HERNESAARI Länsisatama-projekti Matti Kaijansinkko.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kiinteistöveroprojekti Tilanne: huhtikuu 2013
Advertisements

Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund. Tonttituotantoprosessi ASUNTO-, ELINKEINO- JA MAANKÄYTTÖPOLIITTISET TAVOITTEET MAANHANKINTA YLEISKAAVOITUS.
Tapulikaupungin Safety –strategia 2006
KAIVOSHANKKEET JA KAAVOITUS
Tuulivoima ja maanomistaja
Vippet Booking - majoitusvarausjärjestelmä
Heinjoen ampuma- ja moottoriratakeskus
Case: City Car Club Autojen yhteiskäyttö Turussa Työpaja
Jousenpuiston ja Matinkylän metroasema-alueet KEHITTÄMISIDEAT INFO
Jukka Ollila | Novago Yrityskehitys Oy Yritystalo BusinessLohjan ensimmäinen vuosi.
Pekka Isoniemi katu- ja puisto-osasto ylläpitotoimisto
Helsinki kaikille –projektin toiminta vuonna 2007 Koordinointiosa Yleisten suunnittelu- ja toteutusohjeiden laadinta • Esteettömyyden arviointimenetelmän.
SYNTYYKÖ UUSI LIIKENNEMUOTO ? HISTORIA •Aikojen kuluessa ja teknologian kehittyessä on otettu käyttöön montakin uutta liikennemuotoa (laiva, juna, auto,
Kokeiltavat ubiikit palvelut Alpakka-hanke Maunulassa 2008 tutkija Sirkku Wallin Teknillinen korkeakoulu TKK projektipäällikkö Anna Kanervo Helka ry. Maunulan.
Ismo Malinen, Suomen kansallismuseo
Arjen seudullisuus Arjen seudullisuus Aija Staffans.
Selvittäjän ja kuntien välinen työnjako. Kuntarakennelain tavoite • Elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne.
Ympäristövaikutusten arvioinnin tavoite
EVU:n 40-v. historiakirja Alustava suunnitelma Kari Kallio
Rakennetun ympäristön ja asumisen palvelukokonaisuus
Logistiikka/Varasto Enontie 2, Kauhajoki Enontie 2, Kauhajoki.
EU ja raha: Budjetin synty Tulot ja menot.
Suojele saaristoa – taistelua tuulimyllyjä vastaan - tieto hankkeesta helmikuussa yhdistys perustettiin toukokuussa 2009: Pro Barösundin saaristo.
Hanke 1 RAKENNEYLEISKAAVA Heinolan maankäytön tehostaminen yritysten ja asukkaiden näkökulmasta / HEINOLAN KAUPUNKI / A-KONSULTIT / WSP / SANTASALO Kuva:
MRL:n tavoite …tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään.
Heinolan kaupungin opetussuunnitelma
…että Vantaalla olisi hyvä elää, tehdä töitä ja yrittää Maankäytön ja ympäristön toimiala Reijo Korhonen.
Sosiaalisten vaikutusten arviointi SVA Ann Holm, Vaasan kaupunkisuunnittelu,
MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN TOTEUTUMINEN
Kommentteja Åbo Akademin vilppiprosessista uudistustyön pohjalta Ole Karlsson
ÖSTERSUNDOM – UUSI KAUPUNKI ASUKKAALLE
Diskurssi Oy YVA = YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY ü Menettely, jossa tuotetaan informaatiota suunniteltavan hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista.
KAAVAHIERARKIA, KAAVAMUODOT JA RAKENTAMISEN OHJAUS
Kuntafoorumi SDP:n kuntatyöryhmän Puheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta
Ruuti - nuorten vaikuttaminen Helsingissä. Ruuti-toiminnan päämäärä Jokaisella nuorella on vähintään yksi myönteinen kokemus vaikuttamisesta.
Hollola Hallinnollisesti Hollola kuuluu Lahden kaupunkiseutuun ja Lahden seutukuntaan. Hollolan naapurikunnat ovat pohjoisessa Asikkala (38 km), idässä.
Diskurssi Oy VUOROVAIKUTUS YVA:SSA MÄÄRITELMÄ (YVAL 2 §)  Tavoite:... lisätä kansalaisten osallistumista ja tiedonsaantia  Osallistumisella vuorovaikutusta.
Ympäristövaikutusten arviointi
Raideliikenne aluepolitiikan ja liikennepolitiikan synteesi?
HALLINTOKUNNAT JA ESTEETTÖMYYDEN TARVE - HANKE Niina Kilpelä, Kynnys ry.
Kaivoshankkeiden YVA-opas
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Korkeakoulujen.
Toimipisterekisteri ja Palvelukartta Esteettömyys
INSPIRE-direktiivin suhde PSI-direktiiviin Tampere Tuire Taina, maa- ja metsätalousministeriö.
Keuruun kaupunki 2006 Maakunnallinen kunta- ja palvelurakenne –seminaari Keuruun seutukunta Timo Louna Kaupunginjohtaja, Keuruun kaupunki.
Ohjausryhmä , liite 2 Kuntien loppuraporttilausunnot.
HELSINKI KAIKILLE ESTEETTÖMYYSSYMBOLIHANKE Helsinki kaikille -projektin verkostoseminaari Anni Juutilainen Projekti-insinööri, Helsinki kaikille.
VUOROVAIKUTUSMENETELMÄT SUUNNITTELUN JA TOTEUTUKSEN TUKENA
Osallistuminen ja arviointi Suunnittelijan on ymmärrettävä niin kommunikaation kuin ympäristövaikutusten perusteet Suunnittelija käy useita kasvokkaisia.
1 Veijo Koskinen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Jyväskylän kaupunki MAAKUNNALLINEN KUNTA- JA PALVELURAKENNE- SEMINAARI JYVÄSKYLÄ PAVILJONGISSA.
Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) koulutusjaosto.
Piiriapurahojen tarkoitus
Opetustoimen henkilöstön ammatillisen osaamisen varmistaminen (Osaava) Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta.
Pohjois-Savon EBC –hankkeen jatkoaika – Sisältö: 1.Kehittämisohjelman jalostus - EBC –strategiatyöryhmän workshop - Kehittämisohjelman.
Kunta- ja palvelurakenne- uudistushanke – Turun kaupunkiseutu Kaupunkiseutusuunnitelmien palautetilaisuus Tampere.
UNESCOn maailmanperintö
HELSINKI KAIKILLE Verkostoseminaari Raimo K. Saarinen Kaupungininsinööri Ohjausryhmän puheenjohtaja Helsinki kaikille -projekti.
Esitys aluetoimikuntamalliksi Vapaa-ajan asukaspalveluiden lautakunta §65.
Ajankohtaista Alueiden käyttö Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja.
VETOVOIMAA MAASEUDULLE YHTEISTOIMINNALLA JA VERKOSTOITUMALLA
RATAPIHA asemakaava muutos
Vesihuollon kehittämissuunnitelma
Länsisuunnan metroselvitykset historiallinen katsaus
Lapsivaikutusten arviointi Anne Hujala
Matti O. Hannikainen Tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
Jätkä-saari vai Naisten kaupunki
Kuntarakenneselvityksen toimeksianto
Rakennetun ympäristön paikkatiedot RYM-C2004
Asemakaavamuutos nro KAAVAPROSESSI
Helsingin kaupungin avustukset 2017
Esityksen transkriptio:

HERNESAARI Länsisatama-projekti Matti Kaijansinkko

HIETALAHTI HIETASAARI MUNKKISAARI HERNESAARI EIRA Länsisatama-projekti Matti Kaijansinkko

Länsisatama-projekti Matti Kaijansinkko

Länsisatama-projekti Matti Kaijansinkko

Länsisatama-projekti Matti Kaijansinkko

Länsisatama-projekti Matti Kaijansinkko

Länsisatama-projekti Matti Kaijansinkko

Länsisatama-projekti Matti Kaijansinkko

Länsisatama-projekti Matti Kaijansinkko

11.5 12.5 11.5 13.1 13.5 12.5 13.5 14.2 13.3 13.6 14.4 13.2 11.5 14.2 14.2 13.6 13.2 14.4 13.0 14.2 13.5 13.2 11.7 14.7 12.6 13.3 10.9 12.5 13.3 11.5 Länsisatama-projekti Matti Kaijansinkko

Länsisatama-projekti Matti Kaijansinkko

Länsisatama-projekti Matti Kaijansinkko

Länsisatama-projekti Matti Kaijansinkko

Länsisatama-projekti Matti Kaijansinkko

Länsisatama-projekti Matti Kaijansinkko

Länsisatama-projekti Matti Kaijansinkko

Länsisatama-projekti Matti Kaijansinkko

Länsisatama-projekti Matti Kaijansinkko

Länsisatama-projekti Matti Kaijansinkko

SUUNNITTELUALUE 32 ha Länsisatama-projekti Matti Kaijansinkko

SIILOT TOIMISTOJA FORD RISTEILIJÄT AUTOKATSASTUS YMS. JÄÄHERNE VENETELAKKA ( HELIKOPTERIKENTTÄ ) MELKKI PIHLAJASAARI Länsisatama-projekti Matti Kaijansinkko

570m Länsisatama-projekti Matti Kaijansinkko

RISTEILIJÄT RISTEILIJÄT HELIKORTERIKENTTÄ Länsisatama-projekti Matti Kaijansinkko

Suunnittelualue liittyy kantakaupungin katuverkkoon Hylkeenpyytäjänkadun sekä Eiranrannan (=katu) kautta. Tulevassa osayleiskaavassa Hernesaari tullaan varaamaan pääasiassa asumiselle, turismiin liittyville palveluille, helikopterikentälle, venesatamatoiminnoille sekä risteilijälaivojen satamakäyttöön. Alue sijaitsee Suomenlahteen pistävällä niemellä Helsingin eteläisimmässä kolkassa ja säällä on voimakas vaikutus. Alue on altis tuulille, jotka pääsevät alueelle vapaasti idän ja lännen välillä. Pitkän ajan vuosikeskiarvoina etelän ja lounaan väliset tuulet ovat yleisimpiä. Hernesaaren itäranta on suojaton mereltä tulevalle aallokolle. Edustan laajan avovesialueen takia ranta-alueen aallokko on vain hieman vaimentunut siitä voimakkuudesta, joka sillä on Helsingin edustan avomerialueella. Länsisatama-projekti Matti Kaijansinkko

Alueelle etsitään uusia, omaperäisiä kaupunkiasumisen ratkaisuja. Hernesaaren uudiskäytön tavoitteena on viihtyisä, korkeatasoinen ja merihenkinen kaupunginosa, jonka pääasiallinen käyttötarkoitus on asuminen. Alueelle etsitään uusia, omaperäisiä kaupunkiasumisen ratkaisuja. Niitä voivat olla vaikkapa kaupunkipientalot (town house), kerrostalon ja pientalon asumisratkaisujen yhdistelmät, normaaliparveketta suuremmat asuntoon liittyvät ulkotilat ja terassit yms. Alueen viihtyisyyttä tulee lisätä vesiaiheilla, aukioilla, puistoilla ja katutiloilla. Rannat ovat pääosin yleisessä käytössä. Toimistokäyttö jää Laivakadun luoteispuolen säilyviin rakennuksiin. Käytöstä poistuneille viljasiiloille tulee tutkia luonteva uusiokäyttö. Länsisatama-projekti Matti Kaijansinkko

Silta on joko nosto- tai kääntösilta. Mahdollinen Hernesaaren Jätkäsaareen yhdistävä siltayhteys tulee ottaa huomioon suunnittelussa. Silta on joko nosto- tai kääntösilta. Alueen joukkoliikenne on tarkoitus hoitaa raitiovaunuilla. Ensisijaisena lähtökohtana on, että Hernesaareen sijoittuu raitiotielinjan päätepysäkki. Lisäksi alueelle tulee sijoittaa veneilyä tukevaa toimintaa. Alueelle tulee myös sijoittaa iso venesatama. Alueen itäpuoleinen ranta tulee varata yleiskaavan mukaisesti puistolle. Sen lisäksi alueelle tulee sijoittaa riittävästi muita puistoja. Länsisatama-projekti Matti Kaijansinkko

Suunnittelualue Suunnittelualue rajoittuu Matalasalmenkujaan, Laivakatuun ja mereen. Suunnittelualueen maa-alueen pinta-ala on noin 32 ha. Nykytilanne Osayleiskaava-alue on ollut pääosin telakkakäytössä mutta telakkatoiminnot ovat loppuneet. Tällä hetkellä alueella on erilaista väliaikaista toimintaa. Osayleiskaava-alueen eteläpäässä on poikkeusluvin toimiva helikopterikenttä. Mitä alueelle suunnitellaan Alueelle on suunnitteilla asumista, työpaikkoja ja kulttuuritoimintoja. Rakentamisen määrällisiä tavoitteita ei ole vielä asetettu. Helikopterikentälle etsitään alueella pysyvää sijaintia. Laivakadun länsipuoliset toimistotalot ja viljasiilot on tarkoitus säilyttää. Tavoitteena on, että alueesta tulee merihenkinen, elinvoimainen ja viihtyisä osa Helsingin kantakaupunkia. Aloite Kaavamuutos on tullut vireille kaupunkisuunnitteluviraston aloitteesta. Helsingin kaupungin ja Aker Finnyardsin välinen maanvuokrasopimus on uusittu. Sen mukaan telakka poistuu osittain vuokraamaltaan alueelta Hernesaaressa 2012 ja purkaa ennen lähtöään alueen suuret hallirakennukset. Maanomistus Helsingin kaupunki omistaa maa-alueen.

Kaavatilanne Yleiskaava 2002:ssa Hernesaari on määritetty merkinnällä: Työpaikka-alue, teollisuus / toimisto / satama. Kaakon puoleinen ranta ja kapea suikale lounaispäässä on merkitty kaupunkipuistoksi. Eteläkärjessä on ulostyöntyvällä niemekkeellä pieni alue varattu hallinnon ja julkisten palvelujen alueeksi. Voimassa olevissa asemakaavoissa osayleiskaava on merkitty pääosin teollisuusalueeksi. Muut suunnitelmat ja päätökset Alueen eteläkärkeen on laadittu asemakaavaluonnos 9.12.1999 merimuseota varten. Kaavahanke on rauennut, koska valtio päätti sijoittaa merimuseon Hernesaaren kärjen sijaan Kotkaan. Tehdyt selvitykset Suunnittelualuetta koskevia selvityksiä: Helsingin Länsisataman matkustajalaivojen päästövaikutusten arviointi leviämislaskelmin, Ilmatieteenlaitos, 1.10.2002 Jätkäsaaren osayleiskaavan meluselvityksen päivitys, Insinööritoimisto Akukon Oy, 31.12.2004 Hernesaari, Kvaerner Masa Yards Oy, ympäristötekninen perusselvitys, WSP Environmental Oy, 10.4.2005 Selvitys seinärakenteista laivamelun piirissä, Insinööritoimisto Akukon Oy, 31.12.2005 Helsingin Länsisataman matkustajalaivojen hajupäästöjen arviointi leviämismallilaskelmin, Ilmatieteenlaitos (käynnissä, valmistuu talvella 2006-2007)

Vaikutusten arviointi Osayleiskaavan valmistelun osana arvioidaan suunnitelman toteuttamisen vaikutuksia: Yhdyskuntarakenteeseen. Suunnitelman vaikutuksia arvioidaan suhteessa asumisen, työpaikkojen, palveluiden ja virkistysalueiden määrään, sijoittumiseen, sisältöön, yhdyskuntarakenteen toimivuuteen sekä olemassa olevan rakenteen hyväksikäyttömahdollisuuksiin. Teknisen huollon järjestämiseen. Laaditaan yleistasauksen ja teknisen huollon verkostojen alustavat yleissuunnitelmat. Yhdyskuntatalouteen. Rakentamisen kustannuksiin, energia-, vesi- ja jätehuollon järjestämiseen ja kustannuksiin sekä maan hintaan. Liikenteeseen. Liikenteen järjestämiseen ja kustannuksiin, eri liikennemuotoihin, liikennemääriin, vaikutukset ympäröivän kaupunkirakenteen katu- ja kevyen liikenteen verkkoon sekä joukkoliikennejärjestelmään. Luontoon ja luonnonvaroihin. Selvitetään mahdollisten ruoppausten ja täyttöjen määrät ja vaikutukset vesiolosuhteisiin sekä helikopterien melun vaikutukset luontoon. Maisemaan, rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön. Muutoksia maisemaan, kaupunkikuvaan ja kaupungin silhuettiin arvioidaan pienoismallin, alueleikkausten ja perspektiivikuvien avulla. Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön. Arvioinnissa otetaan huomioon viihtyvyys, tuulisuus, palvelut ja virkistysmahdollisuudet. Terveyteen. Selvitetään maaperän pilaantuminen ja kunnostustarve sekä vaikutukset alueen maankäyttöön. Selvitetään helikopterien lentomelu- ja Länsisataman matkustajasataman melu- ja päästövaikutukset.

Kaavan valmisteluun osallistuminen Aloitusvaihe Mielipiteet suunnittelun lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tulee esittää viimeistään 15.12.2006. Keskustelutilaisuus on 22.11. klo 18–20, Mikael Agricolan kirkon seurakuntasalissa, Sepänkatu 4. Kaavan valmistelija on tavattavissa kaupunkisuunnitteluvirastossa sopimuksen mukaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esillä 22.11.–8.12.: kaupunkisuunnitteluvirastossa, Kansakoulukatu 3, 1. krs kirjastoissa: kirjasto 10, Pääpostitalo Lauttasaari, Pajalahdentie 10 A Rikhardinkatu 3 Suomenlinna www.hel.fi/ksv (kohdassa "Nähtävänä nyt!").

Valmisteluvaihe Suunnittelun pohjaksi teetetään kolme viitesuunnitelmaa konsulttityönä ja lisäksi pyydetään kolmelta osallisryhmältä viitesuunnitelmaehdotuksia (naapuruston asukkaita, lapsia ja nuoria ja monikulttuurisia tahoja edustavat ryhmät). Saadut viitesuunnitelmat asetetaan arvioitavaksi näyttelyyn sekä internet – sivuille. Palautetta kerätään nettisivuille avattavan keskustelupalstan ja järjestettävän asukastilaisuuden avulla huhti - kesäkuussa 2007. Viitesuunnitelmien ja saadun palautteen perusteella laaditaan suunnitteluohjelma, joka käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa vuoden 2007 aikana. Osayleiskaavaluonnos laaditaan vuoden 2008 aikana. Luonnoksen nähtävilläolosta ilmoitetaan kirjeillä, lehti-ilmoituksella sekä viraston Internet-sivuilla ja siitä on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö järjestetään erillisin neuvotteluin. Ehdotusvaihe Kaavaluonnoksen ja saadun palautteen pohjalta valmistellaan kaavaehdotus. Tavoitteena on, että ehdotus esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle vuonna 2009. Lautakunnan puoltama ehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään viranomaisten lausunnot. Kaavaehdotuksesta voi tehdä muistutuksen nähtävilläoloaikana. Tavoitteena on, että kaavaehdotus on kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsiteltävänä viimeistään vuonna 2010.

Ketkä ovat osallisia Alueen suunnittelussa osallisia ovat: alueen ja lähialueiden maanomistajat asukkaat vuokralaiset yritykset ja työntekijät Helsingin Kaupunginosayhdistysten Liitto ry HELKA Helsinki Seura Helsingin kaupunkisuunnitteluseura Eteläiset kaupunginosat Kampin kaupunginosayhdistys Lauttasaari – Seura Munkkisaari – Hernesaari –seura Pro Eira Punavuoriseura Jätkäsaari seura – JS ry Ruoholahti-Jätkäsaariseura Töölö-Seura Suomenlinna seura Suomalainen Pursiseura ry Helsingfors Segelsällskap rf Merenkävijät ry Nyländska Jaktklubben r.f. Helsingin Yrittäjät Helsingin seudun kauppakamari Helsingin luonnonsuojeluyhdistys Suomen luonnonsuojeluliitto

kaupungin asiantuntijaviranomaiset: Helsingin Energia Helsingin Satama Helsingin Vesi, kaupunginmuseo kiinteistövirasto kulttuuriasiainkeskus nuorisoasiainkeskus liikennelaitos liikuntavirasto opetusvirasto pelastuslaitos rakennusvalvontavirasto rakennusvirasto sosiaalivirasto terveyskeskus ympäristökeskus muut asiantuntijaviranomaiset: Suomenlinnan hoitokunta Merenkulkulaitos Rajavartiolaitos Eteläinen tullipiiri Ilmailulaitos Finavia Helsingin kihlakunnan poliisilaitos Puolustusvoimat Uudenmaan ympäristökeskus Alueella ja lähialueilla nykyisin toimivat kuljetusyritykset

www.hel.fi/ksv (kohdassa Nähtävänä nyt!) Mistä saa tietoa Suunnittelun etenemisestä sekä osallistumismahdollisuuksista tiedotetaan kirjeillä osallisille (asunto-osakeyhtiöiden kirjeet lähetetään isännöitsijöille, joiden toivotaan toimittavan tiedon osakkaille ja asukkaille) Helsingin kaupungin virallisissa tiedotuslehdissä: Helsingin Sanomat, HBL Uutislehti 100 www.hel.fi/ksv (kohdassa Nähtävänä nyt!) Helsingin kaavoituskatsauksessa. Osayleiskaavaehdotuksen julkisesta nähtävilläolosta tiedotetaan kuulutuksella Helsingin kaupungin virallisissa tiedotuslehdissä (Helsingin Sanomat, HBL, Uutislehti 100) sekä viraston Internet-sivuilla (www.hel.fi/ksv).

Kaupunkisuunnitteluvirasto, kirjaamo PL 2100, 00099 Helsingin kaupunki Mielipiteet Kirjalliset mielipiteet tulee toimittaa osoitteeseen: Kaupunkisuunnitteluvirasto, kirjaamo PL 2100, 00099 Helsingin kaupunki (käyntiosoite Kansakoulukatu 3) tai faksi: 169 4445 tai sähköposti: kaupunkisuunnittelu@hel.fi Mielipiteensä voi esittää myös suullisesti kaavan valmistelijalle.

Kaavaa valmistelee Maankäytönsuunnittelu: Projektipäällikkö Matti Kaijansinkko puh. 169 4211 matti.kaijansinkko@ksv.hel.fi Arkkitehti Jari Huhtaniemi puh. 169 4213 jari.huhtaniemi@ksv.hel.fi Liikennesuunnittelu: Diplomi-insinööri Kaisa Lahti puh. 169 3529 kaisa.lahti@ksv.hel.fi Maisemasuunnittelu: Maisema-arkkitehti Maria Jaakkola-Kivinen puh. 169 4290 maria.jaakkola-kivinen@ksv.hel.fi Osallistuminen: Vuorovaikutussuunnittelija Juha-Pekka Turunen puh. 169 4476 juha-pekka.turunen@ksv.hel.fi Teknistaloudellinen suunnittelu: Insinööri Kati Immonen puh. 169 4278 kati.immonen@ksv.hel.fi Talous- ja suunnittelukeskus Projektinjohtaja Timo Laitinen puh. 169 2402 timo.laitinen@hel.fi