Ammatillisen koulutuksen rahoitus Opiskelijamäärien vähentäminen ja uudelleen kohdentaminen Nuorisotakuu Ammatillisen koulutuksen kevätseminaari Äkäslompolo.

Esitys aiheesta: "Ammatillisen koulutuksen rahoitus Opiskelijamäärien vähentäminen ja uudelleen kohdentaminen Nuorisotakuu Ammatillisen koulutuksen kevätseminaari Äkäslompolo."— Esityksen transkriptio:

1 Ammatillisen koulutuksen rahoitus Opiskelijamäärien vähentäminen ja uudelleen kohdentaminen Nuorisotakuu Ammatillisen koulutuksen kevätseminaari Äkäslompolo Opetusneuvos Seija Rasku KOPO/AM

2 Ammatillisen koulutuksen rahoitus

3 Toisen asteen koulutuksen rahoitus
Kokonais-rahoitus 2011 (€) 2012 (€) 2013 (€) Lukiokoulutus Amm. peruskoulutus 1  Oppis, perustutkinto 108 019 000 112 946 000 92 716 000 Amm. lisäkoulutus 148 339 000 154 775 000 Oppis, lisäkoulutus Amm. erikois-oppilaitokset 20 519 000 21 279 000 19 279 000

4 Ammatillisen koulutuksen budjettimuutokset
Määrärahan muutokset kehyskaudella verrattuna vuoteen 2012 (milj. euroa) 2012 2013 2014 2015 2016 Kehyksen säästöt -5,8 -31,5 -60,0 HO-säästö + riihen lisäsäästö -17,5 -35,0 Kevään 2011 teknisessä kehyksessä päätetty säästö -14,0 -21,0 Opintojen nopeuttamisohjelman rahoituksen loppuminen -4,0 Kehyksen uudet säästöt -19,0 -33,0 Lisäsäästö Indeksien jäädytys Säästöt yhteensä -24,8 -50,5 -93,0 Määrärahan lisäys yhteiskuntatakuun toteutukseen 13,0 25,0 17,0 Ammatillisen koulutuksen muutokset yhteensä -11,8 -37,5 -68,0 -76,0

5 Aikuiskoulutuksen budjettimuutokset
Määrärahan muutokset kehyskaudella verrattuna vuoteen 2012 (milj. euroa) 2013 2014 2015 2016 Ammatillinen lisäkoulutus HO-säästö + kevään riihen lisäsäästö -6,0 -10,1 Määräaikaisten elvytyslisäysten päättyminen -4,6 Nuorten aikuisten osaamisohjelma 22,0 42,0 Oppisopimuskoulutus HO-säästö -24,0 -31,0 -7,1 5,0 10,0 Yhteiskuntatakuu Ammatilliset erikoisoppilaitokset -2,0 -5,5 Vapaa sivistystyö -11,5 Yhteiskuntatakuu (lisäys jo 2012) (2)

6 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien vähentäminen ja uudelleen kohdentaminen

7 Ammatillisen koulutuksen tarjonnan sopeuttaminen ja suuntaaminen
Tavoitteena on tarjonnan mitoittaminen työmarkkinoiden pitkän aikavälin tarpeiden perusteella huolehtien samalla nuorisoikäluokan kehityksen ja aikuisväestön osaamistason kannalta riittävästä alakohtaisesta ja alueellisesta tarjonnasta. Ammatillisen koulutuksen tarjontaa vähennetään ammatillisessa koulutuksessa noin aloittajalla vuoteen 2016 mennessä. Opiskelijamääränä tarkoittaa noin opiskelijan vähennystä vuosina 2014 – 2016 vuoden 2013 tasoon verrattuna. Koulutustarjonnan alueellinen tasapaino: tarjonnan merkittävin supistamistarve Itä- ja Pohjois-Suomessa, Pohjanmaalla; tarjonnan lisäämistarvetta Metropolialueella, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Koulutuksen alakohtainen tarjonta: lisäämistarvetta sosiaali- ja terveysalalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla; vähentämistarvetta kulttuurialalla sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla.

8 Opiskelijamäärävähennysten ja rakenteellisen kehittämisen toteuttaminen
Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellista kehittämistä toteutetaan ministeriön ja koulutuksen järjestäjien välisenä prosessina. Rakenteellinen kehittäminen perustuu pääsääntöisesti ministeriön ja koulutuksen järjestäjien väliseen vuoropuheluun ja suosituksiin. Ministeriön tarkoituksena on tukea ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen ja toimipisteverkon kehittämistä mm. yksikköhinnan harkinnanvaraisin korotuksin. Tarvittaessa ministeriö voi tehdä koulutustarjonnan sopeut-tamisen edellyttämiä yksipuolisia järjestämisluvan peruuttamista koskevia päätöksiä (perusteena koulutustarve tai ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen järjestämiseen).

9 Opiskelijamäärävähennysten ja rakenteellisen kehittämisen tavoiteaikataulu
Opetus- ja kulttuuriministeriön suuraluekohtainen ja koulutusalakohtainen nuorten koulutustarjontaa ja alueen kokonaisopiskelijamäärää koskeva suunnitelma vuosille koulutuksen järjestäjille ja sidosryhmille palautetta varten (11/2012) Koulutuksen järjestäjien kirjallinen palaute suuralue- ja koulutusalakohtaisista tarjonta- ja opiskelijamäärätavoitteista ministeriölle ja sidosryhmien kuuleminen (12/2012) Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotukset koulutuksen järjestäjäkohtaisista opiskelijamääristä vuosina sekä rakenteellisen kehittämisen suuntaviivoista ja toimenpiteistä ( ) Koulutuksen järjestäjien ja sidosryhmien kuuleminen (15.4. – ) Ministeriön päätökset vuosien 2014, 2015 ja 2016 järjestäjäkohtaisista opiskelijamäärätavoitteista, koulutustarjonnan alakohtaisesta suuntaamisesta alueilla sekä rakenteellisen kehittämisen toimenpiteistä (6/2013, vko )

10 Rahoituksen kehittäminen

11 Hallitusohjelma: Toisen asteen koulutuksen rahoituksen kehittäminen
Rahoitus myönnetään koulutuksen järjestäjille. Aiemmin ja muualla opitun tunnistaminen ja tunnustaminen otetaan osaksi kaikkea koulutusta perusasteelta aikuiskoulutukseen. Uudistetaan lukioiden rahoituspohja siten, että se turvaa ikäluokkien pienentyessä lukiokoulutuksen laadun ja alueellisen saavutettavuuden myös etäopetusta hyödyntäen. Sisällytetään lukiorahoituksen perusteisiin tuloksellisuus-rahoitusosuus, joka palkitsee koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta, esimerkiksi yksilön oppimistulosten paranemisesta ja vähäisistä keskeyttämisistä. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitus tukemaan nykyistä paremmin koko ikäluokan kouluttamista, koulutuksen läpäisyn parantamista ja nopeampaa siirtymistä työelämään. Oppilaitoksia palkitaan koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta.

12 KESU 2011 – 2016: Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kehittäminen (1)
Ammatillisen koulutuksen järjestäjien rahoitusta tulee kehittää niin, että se muodostaa nykyistä selkeämmän kokonaisuuden tukee elinikäiselle oppimiselle, yhteiskuntatakuun toteuttamiselle sekä koulutusjärjestelmän laadulle, tehokkuudelle ja tuloksellisuudelle asetettavien tavoitteiden saavuttamista ottaa huomioon työelämäyhteyksien parantamisen palkitsee koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta. Tavoitteena on tukea nykyistä paremmin koko ikäluokan kouluttamista, koulutuksen läpäisyn parantamista, nopeampaa siirtymistä työelämään ja aiemmin opitun tunnustamista.

13 KESU 2011 – 2016: Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kehittäminen (2)
Rahoitus myönnetään koulutuksen järjestäjälle. Ammatillisen erityisopetuksen rahoitusperusteita uudistetaan siten, että ne tukevat erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukipalvelujen järjestämistä palvelutarpeen mukaisesti. Kehitetään ammatillisen koulutuksen ohjausjärjestelmää siten, että ammatillista perus- ja lisäkoulutusta voidaan ohjata elinikäisen oppimisen periaatteella nuorten ja aikuisten erityispiirteet huomioiden. Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus edistää työelämän tarpeisiin vastaamista. Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen rahoitusta koskevat uudistukset sovitetaan valtionosuus-uudistuksen aikatauluun

14 KESU 2011 – 2016: Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kehittäminen (3)
Rahoitusta koskevat kehittämistavoitteiden toteutuminen on edellytys myös useiden muiden keskeisten kehittämistavoitteiden toteuttamiselle: tutkintojen osaamisperusteisuuden sekä tutkintojärjestelmän joustavuuden ja selkeyden lisääminen joustavien ja yksilöllisten koulutuspolkujen rakentaminen työpaikalla tapahtuvan opiskelun kehittäminen sekä työvaltaisen koulutuksen kehittäminen koulutuksen eri järjestämismuotojen käytön joustavampi yhdistäminen aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisen ja koulutuksen läpäisyn tehostaminen koulutuksen laadun jatkuva parantaminen

15 Järjestäjämalli ammatillisen koulutuksen taloudellisuuden ja laadun takeena? (1)
Rahoituksen tulee kohdentua ydintoimintaan eli koulutukseen. Rahoitusmallin tulee mahdollistaa koulutuksen erityispiirteiden huomioon ottaminen: alakohtaiset tekijät muut erityistekijät olosuhteissa tai koulutustehtävässä (esim. erityisopetus) joustavat koulutuspolut, eri järjestämismuotojen käytön joustavoittaminen. Rahoitusmallin tulee turvata ennakoitava ja vakaa resurssiperusta koulutuksen järjestämiselle ja pitkäjänteiselle kehittämiselle: ydintoiminnan riittävän vahva rahoitus investoinnit osaamiseen ja oppimisympäristöihin.

16 Järjestäjämalli ammatillisen koulutuksen taloudellisuuden ja laadun takeena? (2)
Rahoitusjärjestelmään tulee olla mahdollista kehittää tuloksellisuuteen, laatuun ja tehokkuuteen kannustavia mekanismeja. Rahoitusjärjestelmän tulee olla hallinnollisesti kevyt, selkeä ja tehokas sekä koulutuksen järjestäjän kannalta että rahoittajien kannalta. Toiminnan ja talouden yhteyden tulee olla kiinteä. Toimintaa tulee voida ohjata valtakunnallisesti kuitenkaan jäykistämättä koulutuksen järjestäjien toimintaedellytyksiä. Rahoitusmallin tulee tukea palvelukyvyn vahvistamista ja rakenteellista kehittämistä.

17 Järjestäjämalli ammatillisen koulutuksen taloudellisuuden ja laadun takeena? (3)
Toisen asteen koulutuksen rahoitusta koskevien kehittämistavoitteiden saavuttaminen on mahdollista kehittämällä edelleen nykyistä ylläpitäjämalliin perustuvaa rahoitusjärjestelmää. Ylläpitäjämalli tarjoaa toimivan ja selkeän perustan toisen asteen koulutuksen rahoituksen kehittämiselle. Nykyinen kunta-valtiosuhde toisen asteen koulutuksen kustannusten jaossa on perustaltaan toimiva. Sitä voidaan kuitenkin tarvittaessa kehittää edelleen. Olisi perusteltua selvittää, voitaisiinko valtion vastuuta toisen asteen koulutuksessa vahvistaa (vrt. AMK) tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien turvaamiseksi maan eri osissa.

18

19

20 Millaisista määristä nuoria on kyse?
Ei perusasteen jälkeen koulutuspaikkaa tai ei suorita tutkintoa Vuosittain perusasteen koulutuksen päättää noin 60 000 nuorta, noin 55 000 jatkaa välittömästi tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Osa jatkaa esim. ammatilliseen koulutukseen valmistavassa opetuksessa tai kansanopistoissa. Vuosittain ikäluokasta jää noin 4 000 – 5 000 nuorta ilman koulutuspaikkaa. Hakeutuu työttömänä työnhakijana TE-toimistojen asiakkaiksi Työttömänä työnhakijana TE-toimistojen asiakkaaksi hakeutuu alle 30-vuotiaana noin 55 000 nuorta. Heistä noin 17 000 on pelkän perusasteen varassa, noin 33 000:lla ammatillisesti suuntautunut tutkinto ja noin 5 000:lla ylioppilastutkinto. Ei mukana aktiivisessa toiminnassa tai tarvitsee muuta tukea Arviot työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien kouluttamattomien nuorten määrästä vaihtelevat, viimeaikaisten tutkimusten mukaan heitä on alle 30-vuotiaissa noin 40 000.

21

22 Nuorisotakuun toimeenpano – ammatillisen koulutuksen keskeiset toimet
Ammatillisen peruskoulutuksen riittävän tarjonnan turvaaminen Opiskelijaksi ottamisen perusteiden uudistaminen Nuorten oppisopimuskoulutuksen lisääminen ja kehittäminen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Maahanmuuttajanuorten opiskeluvalmiuksien ja kielikoulutuksen parantaminen Kuntien ohjausvastuun vahvistaminen Nivelvaiheen tuki Alueellisen yhteistyön koordinointi

23 1. Ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta
Ammatillisen koulutuksen opiskelijamääriä lisättiin lukien noin opiskelijalla (II LTAE 2012) ja vuoden 2013 alusta vielä 500 opiskelijalla. Koulutuspaikkoja kohdennettiin pääsääntöisesti metropolialueelle sekä muihin kasvukeskuksiin (Metropolialue opiskelijapaikkaa: 70 % lisäyksestä) eli alueille, joilla sitä nuorisoikäluokkaan nähden on muita vähemmän.

24 2. Opiskelijaksi ottamisen perusteiden uudistaminen (1)
Hallitusohjelman tahtotila Perusasteen päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat hakijat voidaan valita ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa. Oppilaitosta vaihtaville opiskelijoille ja aiemman tutkinnon suorittaneille vahvistetaan erillisvalintoja, ammatillista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta ja näyttötutkintokoulutusta. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteita uudistettiin joulukuussa 2012 (OKM:n asetus ). Uudet perusteet tulivat voimaan vuoden 2013 alusta. Ne otetaan käyttöön ensimmäisen kerran syksyn 2013 yhteishaussa.

25 2. Opiskelijaksi ottamisen perusteiden uudistaminen (2)
Yhteishaku suunnataan ensisijaisesti perusopetuksen päättäneille sekä perusasteen jälkeistä tutkintoa suorittamattomille ja vailla koulutuspaikkaa oleville (poikkeuksena lukion oppimäärän suorittaneet). Tutkinnon jo suorittaneiden koulutukseen hakeutuminen tapahtuu jatkossa yhteishaun ulkopuolisten aikuiskoulutuksen hakupalveluiden kautta (kehitetään osana oppijan verkkopalvelukokonaisuutta). Oikeutta hakeutua ammatilliseen koulutukseen ei ole rajattu mitenkään. Opiskelijaksi ottamisen perusteissa muutettiin valintapisteitä siten, että ne antavat perusopetuksen hakeutumisvuonna päättäneille ja valmistaviin koulutuksiin osallistuneille sekä vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa ja koulutuspaikkaa oleville merkittävästi suuremman edun verrattuna muihin kohderyhmiin. Pääsy- ja soveltuvuuskokeita (ml. kielikokeet) yhtenäistetään ja niitä kehitetään tukemaan nykyistä vahvemmin heikolla koulumenestyksellä hakevien koulutukseen pääsyä (esim. yksilöllistettyjä arvosanoja saaneet, maahanmuuttajat).

26 3. Nuorten oppisopimuskoulutus (1)
Yksikköhinta määräytyy vuoden 2013 alusta koko perus-tutkintoon tutkintoon tähtäävän koulutuksen yksikköhinnan mukaisena, vaikka koulutustakuun piirissä oleva oppisopimus-opiskelija tähtäisi vain tutkinnon osan suorittamiseen. Oppisopimuskoulutuksessa työnantajille osoitettavaa koulutuskorvausta korotetaan vuoden 2013 alusta lukien koulutustakuun piirissä olevien, peruskoulun päättävien tai 10. luokan päättävien nuorten osalta (noin 500 opiskelijaa): Korvaus ensimmäisenä vuonna 800 euroa/kk, toisena vuonna 500 euroa/kk, kolmantena vuonna 300 euroa/kk. Toteutetaan myöntämällä koulutuksen järjestäjille valtionavustusta, jota saa käyttää koulutustakuun kohderyhmän työnantajille osoitettavien koulutuskorvausten maksamiseen. 42 järjestäjää haki ja sai valtionavustusta, jota myönnettiin yhteensä noin 4,5 milj. € vuodelle 2013.

27 3. Nuorten oppisopimuskoulutus (2)
Tuettu oppisopimuskoulutus 19 hankkeelle myönnetty valtionavustusta vuonna 2013. Tarjotaan yksilöllistä ohjausta ja tukea koulutusalan ja työpaikan valintaan. Tuetaan sujuvaa siirtymistä koulutuksesta tai työharjoittelusta oppisopimuskoulutukseen. Opiskelijaa ja työpaikkaohjaajaa tuetaan myös koulutuksen aikana. (Nuorten työpaikalla tapahtuvaa oppimista) ja oppisopimuksen kehittämistä koskeva työryhmä Tavoitteena nuorten osuuden lisääminen oppisopimuksessa (mm. ennakkojakso, tuettu oppisopimuskoulutus, joustavat siirtymät oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta oppiopimuskoulutukseen).

28 4. Nuorten aikuisten osaamisohjelma (1)
Tavoitteena saada koulutukseen, kohderyhmänä vuotiaat vailla toisen asteen tutkintoa olevat Oppisopimuskoulutuksessa 1500 aloittajaa vuonna 2013 2000 aloittajaa vuosina 2014 ja 2015 500 aloittajaa vuonna 2016. Ammatillisessa lisäkoulutuksessa (at ja eat) 2500 aloittajaa vuonna 2013 3500 vuosina 2014 ja 2015 500 vuonna 2016. Kohdennetaan olemassa olevaa näyttötutkintoon valmistavaa ammatillista peruskoulutusta (5 000 aloittajaa vuosittain). Lisäksi lisätään nuorten aikuisten opintoihin hakeutumista ja opintojen suorittamista edesauttavaa neuvontaa ja ohjausta.

29 4. Nuorten aikuisten osaamisohjelma (2)
Kehyskaudelle 2013 – 2016 varattu yhteensä 183 milj. €. Vuoden 2013 osuus 27 milj. €: oppilaitosmuotoinen 20 milj. €, oppisopimuskoulutus 5 milj. €, hakeva ja tukeva toiminta 2 milj. €. Lisärahoituksen kohdennuttava täysmääräisesti kohderyhmälle Lisärahoituksen lisättävä kohderyhmän opiskelua (= osuus ei saa vähentyä normaalirahoitteisessa koulutuksessa) Rahoitus haussa11/2012, myös avustukset ohjaukseen ja neuvontaan. Päätös tehty 2/2013 ( opiskelijatyövuotta, oppisopimusta ammatti- tai erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen) Koulutus voi alkaa joustavasti vuoden 2013 aikana.

30 5. – 8. Muut nuorisotakuutoimenpiteet (1)
Maahanmuuttajanuorten opiskeluvalmiuksien ja kielikoulutuksen parantaminen (2 milj. €) Tuetaan maahanmuuttajanuorten opiskelua mm. lisäämällä kansanopistojen ja kansalaisopistojen suoritemääriä ja opintoseteliavustuksia kohdentaen ne pääsääntöisesti alle 20-vuotiaiden maahanmuuttajien. Kuntien ohjausvastuun vahvistaminen Kunnille säädetään vastuu perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta. Jatkovalmistelussa määritellään lainsäädännön sisältö ja arvioidaan kustannusvaikutukset.

31 5. – 8. Muut nuorisotakuutoimenpiteet (2)
Nivelvaiheen tuki Säädetään perusopetuksen jälkeiseen nivelvaiheeseen liittyvän tiedon käytöstä siten, että selvitetään ja määritetään, missä rooleissa ja millä tavoin jatkoon hakemisen ja jatko-opiskelun aloittamisen tiedot on nähtävänä eri rooleissa toimiville viranomaisille, nuorelle itselleen ja nuoren huoltajille Alueellisen yhteistyön koordinointi ELY-keskukset (15 kpl) kokoavat alueellisen verkoston alueellisen yhteistyön koordinointiin. ELY-keskuksien nuorisotoimet (6 kpl) vastaavat nuorisolain muutokseen liittyvästä alueellisesta koulutuksesta sekä nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen kehittämien hyvien käytäntöjen levittämisestä alueellaan. Yhtenäistetään kuntiin ja paikallistason viranomaisille menevää informaatio-ohjausta nuorten ohjaus- ja palveluverkostoon osallistumisesta.

32 Kriittiset menestystekijät nuorisotakuun toteutumiselle
Koulutuksen järjestäjien, perusopetuksen, nuorisotyön, sosiaalitoimen, työhallinnon ja muiden nuorisotakuun toteuttamiseen osallistuvien tahojen yhteistyön toimivuus ja työnjaon selkeys Käytettävissä olevien palveluiden toimivuus asiakkaan kannalta: palvelukokonaisuudet rakennettava nuorten tarpeista, lisäksi yhteisesti sovitut toimintaperiaatteet ja -mallit Tukea tarvitsevien nuorten tavoittaminen riittävän varhaisessa vaiheessa Eteenpäin tukeminen ja kannustaminen Koulutustarjonnan kohdentaminen työelämän tarpeen mukaisesti Koulutuksen laadun turvaaminen volyymien kasvaessa Opiskelijoiden opintopolkujen toimivuus Oppimisen edellytysten luominen ja opintoihin kannustaminen Oppijoiden käytössä olevien opiskelun tukipalveluiden toimivuus (pedagoginen tuki, opinto-ohjaus, opiskelijahuolto) Koulutuksen läpäisyn parantaminen Työpaikalla tapahtuva opiskelu (laajennettu työssäoppiminen, työvaltaiset opiskelumenetelmät)