Ammatillisen koulutuksen rahoitus Ammatillisen koulutuksen säädöksiin muutoksia – opetussuunnitelmat tarkasteluun Jyväskylä Opetusneuvos Seija Rasku KOPO/AM

Ammatillisen koulutuksen määrärahat 2012 – 2014 (TAE 2014) 2012 tilinpäätös € 2013 talousarvio € 2014 esitys € Muutos 2013 – € Muu- tos % Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin % Valtionosuus ja –avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen % Valtionosuus- ja avustus oppisopimuskoulutukseen % Nuorten aikuisten osaamisohjelma Valtionavustus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin %

Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kehittäminen hallitusohjelmassa (1) Rahoitus myönnetään koulutuksen järjestäjille Uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitus tukemaan nykyistä paremmin koko ikäluokan kouluttamista, koulutuksen läpäisyn parantamista ja nopeampaa siirtymistä työelämään. Oppilaitoksia palkitaan koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta.

Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kehittäminen hallitusohjelmassa (2) Selvitetään aikuiskoulutuksen julkisen rahoituksen uudistamista tavoitteena tukea kansalaisten yksilöllisiin koulutustarpeisiin vastaamista siirtymällä kansalaisten henkilökohtaisiin koulutustileihin. Parannetaan vailla tutkintoa olevien, pienyrittäjien ja muiden aliedustettujen ryhmien aikuiskoulutusmahdollisuuksia. Oppilaitoksille luodaan taloudellisia kannustimia kouluttaa tutkintoa vailla olevia aikuisia ja niitä kannustetaan työpaikkojen kanssa tehtävään yhteistyöhön ja hakevaan toimintaan. Tutkintoa vailla olevilta aikuisilta poistetaan tutkintomaksut. Näyttötutkintokoulutuksen rahoitus järjestetään siten, että rahoitus ei kannusta tarpeettoman valmistavan opetuksen järjestämiseen. Tutkintotoimikuntien resurssit mitoitetaan huomioiden toimikuntien luonne viranomaistoimintana.

KESU 2011 – 2016: Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kehittäminen (1) Ammatillisen koulutuksen järjestäjien rahoitusta kehitetään niin, että se –muodostaa nykyistä selkeämmän kokonaisuuden –tukee elinikäiselle oppimiselle, yhteiskuntatakuun toteuttamiselle sekä koulutusjärjestelmän laadulle, tehokkuudelle ja tuloksellisuudelle asetettavien tavoitteiden saavuttamista –ottaa huomioon työelämäyhteyksien parantamisen –palkitsee koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta. Ammatillisen koulutuksen ohjausjärjestelmää kehitetään siten, että ammatillista perus- ja lisäkoulutusta voidaan ohjata elinikäisen oppimisen periaatteella nuorten ja aikuisten erityispiirteet huomioiden.

KESU 2011 – 2016: Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kehittäminen (2) Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus edistää työelämän tarpeisiin vastaamista. Ammatillisen erityisopetuksen rahoitusperusteita uudistetaan siten, että ne tukevat erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukipalvelujen järjestämistä palvelutarpeen mukaisesti. Rahoitusta koskevat uudistukset sovitetaan valtionosuus- uudistuksen aikatauluun.

KESU 2011 – 2016: Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kehittäminen (3) Rahoitusta koskevat kehittämistavoitteiden toteutuminen on edellytys myös useiden muiden keskeisten kehittämistavoitteiden toteuttamiselle: tutkintojen osaamisperusteisuuden sekä tutkintojärjestelmän joustavuuden ja selkeyden lisääminen joustavien ja yksilöllisten koulutuspolkujen rakentaminen työpaikalla tapahtuvan opiskelun kehittäminen sekä työvaltaisen koulutuksen kehittäminen koulutuksen eri järjestämismuotojen käytön joustavampi yhdistäminen aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisen ja koulutuksen läpäisyn tehostaminen koulutuksen laadun jatkuva parantaminen vailla tutkintoa olevien, pienyrittäjien ja muiden aliedustettujen ryhmien aikuiskoulutusmahdollisuuksien parantaminen

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä Ammatillisen koulutuksen rahoitusta ei liitetä ns. yhden putken malliin osaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmää uudistetaan kehittämällä nykyistä ylläpitäjäkohtaiseen rahoitusjärjestelmään perustuvaa mallia, jossa rahoitus myönnetään ja maksetaan suoraan koulutuksen järjestäjälle. Ministeri Kiurun mukaan ratkaisu –mahdollistaa ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän kehittämisen kokonaisuutena ja mm. eri koulutuksen järjestämismuotojen joustavan yhdistämisen –turvaa työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen kehittämisen –turvaa koulutuksen järjestäjien toimintaedellytykset.

Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kehittämisryhmä Taustalla hallitusohjelma, KESU , hallituksen puoliväli-istunto ja hallituksen rakennepoliittinen Työryhmän toimikausi on Ehdotukset rahoitusjärjestelmän rakenteesta ja muutostarpeista sekä uudistusten toimeenpanon aikataulusta tulee valmistella mennessä. Ehdotukset rahoituksen määräytymisperusteiden uudistamisesta tulee valmistella mennessä.

Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kehittämisryhmän tehtävä 1.tehdä ehdotus ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän rakenteesta ja kehittämistarpeista sisältäen –ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän kokonaisuus ja toimintaperiaatteet –laskennallisen perusrahoituksen ja toiminnan tuloksellisuuteen perustuvan rahoituksen keskinäinen jakautuminen –rahoituksen perusteena käytettävä kustannuspohja 2.valmistella ehdotukset ammatillisen koulutuksen rahoituksen määräytymisperusteiksi sisältäen –rahoituksen perusteena oleva suorite ja sen laskentaperuste –suoritekohtaisen yksikköhinnan laskentaperuste myös tuloksellisuuteen perustuvien kriteerien osalta 3.selvittää rahoitusjärjestelmän uudistamisesta aiheutuvat tietotarpeet ja tietojärjestelmien kehittämistarpeet ja tehdä tarpeelliset ehdotukset rahoituksen edellyttämien tietojen saatavuuden varmistamiseksi 4.laatia ehdotukset tarvittavista säädösmuutoksista, uudistusten toteutusaikataulusta sekä järjestelmän toimeenpanosta

Ehdotusten valmisteluperiaatteet Rahoitusjärjestelmä on rakenteeltaan selkeä ja yhtenäinen. Rahoitus on laskennallinen ja myönnetään koulutuksen järjestäjälle. Rahoitus- ja säätelyjärjestelmä muodostavat johdonmukaisen ohjausjärjestelmän kokonaisuuden. Rahoitusperusteet edistävät koulutuksen eri järjestämismuotojen joustavaa käyttöä. Rahoitus tukee koko ikäluokan kouluttamistavoitetta, koulutuksen läpäisyn parantamista sekä tehokasta siirtymistä työelämään. Rahoitus kannustaa koulutuksen laadun, tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen. Rahoitusperusteet ohjaavat ja kannustavat tehostamaan osaamisen tunnustamista ja koulutuksen henkilökohtaistamista ja vähentämään tarpeetonta näyttötutkintoihin valmistavan koulutuksen järjestämistä. Rahoitusjärjestelmä ottaa huomioon nuorten ja aikuisten osaamisen kehittämistarpeet, työelämän osaamistarpeet ja koulutuksen erityispiirteet. Rahoitusjärjestelmä tukee aikuisten opiskelua ja tutkintojen suorittamista. Rahoitus edistää nuorten osallistumista oppisopimuskoulutukseen.

Kehittämisryhmän kokoonpano Opetus- ja kulttuuriministeriö (AM, AIPO) Työ- ja elinkeinoministeriö Valtionvarainministeriö Opetushallitus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Toimihenkilöjärjestö STTK Suomen Yrittäjät ry AKAVA/Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Suomen Kuntaliitto Suomen Oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry / Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry