Tiede & tieteellinen menetelmä Mitä on tiede? Mikä tekee jostain käsityksestä tieteellistä tietoa? Takaako tiedon tieteellisyys että se on totta?

Neljä maailmankäsityksen näkemyksellistä perustaa Metodinen havaintojen teko ja teoreettinen päättely (Tiede) Tieteellinen ajattelutapa Henkilökohtaisten kokemusten ja intuition korostaminen Natura-lismi Mysti-sismi Meta-fysiikka Arki-intuitio Uskonto Filosofia Teoretisointi ja ”systeemin-rakentaminen”

Neljä oikeuttamisen menetelmää (C.S. Peirce, The Fixation of Belief) Itsepäisyyden menetelmä Auktoriteetin menetelmä Apriorinen menetelmä Tieteellinen menetelmä

Tieteellisen menetelmän tutkimus Kognitiivinen tieteentutkimus Tieteen historia ja sosiologia Tiede on inhimillistä toimintaa Tieteentekijät eivät aina ajattele ”tieteellisesti” Tieteen tekemiseen ja tieteellisen tiedon hankkimiseen liittyy paljon muutakin kuin tieteellinen menetelmä Tieteenfilosofia Tieteellisen argumentaation ja tieteellisen tiedon ja tieteellisen menetelmän rationaalinen perusta

Tieteen olemus? Tieto vai menetelmä? Käsitteet, hypoteesit, teoriat Millaista tietoa on ”tieteellinen tieto”? Käsitteet, hypoteesit, teoriat Havaintomenetelmät Päättelymenetelmät

Tieteellinen päättely ja selittäminen Teorioiden hyväksyminen/hylkääminen todistusaineiston valossa Argumentaatio, logiikka. Erilaiset mallit tieteellisen argumentaation rationaalisesta perustasta ja tieteen etenemisestä. Selittäminen Teoria / todistusaineisto / ilmiö Lakien ja yleistysten asema Havaintotermit / teoreettiset termit Selityksen tasojen väliset suhteet, reduktionismi

Tieteellinen päättely ja selittäminen Tieteellinen menetelmä Objektiivisuus Itseäänkorjaavuus (systemaattisuus) Kriittisyys, avoimuus, julkisuus Empiirisyys Autonomisuus

Tieteellinen päättely ja selittäminen Havait-tava ilmiö To-distus-aineisto Teoria Havainto-menetelmä Havainnot selittävän teorian muotoilu; (Induktiivinen yleistys) Keksiminen Oikeuttaminen Teorian empiirinen testaaminen (Deduktiivinen ennusteiden johtaminen) TODISTUSAINEISTO TULKITAAN TEORIAN VALOSSA TEORIAN HYPOTEESEJA TESTATAAN TODISTUSAINEITON VALOSSA

Tieteellinen päättely ja selittäminen Empiirinen menetelmä edellyttää teorioilta: Testattavuus (voidaan johtaa ennusteita joita on mahdollista empiirisesti koetella käytettävissä olevan todistusaineiston valossa) Täsmällisyys, ”ratkeavuus” Empiirinen menetelmä edellyttää todistusaineistolta: Objektiivisuus Luotettavuus Validiteetti Systemaattisuus

Demarkaation ongelma Mitä sellaista erikoislaatuista on tieteellisissä teorioissa, mikä erottaan ne epätieteellisistä väittämistä? Minkä sellaisen kriteerin kaikki tieteelliset teoriat täyttävät, jota mikään epätieteellinen teoria ei täytä? Objektiivisuus Täsmällisuus Kriittisyys - erityisesti empiirinen koeteltavuus verifioitavuus (loogiset empiristit) falsifioitavuus (Popper) Metafysiikka Matematiikka & logiikka LT Ei-tieteelliset käsitykset Epätiede Tiede

Tieteellinen menetelmä ja tieteellisen tiedon kasvu Induktio Havaintolähtöisyys Ajatus tiedon vähittäisestä kasautumisesta Hypoteettis-deduktiivinen menetelmä Teorialähtöisyys ”Vallankumoukset” mahdollisia Fallibilismi

Induktiivinen vs. hypoteettis-deduktiivinen malli tieteellisestä päättelystä HAVAINNOT Induktiivinen päättely TEORIA deduktiivinen päättely TEORIA (hypoteesi) Ennuste empiirinen testi HAVAINNOT falsifikaatio tai korroboraatio

Tieteellinen menetelmä ja tieteellisen tiedon kasvu Fallibilismi Mikä tahansa tieteellinen teoria tai hypoteesi voidaan periaatteessa asetta kiistanalaiseksi ja hylätä Tieteelliset vallankumoukset Konfirmaatioholismi Yhteismittattomuus? ( eteneekö tiede?)

Tieteen ”pelisäännöt” NÄKEMYS Ennusteet Päättely menetelmät meta-fyysiset taustat Operatio- nalisointi TEORIA DATA käsit-teiden määri-telmät Havainto menetelmät Apuoletukset Malli Maailma totuus (korrespondenssi)

Pseudotieteelle ja arkikäsityksille tyypillisiä virhelähteitä (tieteentekijätkään eivät ole immuuneja!) Loogiset virheet Sisältövirheet Heikko arguemtaatio (ad hoc, ad hominem...) Muodollisesti epäpätevä päättely Evidenssi n huomiotta jättäminen/ keskittyminen yksittäisiin todisteisiin Vasta-argumenttien huomiotta jättäminen/ keskittyminen yksittäisiin erehdyksiin Tieteen “pelisääntöjen” rikkominen Falsifioitumattomuus Kestämättömät tulkinnat Käsitteiden epäselvyys/ termien väärinkäyttö Väärinkäsitykset, epätodet hypoteesit premisseinä Ei ymmärretä teorioiden termien merkityksiä, tai teorioidetn loogisia yhteyksiä j s eurauksia Taustalla tieteellisten käsitysten ja arkikäsitysten kuilu (geeni, aivot, evoluutio….) Tarvitaan myös hyvää poopulaarikirjallisuutta ja tieteellistä yleissivistystä