorittaa huoneistossa kiireellisiä korjaustoimenpiteitä) Mitä ei saa tehdä (rikosoikeus)

Opetushallinnon perusteet säädökset (Yleishallinto) -- Suomen perustuslaki (731/99); 16, 83, 89, 106-107, 118, 123 j 125 § -- Kuntalaki (365/95): luvut 1-5,7 ja10-12 -- Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/86) -- Hallintolaki (434/2003) -- Hallintolainkäyttölaki (585/96) -- Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) -- Laki sähköisistä allekirjoituksista (14/2003) -- Laki säädettyjen määräaikain laskemisesta (150/30) -- Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/99) -- Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) -- Rikoslaki (19.12.1889); luvut 21, 27-28, 33,35, 38, 40 ja 50 -- Pakkokeinolaki (450/87) 1 luvun 1 ja 3 §, 4 luvun 1 § ja 5 luku -- Laki lähestymiskiellosta (898/98) -- Vahingonkorvauslaki (412/74) -- Huumausainelaki (1289/93) -- Henkilötietolaki (523/99) -- Kielilaki (423/2003) -- Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003) -- Lastensuojelulaki (683/83) 40 § -- Laki holhoustoimesta (442/99) 1-14, 23-25, 29 ja 34 § -- Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/83) 1, 3-7 ja 9 §

Säädökset… (henkilöstöhallinto) -- Valtion virkamieslaki (750/94) -- Valtion virkamiesasetus (971/94) -- Valtion virkaehtosopimuslaki (664/70) -- Kunnallinen virkaehtosopimuslaki (669/70) -- Työehtosopimuslaki (436/46) -- Työsopimuslaki (55/2001) -- Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (477/01) -- Kuntalaki (365/95) luku 6 -- Laki kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003) -- Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002)

Säädökset… (taloushallinto) -- Laki valtion talousarviosta (423/88) -- Kuntalaki (365/95) luvut 8 ja 9 -- Kuntien valtionosuuslaki (1147/96) -- Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/98) -- Asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (806/98) -- Laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta (48/97)

Säädökset… (Opetusalan hallinto) -- Asetus opetusministeriöstä (162/97) -- Laki opetushallituksesta (182/91) -- Asetus opetushallituksesta (183/91); 1-12- § -- Perusopetuslaki (628/98) -- Perusopetusasetus (852/98) -- Lukiolaki (629/98) -- Lukioasetus (810/98) -- Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/98) -- Asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/98) -- Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/98) -- Laki vapaasta sivistystyöstä (632/98) -- Asetus vapaasta sivistystyöstä ((805/98) -- Laki taiteen perusopetuksesta (633/98) -- Asetus taiteen perusopetuksesta (813/98) -- Laki valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta (634/98) -- Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/98) -- Laki julkisesta työvoimapalvelusta (1295/98) -- Laki Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta (1597/92) -- Ylioppilastutkintoasetus (1000/94)

Ihmisoikeussopimukset ja koulutus Kansainväliset ihmisoikeussopimukset määrittävät myös koulutuksellisia oikeuksia ja velvoitteita Suomi on ratifioinut yli 40 ihmisoikeussopimusta (keskeisimpiä koulutukseen liittyviä sopimuksia ovat taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen TTS- sopimus (YK) (SopS 6/1976). Sopimuksella on useita yhtymäkohtia PL 16 §:n säännöksiin: oikeus saada opetusta, opetuksen sisältö, alkeisopetuksen pakollisuus ja maksuttomuus, alkeisopetuksen koulutuksen tekemisestä mahdollisimman yleisesti saavutettavaksi ja asteittaisesta maksuttomasta opetuksesta, korkeamman opetuksen tekemisestä mahdolliseksi kaikille kyvykkyyden perusteella ja sen asteittaisesta maksuttomuudesta, vanhempien ja holhoojien oikeudesta valita lapselle muitakin kuin julkisten viranomaisten perustamia kouluja sekä sen turvaamisesta, että yksityisillä tai järjestöillä on oikeus perustaa ja johtaa opetuslaitoksia Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kv. yleissopimus Syrjinnän vastustamista opetuksen alalla koskeva yleissopimus ym.

Oikeus opetukseen, opetuksen ja koulutuksen tavoitteet ja laajuus Perustuslain (16 §) mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen (oikeus koskee jokaista Suomen valtion lainkäyttöpiirissä olevaa henkilöä, myös aikuista) Perusopetuksesta voidaan erottaa vain erittäin painavista syistä (esim. muiden oikeus vaarantuu tai häiriintyy) Oppivelvollisuus = velvollisuus omaksua tietty oppimäärä Perustuslain 6 § säätelee lasten tasa-arvoisuutta sekä sukupuolten tasa-arvoa Yhdenvertaisuuslaki säätelee yleisesti yhdenvertaisuutta sekä laki naisten ja miesten tasa-arvosta sukupuolten välistä tasa-arvoa

Opetuksen ja koulutuksen tavoitteet… Opetuksen tavoitteena (Perusopetuslain 2 §) on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä. Opetuksen tavoitteena on yksilön eri ulottuvuuksien kehittäminen (persoonallisuuden kehittäminen, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen ym.) Unescon sopimuksen 5 artiklan mukaan: sopimusvaltioiden on pyrittävä siihen, että opetuksella voitaisiin täydellisesti kehittää ihmisen persoonallisuutta ja vahvistaa ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista perusopetuksen laajuus yhdeksän vuotta, perusopetuksen yleinen esiopetus ja lisäopetus kestää yhden vuoden Lukiokoulutus, LL 1§ määrittelee lukion perusopetuksen oppimäärään perustuvaksi ja yleissivistäväksi opetukseksi  yliopisto, ammattikorkeakoulu (myös ammatillinen koulutus) Ammatillisen koulutuksen perustana ammatilliset tutkinnot (perustutkinnot, ammattitutkinnot, erikoisammattitutkinnot) Ammatillinen aikuiskoulutus (näyttötutkintoina suoritettavat ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot) Taiteen perusopetusta järjestetään ensisijaisesti osana muuta koulutusta

Valtion opetushallintoviranomaiset Valtion opetushallinnon keskushallintoon kuuluu: -- valtioneuvosto -- opetusministeriö sekä sen toimialaan kuuluva opetushallitus -- muut virastot ja laitokset, toimielimet ja yhteisöt -- opetusministeriö on yksi valtioneuvoston organisaatioon kuuluva ministeriö -- opetusministeriön tehtäviä mm.

Valtioneuvosto päättää Perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (asetus) Lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (asetus) Ammatillisen koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä yleisistä opinnoista ja niiden laajuudesta (asetus) Koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta Opetustoimen valtionosuuksien perusteina käytettävistä keskimääräisistä yksikköhinnoista (asetus) Perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen järjestämisluvan myöntämisestä yksityiselle opetuksen järjestäjälle ja luvan peruuttamisesta

Opetusministeriö päättää Ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnoista ja niiden laajuudesta (asetus) Opiskelijaksi ottamisen perusteista lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa (asetus) Oppilailta ja opiskelijoilta perittävien maksujen perusteista perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä ylioppilastutkinnossa (asetus) Luvan myöntämisestä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämiseen, lupaan tehtävistä muutoksista ja luvan peruuttamisesta Perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestämisestä valtion oppilaitoksessa Muutoksesta esi- ja perusopetuksen järjestämislupaan Tutkinnoista, jotka voidaan suorittaa näyttötutkintona Luvan myöntämisestä yhteisen opetussuunnitelman laatimiseen perusopetusta ja lukiokoulutusta varten ym.

Opetushallitus päättää Perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelman perusteista Ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomien tutkintojen perusteista Oppilasarviointia koskevista tarkemmista määräyksistä ja todistuksiin merkittävistä tiedoista perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa Opettajan kelpoisuuden tuottavista riittäviksi katsottavista opinnoista vieraskielisessä opetuksessa, ulkomailla järjestettävässä opetuksessa, steinerpedagogiikkaan perustuvassa opetuksessa ja montessoripedagogiikkaan perustuvassa esiopetuksessa sekä steinerpedagogiikkaan perustuvaa perusopetusta ja lukiokoulutusta järjestävän koulun tai oppilaitoksen rehtorin kelpoisuuden tuottavista riittäviksi katsottavista opinnoista ym.

Lääninhallitus toimii Muutoksenhakuviranomaisena eräissä oppilaan tai opiskelijan oikeuksia koskevissa valitus- ja arviointioikaisuasioissa Koulutuksen järjestäjien toiminnan laillisuutta koskevien kanteluiden käsittelijänä Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestämislupahakemusten vastaanottajana ja hakemusten ensimmäisenä käsittelijänä Perustamishankkeiden läänikohtaisen kiireellisyysjärjestyksen määrittäjänä sekä Perustamishankkeiden valtionosuushakemusten vastaanottajana ja hakemusten ensimmäisenä käsittelijänä Opetushallitus ja lääninhallitukset vastaavat myös rakennerahastoasioista. Opetushallitus päättää eräiden ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamisesta ja rinnastamisesta.

Kunnallinen kouluhallinto Kuntalain 17 §:n mukaisia toimielimiä ovat: kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat (opetuslautakunta) Kuntalain 81 §:n mukaan kuntayhtymän päätösvaltaa käyttävät jäsenkunnat yhtymäkokouksessa tai päätösvaltaa käyttää perussopimuksessa määrätty jäsenkuntien valitsema toimielin Kuntayhtymällä voi olla myös muita perussopimuksen mukaisia toimielimiä Yhtymäkokous pidetään vähintään kaksi kertaa vuodessa (yhtymäkokousedustajan valitsee jäsenkunnan kunnanhallitus tai valtuuston päättämä muu kunnan toimielin)

Koulut Valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta annettu laki Valtion ja yksityisen koulutuksen järjestäjän tulee asettaa koulutuksen hallintoa varten johtokunta (johtokuntaan tulee kuulua vähintään 3 jäsentä) Valtion oppilaitoksen rehtorin nimeää oppilaitoksen johtokunta (rehtorin tehtävistä määrätään johtosäännössä) Opettajakunta Muu henkilökunta Oppilaat ja opiskelijat

Opetustoimen rahoitus Koulutuksen rahoitusjärjestelmä kattaa käyttökustannuksiin ja perustamishankkeisiin myönnettävän lakisääteisen ja harkinnanvaraisen rahoituksen Rahoitusta voidaan myöntää ja maksaa kunnalle, usean kunnan yhdessä perustamalle kuntayhtymälle sekä rekisteröidylle yhteisölle ja säätiölle Rahoitus määräytyy opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesti opiskelijamäärän ja opiskelijaa kohden määrätyn yksikköhinnan tulon perusteella = valtionosuuden peruste Jos koulutuksen järjestäjä järjestää sekä perusopetusta, lukiokoulutusta että ammatillista peruskoulutusta, valtionosuuden peruste saadaan laskemalla yhteen mainittujen koulutusmuotojen opiskelijamäärien ja koulutusmuodoille erikseen määrättyjen yksikköhintojen tulot Kuntayhtymä ja yksityinen koulutuksen järjestäjä saavat valtiolta rahoituksena em. valtionosuuden perusteen

Henkilöstö Jokaisella koululla ja oppilaitoksella tulee olla toiminnasta vastaava rehtori Kunnan opetustoimen hallinto perustuu pääosin kuntalakiin Opetushenkilöstö on pääsääntöisesti oppilaitoksen ylläpitäjän mukaan virkasuhteessa valtioon tai kuntaan taikka työsopimussuhteessa yksityiseen työnantajaan Kunnan järjestämässä opetuksessa ja koulutuksessa kunta voi päättää otetaanko rehtori ja opettajat virkasuhteeseen vai työsopimussuhteeseen Tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteessa (perustuslain 2:3 §:n mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin)

Virka- ja työsuhteen eroja Virkasuhteen luonne on julkisoikeudellinen ja työsuhteen yksityisoikeudellinen Virkasuhteessa käytetään julkista valtaa, työsuhteessa ei Virkasuhde syntyy työnantajan yksipuolisella päätöksellä; kirjallinen virkamääräys, työsuhde perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen Virkasuhteessa työnantaja määrää viranhaltijan tehtävistä ja velvollisuuksista, työsuhteessa työtehtävistä sovitaan osapuolten välisellä sopimuksella Palvelusuhteen määräaikaisuuden perusteena on virkasuhteessa: tehtävän luonne, sijaisuus, harjoittelu, avoinna olevaan virkasuhteeseen kuuluvien tehtävien hoito, harjoittelu, muu näihin rinnastettava syy, muut erityissäännökset tai oma pyyntö, työsopimussuhteessa työsuhteen määräaikaisuudelta edellytetään perusteltua syytä; työn luonne, sijaisuus, harjoittelu, muu näihin rinnastettava seikka, muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä perustelut syy, palvelujen kysynnän vakiintumattomuus tai oma pyyntö Sekä virkasuhteessa että työsuhteessa on ns. ketjutuskielto Seurauksena perusteen vastaisesta määräaikaisuudesta on virkasuhteessa korvaus 6-24 kk:n palkka ja työsuhteessa toistaiseksi voimassa oleva sopimus

Virka- ja työsuhteen eroja… Virkasuhde voi päättyä määräajan päättymisen johdosta, vakinaisen palaaminen virantoimitukseen (eräissä tapauksissa), irtisanomiseen tai purkuun, työsuhteessa työsuhde voi päättyä määräajan päättymisen johdosta, työsuhteen purkamiseen, purkautumiseen (poikkeuksia; -5 vuotta pitempi määräaikainen työsopimus voidaan erikseen sopia irtisanomisehdoista) Virkasuhteessa koeaika, max. 6 kk, alle vuoden määräaikaisessa virkasuhteessa max. Puolet virkasuhteen kestosta (työnantaja määrää), työsuhteessa koeaika max. 4 kk (koulutus 6 kk) ta:n ja tt:n sopimus, alle 8 kk:n määräaikainen sopimus, max. puolet sopimuksen kestosta

Virka- ja työsuhteen eroja… Virkasuhteessa muun työn tekemiseen vaaditaan sivutoimilupa, työnantaja voi peruuttaa kun syytä on (esteellisyys, vaarantaa luottamusta tasapuolisuuteen, muutoin haittaa tehtävien asianmukaista hoitamista ja on kilpailevaa toimintaa), sivutoimi-ilmoituksen osalta työnantaja voi kieltää edellä mainituilla perusteilla, työsuhteessa työantaja voi kieltää kilpailevan työsopimuksen (kilpailukieltosopimus: työsuhteen päättymisen jälkeen) Irtisanomisperusteet virkasuhteessa: asiallinen ja painava syy, virkasuhteessa olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakava rikkominen tai laiminlyönti sekä viranhaltijan henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennainen muuttuminen, työsuhteessa: asiallinen ja painava syy, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakava rikkominen tai laiminlyönti sekä työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennainen muuttuminen Virkasuhteessa virkasuhteen purkaminen edellyttää erittäin painavaa syytä, työsuhteessa myös erittäin painava syy Virkasuhteessa henkilö voidaan siirtää toiseen virkaa/ tehtävään työnantajan yksipuolisella määräyksellä, työsuhteessa tarvitaan suostumus, tilapäisesti (max. 8 viikkoa) irtisanomisperuste Virkasuhdetta koskevat riidat käsitellään hallintotuomioistuimessa, työsuhdetta koskevat riidat yleisessä tuomioistuimessa (käräjäoikeus)

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettu asetus (rehtorilta ja opettajilta vaadittava koulutus ja opinnot/= ns. erityiset kelpoisuusvaatimukset) Muun henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista päättävät koulutuksen järjestäjät Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset ovat samat sekä virka- että työsopimussuhteiselle henkilöstölle eikä koulutuksen järjestäjän organisaatiomuodolla ole myöskään merkitystä

Yleiset kelpoisuusvaatimukset Perustuslain 125 §:n mukaan lailla voidaan säätää, että määrättyihin julkisiin virkoihin tai tehtäviin voidaan nimittää vain Suomen kansalainen (kansalaisuusvaatimusta ei ole ellei siitä nimenomaisesti säädetä lailla), kunnan palvelukseen otettaville ei ole säädetty kansalaisuusvaatimuksia Virkasuhteeseen voidaan ottaa 18 vuotta täyttänyt henkilö (julkisen vallan käyttäminen edellyttää täysi-ikäisyyttä) Työkyky voi olla yksi nimitysperusteen osatekijä

Rehtorin kelpoisuusvaatimukset Ylempi korkeakoulututkinto Asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus Riittävä työkokemus opettajan tehtävissä sekä opetushallinnon tutkinto, vähintään 25 opintopisteen tai vähintään 15 opintoviikon laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot tai muulla tavalla hankittu opetushallinnon tuntemus

Luokanopettajan kelpoisuus Asetuksen 4 §/ vaihtoehdot Kasvatustieteen maisterin tutkinto, vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset peruskoulussa tai perusopetuksessa opettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot sekä vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot Kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista annetun asetuksen mukainen kandidaatin tutkinto, peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot sekä vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot Aineenopettajan kelpoisuus ja mainitut peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot Pohjoismaissa suoritettu peruskoulun luokanopettajan tutkinto

Aineenopettajan kelpoisuus Ylempi korkeakoulututkinto Kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopinnot ja aineopinnot, taikka kussakin opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa sekä Vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot

Oppilaanohjaajan kelpoisuus 1) joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:n 1 momentin 4 kohdassa tai kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 15 §:n 2 momentin mukaiset opinto-ohjaajan opinnot 2) joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 15 §:n 1 momentin mukaisen koulutuksen tai 3) jolla on asetuksen 15 §:n 1 momentissa säädetty yleinen kelpoisuus antaa opinto-ohjausta ammatillisessa koulutuksessa

Esiopetusta antavan opettajan kelpoisuus Henkilö, jolla on opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen mukainen kelpoisuus luokanopettajaksi Opetusryhmälle, johon ei kuulu perusopetuksen oppilaita, esiopetusta on kelpoinen antamaan myös henkilö, joka suorittanut soveltuvan kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon ja tutkintoon sisältyvinä tai erillisinä yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut opinnot tai kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 11 §:ssä tarkoitetut 35 opintoviikon laajuiset ammatillisia valmiuksia antavat opinnot tai lastentarhanopettajan tutkinnon. Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut opinnot ovat varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavia vähintään 60 opintopisteen laajuisia opintoja

Erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus Perusopetuslain 17:1 ja 2 §:t. Osa-aikaista erityisopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, 1) joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai jolla on opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa säädetty kelpoisuus antaa luokanopetusta ja joka on tutkinnon tai kelpoisuuden lisäksi suorittanut erityisopettajan opinnot tai 2) joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 14 §:n 1 momentin mukaisen erityisopettajien koulutuksen

Erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus… Erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille on kelpoinen antamaan henkilö, 1) jolla on opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa säädetty kelpoisuus antaa luokanopetusta ja joka on suorittanut erityisopettajan opinnot 2) joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 14 §:n 1 momentin mukaisen erityisopettajien koulutuksen sekä peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot tai 3) jolla on opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksesta annetun asetuksen mukaan aineenopettajalta vaadittava kelpoisuus ja joka on suorittanut peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot ja erityisopettajan opinnot

Lukio / kelpoisuusvaatimukset Aineenopettaja, asetuksen 10 §; Henkilö, joka on suorittanut -- ylemmän korkeakoulututkinnon -- yhdessä opetettavassa aineessa vähintään 120 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot tutkinnon pääaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, ja kussakin muussa opetettavassa aineessa vähintään 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot yliopiston oppiaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa sekä -- vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot

Opinto-ohjaajan kelpoisuus, kielitaito, ammatillinen koulutus Opinto-ohjaus/ asetuksen 11 § Kielitaitovaatimus asetuksen 12 § Ammatillinen koulutus; laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 15 b §:n 3 momentti Ammatillisten opintojen opettajan kelpoisuus; asetuksen 13:1 § Yleisten opintojen opettajan kelpoisuus; asetuksen 14 §

Hyvän hallinnon perusteet Perustuslain 2 §:n 3 momentti sisältää hallinnon lakisidonnaisuuden vaatimuksen. Sen mukaan kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Keskeinen hallinnossa noudatettavaa menettelyä sääntelevä laki on hallintolaki Hallintolain 2 luvussa säädetään: Hyvän hallinnon perusteisiin kuuluu: -- oikeusperiaatteet -- palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus -- neuvonta -- hyvän kielenkäytön vaatimus ja viranomaisten yhteistyö Hyvän hallinnon perusteet täytyy ottaa huomioon kaikessa julkisen hallintotehtävän hoitamiseen liittyvässä toiminnassa

Hallinnon perusperiaatteet Yhdenvertaisuuden periaate Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä ja ketään ei saa ilman hyväksyttävää syytä asettaa eriarvoiseen asemaan: Iän Sukupuolen Alkuperän Kielen Uskonnon Vakaumuksen Mielipiteen Vammaisuuden Terveydentilan Muun henkilöön liittyvän syyn perusteella Tasa-arvolaki estää sukupuoleen perustuvaa syrjintää sekä edistää miesten ja naisten välistä tasa-arvoa

Hallinnon perusperiaatteet… Tarkoitussidonnaisuuden periaate (opettajan harkintavalta tulee perustua opettajan virka-asemaan ja se ei ole henkilön omaa valtaa) Suhteellisuusperiaate (toimenpiteiden tulee olla oikeassa suhteessa siihen, mitä niillä tavoitellaan) Objektiviteettiperiaate (mitkään epäasialliset syyt eivät saa vaikuttaa virkamiehen toimien tasapuolisuuteen, virkatoimien tulee olla puolueettomia) Opetustoimessa tulee muistaa jääviyssäännös (= estää henkilöä ratkaisemasta tai käsittelemästä asiaa, jonka suhteen hän on esteellinen)

Julkisuus ja salassapito Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta eli julkisuuslaki 1999 Julkisuuden keskeinen merkityssisältö on perustuslain 12 §:n 2 momentin mukaan jokaiselle kuuluva oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta tai tallenteesta ellei sen julkisuutta ole ”välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu” Julkisuusperusoikeus sääntelee asiakirja- ja tallennejulkisuuden sisältöä samoin kuin sen rajoittamisen yleisiä perusteita Oikeus saada tieto tarkoittaa vastaavasti viranomaisen velvollisuutta toteuttaa julkisuusperiaatetta Yksilön perusoikeuksien alueella julkisuusperiaatteen kanssa tulee huomioida erityisesti yksityisyyden ja yksityiselämän suoja, sillä perustuslain 10:1 §:n mukaan jokaisen yksityiselämä on turvattu ja osaltaan tähän perustuen yksityiselämää koskevat tiedot onkin julkisuuslaissa säädetty salassa pidettäviksi Perustuslain 10:2§ säännös luottamuksellisen viestin suojasta voi joiltain osin vaikuttaa julkisuuden toteuttamiseen samoin kuin henkilötietojen suoja kuuluu myös perusoikeuksiin (henkilötietolaki)

Julkisuus ja salassapito… Salassapidon perusteet: Salassapidon perusteista säädettävä lailla (salassapitovelvoite ei voi perustua pelkästään sitä koskevaan viranomaisen määräykseen eikä salassapidon perusteen määrittelyä voida lailla delegoida päätettäväksi asetuksella, kunnallisella säännöllä tai viranomaisen määräyksellä Keskeiset salassapitoperusteet on määritelty julkisuuslain 24 §:1 §:ssä (32 perustetta) tämän lisäksi erityislaeissa voi olla muita salassapitoperusteita Julkisuuslaissa yleiset salassapitoperusteet voidaan jakaa kolmeen pääasialliseen ryhmään: 1) yksityistä intressiä suojaavat salassapitoperusteet 2) yleistä intressiä suojaavat salassapitoperusteet (rikosten ehkäiseminen, selvittäminen ja syytteeseen saattaminen, viranomaisvalvonta) 3) julkisyhteisön omaa intressiä suojaavat salassapitoperusteet

Tietosuoja Tietosuojan osalta keskeiset säädökset ovat henkilötietolaki ja laki yksityisyyden suojasta työelämässä sekä laki yksityisyyden suojasta televiestinnässä ja teletoiminnan tietoturvasta (koululainsäädäntöön sisältyy lisäksi joitakin erillissäädöksiä)

Oppilaitos viranomaistehtävien hoitajana Opetustointa koskevia viranomaistehtäviä hoidetaan sekä kunnan keskushallinnossa että oppilaitoksissa Koulutoimen osalta kunnan viranomaisia ovat kunnanhallitus, opetustoimen hallinnosta vastaava lautakunta sekä koulujen johtokunnat, viranhaltijoista viranomaisia ovat sivistystoimenjohtaja ja rehtori, jos heillä on itsenäistä toimivaltaa (esim. delegoinnin nojalla) Valtion oppilaitos on viranomainen

Oppilaiden yhteystietojen luovuttaminen (luokkatoverit) Vanhemmilta pyydetään ne yhteystiedot, jotka he suostuvat antamaan Oppilaiden tietoja voidaan luovuttaa tavanomaisiin yksityisiin tarkoituksiin (esim. luokkakokousta varten), yhteystiedot voidaan luovuttaa elleivät ne ole salassa pidettäviä (esim. salaiset puhelinnumerot) Koulu voi luovuttaa opiskelemaan valittujen tai oppilaitoksesta valmistuneiden nimet lehdessä julkaisemista varten (toimituksellinen tarkoitus: tiedot annetaan uutisen aineistoksi tai taustaksi, ei julkaistavaksi sellaisenaan)

Oppilaiden henkilötietojen luovuttaminen toisiin kouluihin Oppilas siirtyy perusopetuslain mukaisen opetuksen piirissä (esi-, perus- ja lisäopetuksessa) saman kunnan sisällä koulusta toiseen, kyseessä ei ole tietojen luovutus, tarpeelliset tiedot voidaan tällöin siirtää koulusta toiseen, koska saman kunnan oppivelvollisista ylläpidetty henkilörekisteri muodostaa yhden kokonaisuuden Salassa pidettäviä tietoja voidaan siirtää vain siinä määrin kuin tiedot ovat välttämättömiä opetuksen asianmukaiseksi järjestämiseksi Jos tietoja pyytää toisen kunnan peruskoulu (toisen oppilaitoksen toiminnan tarpeet), tarvitaan suostumus, salassa pidettävien tietojen luovutus on mahdollista vain huoltajan suostumuksella Saman kunnan lukiosta toiseen siirtyvän oppilaan tietoja voidaan samoin siirtää uuteen lukioon

Oppilaiden henkilötietojen luovuttaminen… Viimeisellä luokalla peruskoulussa olevan oppilaan tietoja voi koulukuraattori keskustella hänen ja hänen vanhempansa kanssa uudessa koulussa tarvittavista valmiuksista ja tässä yhteydessä tarvittaessa suositella tukitoimia Oppilaalle voidaan tarjota jo etukäteen tilaisuus ilmoittaa halusta saada tukiopetusta tai oppilashuollon palveluita heti hänen aloittaessaan uudessa koulussa (voidaan estää syrjäytymistä) Oppilaan julkisia henkilötietoja voidaan luovuttaa siinä määrin kuin ne ovat tarpeellisia vastaanottavassa koulussa sen järjestäessä opetusta (uuden koulun ja sinne siirtyneen oppilaan välille on syntynyt henkilötietojen käsittelyperuste = asiayhteys) Oppilaan salassa pidettäviä tietoja ei voi luovuttaa ilman kirjallista suostumusta Oppilaan koulun henkilörekisteriin sisältyvien henkilötietojen vieminen koulun kotisivuille edellyttää oppilaan tai hänen huoltajansa yksiselitteistä suostumusta, alle 15 vuotiaan oppilaan vanhemmat ratkaisevat, voiko heidän lapsensa henkilötietoja viedä koulun kotisivuille

Yksityiselämän ja yksityisyyden suoja Jokaisen yksityiselämä on suojattu (perustuslain 10:1§) Jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta (Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artikla ja vastaavan sisältöinen suoja myös EU:n perusoikeuskirjan 7 artikla; jokaisella on oikeus siihen, että hänen yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiaan sekä viestejään kunnioitetaan)

Yksityiselämän ja yksityisyyden suoja… Yksityisyyttä ja henkilökohtaisia oloja koskevien tietojen suojaamista määrittelevät salassapitoperusteet koskevat useita erilaisia yksityiselämään ja henkilökohtaiseen toimintaan liittyviä seikkoja Lähinnä yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia tietoja ovat: tiedot mm. henkilön toiminnasta kodin ja perheen piirissä, taloudellisesta asemasta ja terveydestä, poliittisesta vakaumuksesta ja saaduista tuomioista Yksityisyyden suojan piiriin kuuluvat tiedot henkilön perhe-elämästä, elintavoista, vapaa-ajan harrastuksista ja muista niihin verrattavista henkilökohtaisista oloista sekä seksuaalisesta käyttäytymisestä ja suuntautumisesta (JulkL 24.1 § ja 25 ja 32 kohta) Salassa pidettäviä tietoja ovat henkilön poliittisesta vakaumuksesta, yksityiselämän piirissä esittämistä mielipiteistä ja osallistumisesta yhdistystoimintaan Yksityisyyteen, elintapoihin ja henkilökohtaisiin oloihin liittyvien tietojen salassapitovelvollisuus on määritelty ehdottamaksi, tieto tulee pitää salassa riippumatta siitä, aiheutuisiko sen antamisesta haitallisia tai vahingollisia seurauksia

Yksityiselämän suojan piiriin kuuluvia asioita Tiedot henkilön terveydentilasta, hoidosta ja huollosta  asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön terveydentilasta tai hänen saamastaan terveyden- ja sosiaalihuollon palvelusta (JulkL 24.1 §:n 25 kohta) ovat salassa pidettäviä asiakirjoja Terveys- ja hoitotietojen salassapidon keskeinen perustelu yksityiselämän suojan ohella on luottamuksellisuuden vaatimus, joka on toimivan hoito- ja huoltosuhteen keskeinen edellytys Tiedot, jotka kuvaavat henkilön taloudellista asemaa, kuuluvat yleensä yksityiselämään ja ovat salassa pidettäviä. Salassa pidettäviä: asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön vuosituloista ja kokonaisvarallisuudesta, tuen tai etuuden perustana olevasta tuloista ja varallisuudesta tai jotka muuten kuvaavat henkilön taloudellista asemaaa (JulkL24.1. §:n 23 kohta) Salassapito koskee myös erilaisten etuuksien (esimerkiksi lapsilisä) ja tukien (esim. toimeentulotuki) käsittelyn yhteydessä saatuja tietoja henkilön tuloista ja varallisuudesta.

Yksityiselämän elämän suojan piiriin… Yleensä tiedot henkilön palkkatuloista ovat salassa pidettäviä, mutta julkishallinnon palveluksessa olevien henkilöiden palkkatiedot ovat kuitenkin nimikirjalain (1989) 7 §:n mukaan julkisia; julkisuus koskee palkan kokonaismäärää, sen perusteita ja palkkauksen osia. Eläketietojen julkisuutta määrittelee eläkelainsäädäntö, jonka mukaan eläkettä koskevat tiedot ovat yleensä salassa pidettäviä Verotustietojen julkisuus määräytyy pääosin verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain (1999) mukaan, jonka mukaan verotustiedot ovat yleensä salassa pidettäviä, julkisia ovat kuitenkin mm. verotettavaa tuloa ja veroa koskevat tiedot

Yksityiselämän suojan piiriin… Henkilökohtaisten ominaisuuksien arviointia koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä (JulkL 24 §.1§:n 29 kohta) -- tällaisia tietoja ovat mm. henkilölle suoritetusta psykologisesta testistä, soveltuvuuskokeesta ja sen tuloksesta sekä työntekijän valintaa tai palkkauksen perustetta varten tehdystä yksilökohtaisesta arvioinnista samoin kuin arviointitiedot, jotka koskevat asevelvollisen sijoittamista. Em. tiedot sisältävät yleensä yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia tietoja henkilön ominaisuuksista ja persoonallisuudesta Henkilötietojen käsittelystä säädetään yksityiskohtaisesti henkilötietolaissa, jonka 3 §:1:n kohdan mukaan henkilötietoja ovat kaikenlaiset luonnollista henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavat merkinnät, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi Henkilötietojen julkisuutta ja salassapitoa ei kuitenkaan arvioida henkilötietolain vaan julkisuuslain nojalla (HetiL 8.4 §; JulkL 16.3 §) salassa pidettäviä ovat siten mm. yksityisyyttä ja henkilökohtaisia oloja sekä terveyttä koskevat henkilötiedot Useat henkilötietoja sisältävät rekisterit on säädetty salassa pidettäviksi

Yksityiselämän suojaa… Pakolaista sekä turvapaikan, oleskeluluvan tai viisumin hakijaa koskevat asiakirjat ovat salassa pidettäviä tieto voidaan kuitenkin antaa, jos on ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei vaaranna pakolaisen, hakijan tai näiden läheisten turvallisuutta (JulkL 24.1. §:n 24 kohta) Hallintokantelua koskevat asiakirjat ovat salassa pidettäviä ennen asian ratkaisua, jos tiedon antaminen niistä vaikeuttaisi asian selvittämistä tai ilman painavaa syytä olisi omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä asiaan osalliselle (olettamana on näin ollen hallintokantelun julkisuus)

Yksityisyyden suoja… Tutkimus ja opetus -- opinnäytetyön ja tieteellisen tutkimuksen suunnitelma sekä niiden perusaineisto samoin kuin teknistä tai muuta kehittämistyötä koskevat ja niiden arviointia koskevat asiakirjat ovat yleensä julkisia (ne on kuitenkin pidettävä salassa, jos tiedon antaminen aiheuttaa haittaa tutkimuksen tekemiselle, arvioinnille, hyödyntämiselle, tutkijalle tai toimeksiantajalle) Valmistunut tieteellinen tutkimus on salassa pidettvä vain siltä osin kuin siihen sisältyy salassa pidettävä tieto, esim. liike- tai ammattisalaisuus Oppilaan koesuoritukset sekä hänen henkilökohtaisten ominaisuuksiensa sanallista arvostelua koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä (30 kohta), salassapito koskee myös pääsy- ja muuta koetta sekä testiä, jos tiedon antaminen vaarantaisi sen toteutumisen tai käyttämisen (22 kohta)

Salassapitoaika Yleinen salassapitoaika on 25 vuotta (JulkL 31 §) Yksityiselämän suojaamiseksi salassa pidettävän asiakirjan salassapitoaika on kuitenkin 50 vuotta sen henkilön kuolemasta, jota asiakirja koskee (=asiakirjat, jotka sisältävät terveystietoja tai tietoja yksityiselämästä), valtioneuvosto voi pidentää näitä määräaikoja enintään 30 vuodella, jos on ilmeistä, että asiakirjan tuleminen julkiseksi aiheuttaisi määräajan päätyttyäkin merkittävää haittaa niille eduille, jodien suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty Valtioneuvosto voi myös peruuttaa tekemänsä pidennyspäätöksen Erityissäännöksen nojalla verotusasiakirjojen salassapitoaika on 50 vuotta (lasketaan asiakirjaan merkitystä päivämäärästä tai, jollei asiakirjassa ole päivämäärää, verotuksen tai veron kohteena olevan verokauden päättymistä seuraavan vuoden alusta) laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta 24 §

Tiedon antaminen salassa pidettävästä asiakirjasta Kun asiakirja on salassa pidettävä, siitä ei yleensä saa antaa tietoa sivulliselle Salassa pidettäviä tietoja koskee myös vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto Julkisuuslaissa erikseen määritellyin edellytyksin salassa pidettävästä asiakirjasta voidaan kuitenkin antaa tieto sivulliselle Tiedon saaminen asiakirjan salassa pidettävästä sisällöstä on mahdollista vain laissa erikseen säädettyjen edellytysten perusteella Julkisuuslain 26 §:ssä määritellyt yleiset poikkeamisperusteet ovat laissa erikseen säädetty poikkeamismahdollisuus ja asianosaisen suostumus, jos salassapito on säädetty tämän etujen suojaamiseksi Salassapidosta voidaan poiketa (erityisin edellytyksin) myös viranomaisen yksittäistapauksessa antaman luvan perusteella, lisäksi asianosaisen tiedonsaantioikeuden toteuttaminen merkitsee poikkeamista salassapidosta Salassapitovelvoitteesta poikkeaminen on yleensä mahdollista vain yksittäistapauksessa

Oikeusturvasta Koulutuksen lainsäädännön keskeisenä tavoitteena on varmistaa koulutuksellisten perusoikeuksien toteutuminen sekä riittävä yhdenvertaisuus maan eri osissa sekä eri kouluissa ja oppilaitoksissa Lainsäädäntöön sisältyvät ns. jälkikäteiset oikeussuojakeinot ovat mahdollisuus valittaa oppilaan tai opiskelijan asemaan vaikuttavista päätöksistä ja mahdollisuus pyytää oppilasarvioinnin uusimista ja oikaisua

Muutoksenhaku Koulutusta koskevissa laeissa (perusopetuslaki, lukiolaki, ammatillisesta koulutuksesta annettu laki ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettu laki) säädetään muutoksenhausta eräisiin nimettyä oppilasta ja opiskelijaa koskeviin koulutuksen järjestäjien päätöksiin sekä eräisiin koulutuksen rahoitusta koskeviin päätöksiin (muutoksenhakusäännökset koskevat sekä kuntien, kuntayhtymien, yksityisten yhteisöjen ja säätiöiden samoin kuin valtion oppilaitosten tekemiä päätöksiä) Hallintolainkäyttölain ja kuntalain yleisten muutoksenhakusäännösten perusteella muutosta voidaan hakea myös muihin kuin edellä todettuihin päätöksiin (muutosta voi hallintolainkäyttölain perusteella hakea myös valtion opetushallintoviranomaisten tekemiin päätöksiin) Hallintolainkäyttölakia ei ilman nimenomaista säännöstä sovelleta muutoksen hakemiseen yksityisten koulutuksen järjestäjien päätöksiin, rajoittuu muutoksenhaku yksityisten koulutuksen järjestäjien osalta vain koulutusta koskevien lakien muutoksenhakusäännöksissä mainittuihin asioihin  valittaa ei voi esim. opettajan ottamisesta yksityisen koulun palvelukseen

Valitus oppilasta koskevasta päätöksestä Perusopetuslain 42§:n, lukiolain 34 §:n ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 44 §:n mukaisesti useimpiin yksittäistä oppilasta tai opiskelijaa koskevista päätöksistä voi hakea muutosta valittamalla Valitus joko hallintolainkäyttölain mukaan hallinto-oikeuteen tai lääninhallitukseen

Valitus (perusopetuslaissa säädetyn opetuksen osalta) hallinto-oikeuteen Jos päätös koskee: -- uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetuksen järjestämistä -- oppilaalle annettavaa varoitusta ja määräaikaista erottamista tai -- lain §:issä 31, 31 a, 32 ja 33 sekä 34 §:n 1 momentissa säädettyä etua ja oikeutta eli opetuksen maksuttomuus = oppimateriaalit, työvälineet ja työaineet, erityistä tukea tarvitsevan oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut oppilashuoltopalvelut, erityisesti apuvälineet, kuntoutuspalvelut ja kouluateria), oppilashuoltopalvelut, koulumatkaetu, majoitusetu tai tapaturman hoito

Valitus (perusopetuslaissa säädetyn opetuksen osalta) lääninhallitukseen Jos päätös koskee: -- oppilaaksi ottamista -- oppilaan ottamista tai siirtämistä lain 17 §:n 2 momentissa tarkoitettuun erityisopetukseen vastoin huoltajan tahtoa tai henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa Lain 18 §:ssä säädettyä erityisiä opetusjärjestelyitä, kuten tietyn oppiaineen opetuksesta vapauttamista ja korvaavan opetuksen järjestämistä tai Lain 27 §:ssä säädettyä perusopetuksen poikkeavaa aloittamisajankohtaa eli koulunkäynnin aloittamista säädettyä aikaisemmin tai myöhemmin Oppilaaksiottopäätöksellä tarkoitetaan nimettyä lasta tai nuorta koskevaa päätöstä, jolla hänet otetaan oppilaaksi yksittäiseen kouluun tai muuhun opetuksen järjestämispaikkaan

Oppilaaksiottopäätöksinä ei pidetä: Päätöstä -- koulupiiristä -- oppilaaksiottoalueesta tai muista yleisistä koulunmääräytymisperusteista (em. päätöksiin voi hakea muutosta kuntalain mukaan)

Valitus (lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa) hallinto-oikeudelle, jos päätös koskee: Lukiossa uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetuksen järjestämistä Opiskelijalle annettavaa varoitusta ja määräaikaista erottamista sekä oppilasasuntolasta erottamista Opiskelusta pidättämistä rikostutkinnan ajaksi tai Opintososiaalisia etuja, kuten opetuksen maksuttomuutta ja maksujen perimistä eräissä tapauksissa, ateria- ja majoitusetua sekä ammatillisessa koulutuksessa myös ammatilliseen erityisopetukseen ja oppisopimuskoulutukseen liittyviä etuja ja oikeuksia sekä avustaja- ja tukipalveluita

Valitus (lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa) lääninhallitukselle Jos päätös koskee: -- opiskelijaksi ottamista -- ammatillisessa koulutuksessa erityisopetusta saavalle opiskelijalle laadittavaa henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa -- lukiolain 13 §:ssä ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 21 §:ssä säädettyjä erityisiä opetusjärjestelyitä, kuten jonkin aineen opetuksesta vapauttamista ja korvaavan opetuksen järjestämistä -- muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemista -- opiskeluajan mahdollista pidentämistä sekä opiskelijan katsomista eronneeksi -- opiskeluoikeuden menettämistä ammatillisessa peruskoulutuksessa, jos on ilmeistä, ettei opiskelijalla ole edellytyksiä opintojen asianmukaiseen suorittamiseen tai siinä ammatissa toimimiseen, johon tutkinto johtaa Valitusaika joko 14 päivää tai 30 päivää siitä, kun päätös on annettu tiedoksi oppilaalle tai opiskelijalle taikka, jos oppilas tai opiskelija on alaikäinen, tämän huoltajalle

Laillisuusvalvonnasta Kuntalain 8:2 §:n sekä valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta annetun lain 6 §:n perusteella asianomainen lääninhallitus voi kantelun perusteella tutkia, onko koulutusta järjestettäessä toimittu säännösten ja määräysten mukaisesti Tutkimukset käynnistävä kantelu voi olla suullinen tai kirjallinen (suullinen kantelu tulee kirjata lääninhallituksessa) Lääninhallituksella on oikeus saada tiedot koulutuksen järjestäjältä koulutuksen arvioinnista ja seurannasta Lääninhallituksen edustajat voivat käydä seuraamassa annettavaa opetusta tai tutustua opetustiloihin ja –välineisiin (opetuksen julkisuutta koskevat säännökset) Jos lääninhallitus havaitsee, että lainsäädäntöä ei ole noudatettu  -- kehotus koulutuksen järjestäjälle noudattaa lain säännöksiä ja määräyksiä sekä tarvittaessa asettaa uhkasakko kehotuksen tueksi -- lääninhallitus voi tehdä myös ilmoituksen opetusministeriölle

Laillisuusvalvonnasta… Koulutuksen järjestäjien päätöksistä voi kannella myös yleisenä hallintokanteluna Kantelun tekemistä ei erityisiä säännöksiä ja kantelun voi tehdä lääninhallituksen lisäksi opetusministeriölle tai Opetushallitukselle taikka yleisille lainvalvojille (= eduskunnanoikeusasiamies tai oikeuskansleri) Tehtyä ratkaisua ei voi muuttaa, vaan kysymys on koulutuksen järjestäjän toimenpiteiden jälkikäteisestä arvioinnista ja mahdollisista moitteista (koulutuksen järjestäjän säännösten vastaisesta menettelystä tai laiminlyönnistä voidaan kuitenkin ilmoittaa poliisille, joka voi suorittaa asiassa esitutkinnan)

Lähteet Opetuslainsäädännön käsikirja 2004 (Arajärvi-Aalto-Setälä) Hallintolaki ja hyvän hallinnon takeet (2008) (Mäenpää) Oikeudellinen vastuu opetustoimessa (2009) (Suopohja-Liusvaara) Kuntalaki (2007) (Harjula-Prättälä) Valta ja vahinko 2008 (Hakalehto-Wainio) Koulutuksen lainsäädäntö käytännössä 2004 (Lahtinen-Lankinen-Penttilä-Sulonen) Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa 2004 (Vehkamäki-Tamminen-Dahlman) Virkamiesoikeuden perusteet 2005 (Koskinen-Kulla)