Tulevan hallituskauden tiede- ja yliopistopoliittiset painopisteet (Edistyksellinen tiedeliitto ) Rehtori Keijo Virtanen Turun yliopisto Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto

Tiedettä moniin tarpeisiin  Julkishallintoon kytkeytyvän tieteisopin ajajat  Tieteen omaehtoisuuden puolestapuhujat  Tieteen taloudellisen hyödyllisyyden korostajat  Sosiaalisen tasauksen ja sivistyksen kehittämisen ajajat

Yliopistojen tehtävät Perinteinen tehtävä:  Tehdä tieteellistä tutkimusta ja  antaa siihen perustuvaa opetusta Kolmas tehtävä:  Vaikuttaa välittömästi alueelliseen kehitykseen

Ristiriita (toivottavasti) näennäinen  Alue voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa vain, jos sillä on kansainväliset mitat täyttävää osaamista  Yliopisto kykenee auttamaan tässä vain, jos se itse edustaa korkeaa kansainvälistä tasoa  Ollakseen hyödyllinen yliopiston on oltava sekä kansainvälinen että alueellinen

Ristiriidasta muodostuu todellinen, jos  ”Puhtaan” perustutkimuksen edellytyksiä ei riittävästi turvata  Yliopistojen arvomaailma yhdenmukaistuu yritysten arvomaailman kanssa

Julkinen sektori Yliopistot Yritykset Ulkoistaminen Yksityistäminen Ulkoinen rahoitus SOVELTAVA TUTKIMUSPERUSTUTKIMUS SEKTORITUTKIMUS

Yhteistyön tae on yhteinen etu Jokaisen yhteistyöhön osallistuvan on voitava itse määritellä oma etunsa

Miten alue auttaa yliopistoa  Alueellisella strategiayhteistyöllä voidaan synnyttää sovituille aloille kriittinen massa  Tietoa on myös yliopiston ulkopuolella. Perustutkimus saa virikkeitä.  Materiaaliset edellytykset paranevat klusteripohjaisella yhteistyöllä.  Alueen tuki lisää resursseja suoraan ja epäsuorasti

Yliopiston ja alueen yhteistyö ei ole vain innovaatiotoimintaa  Se on myös osallistumista henkisen hyvinvoinnin lisäämiseen  Se on ihmisen käyttäytymistä säätelevien tekijöiden ja vieraiden kulttuurien tuntemuksen lisäämistä  Se on osallistumista kulttuuriympäristön luomiseen

Yliopistot tarvitsevat pitkäjänteistä koulutus-, tiede- ja rahoituspolitiikkaa seuraavalla hallituskaudella  Turvataan lainsäädännöllä yliopistojen rahoitus  Määrärahojen mitoittamisessa on otettava huomioon yliopistojen kasvavat tehtävät ja niihin tarvittavat taloudelliset resurssit ja toimintaedellytykset  Yliopistojen rahoitusta lisätään Tiede- ja teknologia- neuvoston kesäkuussa 2006 hyväksymien ehdotusten mukaisesti (4 x 50 miljoonan euron lisäys perus- rahoitukseen vuosina )

 Turvataan täydentävän rahoituksen riittävä yleiskustannusosuus  Huolehditaan tutkijakunnan saatavuudesta ja kehitetään tutkijanuramalleja  Selkiytetään yliopistojen ja ammattikorkea- koulujen työnjakoa ja ylimmän koulutuksen rakenteita

Myös oma eksperttiys käyttöön  Tutkijakoulut menestyksenä  Seuraavana vaiheena tohtoreiden (post docien) osaamisen hyödyntäminen

Yliopistojen hallinnollista ja taloudellista asemaa uudistetaan autonomiaa kunnioittaen  Uudistetaan yliopistojen juridista asemaa ja lisätään taloudellista toimivaltaa  Sallitaan kaikille yliopistoille rahastotalous (toteutettu alusta)  Mahdollistetaan oikeushenkilön asema yliopistoille (selvitysmiesten Jääskinen - Rantanen raportti julkistettu )

Julkisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen (budjetti) keskimääräinen vuotuinen kasvuaste vuosina (%) Lähde: The OECD Science, Technology and Industry (STI) Scoreboard 2005 (