Ohjaaminen verkossa – onnistuneen etäohjauksen edellytyksiä Katrina Vartiainen Turun normaalikoulu Esittele itsesi! –saksan opettaja, opettajankouluttaja, ohjaajakouluttaja, opettajien täydennyskouluttaja Esitys on varsin käytännönläheinen.

Esityksen runko - Taustaa - Kasvokkain tapahtuva ohjaus - Etäohjausvälineet - (Etä)ohjauksessa huomioitavaa - Esityksessä mukana saksan opetus-harjoittelijat Venla Valkonen ja Eevaleena Virtanen Esitys on vuorovaikutteinen, sillä vain vuorovaikutuksessa muiden kanssa voi syntyä jotain uusia ajatuksia  esitys täydentyy tämän luentoajan aikana. Pieniä porintatehtäviä ja myös harjoittelijoiden näkökulma tulee esille.

TAUSTA - Virpeda-harjoittelu 2003 - Aineenopettajaharjoittelun realiteetit: monta harjoittelijaa eri luokilla, omat opetustunnit  ei aina mahdollisuuksia palautteen antamiseen ja tunninpidon ohjaamiseen kasvokkain Virpeda oli vuonna 2001 alkanut hanke, jossa tarkoituksena oli antaa kentällä pitkään olleille epäpäteville aineenopettajille muodollinen pätevyys. 35 ov, johon sisälty suurimmaksi osaksi etänä suoritettu opetusharjoittelu. Hankkeen takana oli Kasvatusalan virtuaaliyliopisto KasVi, eli kaikkien Suomen kasvatustieteiden tiedekuntien yhteinen hanke. eNorssi oli mukana hankkeessa, suunnittelemassa ja toteuttamassa sen opetusharjoitteluosuutta. Opetusharjoittelu kesti yhden kalenterivuoden, se alkoi tammikuussa 2003 ja päättyi ennen joulua. Suurin osa harjoitustunneista pidettiin omalla työpaikalla, yleensä tuntia ei ollut seuraamassa ketään. Tuntisuunnitelmat ohjattiin etänä ja opiskelija reflektoi tunnin onnistumista. Norssissa käytiin pari kertaa ja silloin pyrittiin perehtymään johonkin opetuksen osa-alueeseen ja harjoittelijat pitivät myös yhden tai kaksi harjoitustuntia. Tästä vuoden mittaisesta kokemuksesta opin ohjaajana pohtimaan, miten erilaisia verkkovälineitä voisi hyödyntää paremmin opetusharjoittelun ohjaamisessa. 10 vuotta myöhemmin pohdin yhä samoja asioita…

Ohjaus Ohjauksen tavoitteet Etukäteisohjaus vs. tuntipalaute Puhuttu vs. kirjoitettu palaute Leena Krokfors on muistaakseni kirjoittanut, että opettajankoulutuksen tavoitteena on ajatteleva opettaja. Käytännön ja teorian välistä vuorovaikutusta, päämääränä opettajaksi opiskelevan oma ”käyttöteoria”, keskustelua, reflektointia käytännön tilanteista. Ohjauksen tavoitteet voivat olla eri ohjaajalla ja ohjattavalla  seuraava slide

Kun mietin lähtökohtaa opetusharjoittelijan kasvun tukemiselle, tuntui opetusharjoittelijan oma näkemys ja visio olevan hyvin pieni. Kuvassa olen kuitenkin laittanut sen keskiöön. Ohjaukseen tavoitteisiin vaikuttavat monet eri seikat, missä vaiheessa opiskelijan omat tavoitteet ja näkemykset hyvästä opettajuudesta alkavat saada jalansijaa ja näkyä myös tuntisuunnitelmissa ja ohjauskeskusteluissa?

Ohjaus kasvokkain MIKÄ PARASTA? Laita keskustelemaan, kerää tähän ryhmien ajatuksia.

Kasvokkain tapahtuvan ohjauksen vahvuudet - Välitön vuorovaikutus, tilannetaju - Ruumiinkieli, tauot, hiljaisuus - Kysymysten tekeminen, yhdessä pohtiminen Kerro ruumiinkielestä se Eevaleenan kanssa sattunut välikohtaus. Kerro pankkineidistä! Rauhallisuus, keskitytään vain tähän hetkeen.

ETÄOHJAUS - Välineet: s-posti, puhelin, jokin suljettu alusta (moodle, WorkMates) , skype - Mitä olet käyttänyt, milloin, miten on toiminut? Tähän pieni porinatuokio – tulokset sitten kunkin välineen kohdalla.

Sähköposti - Word-dokumentti vs. leipäteksti - Nopea, tehokas, aika varma - Kirjoitettu kieli vs. puhuttu - Ohjauskeskusteluun hidas väline - Toimii hyvin yhdistettynä tekstiviestiin Kirjoitettu kieli: kirjoitettu kieli on tosi, sävyt voivat jäädä pois. Sanavalinnat ovat todella tärkeitä. MUTTA-sana. ”Älä lue rivien välistä – siellä ei ole mitään”. Toinen voi tulkita miten haluaa, riippumatta siitä, mitä olet halunnut sanoa. Venlan kommentti. Ota muiden kommentteja! Täydennä muiden kokemuksilla! SEURAAVAKSI PUHELIN

Puhelin Helppo, nopea Tuntisuunnitelma pitää olla sitä ennen saatavilla, koska sen pohjalta keskustellaan Äänensävyt ja painot kuultavissa Antaa mahdollisuuden varmistaa kuulemansa ”Tehokas” väline, liiankin tehokas?  Jääkö aikaa hiljaisuudelle ja pohdinnalle? Jätä aikaa muiden kommenteille! Koulussa ei ehkä rauhallista paikkaa, jossa puhua. Kotona? Harjoittelijat saavat itse valita, kommunikoidaanko vain s-postitse, soitanko vai nähdäänkö: jokaisella erilaisia tarpeita, samassa tilanteessa erilaisia ratkaisuja.

SKYPE - ”Läsnäolon” tunne? - Suoran katsekontaktin puuttuminen  katso välillä suoraan kameraan - Elekieli kuitenkin paremmin näkyviin, äänensävyt kuuluviin. Yhteys voi pätkiä Adobe Connect Pro (ACP): mahdollistaa dokumenttien jaon ym. Pankki/vakuutuslaitos? Valinnaiskielen etäopetuskokemusta yli 10 vuotta  helpompaa käyttää verkkoyhteyksiä. Puheenvuorot pitää jakaa. Antaa aikaa kuulla toisen sanoma, ajatella, vastata. Rauhallinen puhetempo, selkeä intonaatio.

Suljettu alusta Ajatus: kaikki ko. opetusryhmää opettavat näkisivät, jaksosuunnitelmat, tuntisuunnitelmat ja kirjallisen ohjauskeskustelun  jokainen tietää, mitä ryhmä on opiskellut ja miten, mihin asioihin ohjaaja on kiinnittänyt huomiota (esim. ryhmänhallinnalliset, sisällölliset tai toiminta/ työskentelytapoihin liittyvät kommentit, jotka voi ottaa huomioon oman opetuksensa suunnittelussa) Myös tuntia seuraavat harjoittelijat voisivat antaa alustaan palautettaan - Sähköisen portfolion pohja? Esim. Kyvyt. Fi (kuten WorkMates: yksityinen ja julkinen puoli, voit itse päättää, mitä jaat ja kenelle/missä ryhmässä

Mitä yhteisen alustan käyttö edellyttää? Mikä voisi estää alustan käytön? Kerätään yhdessä ajlatuksia Omat ajatukset: - luottamus kaiken pohja: saa epäonnistua, ei tule haukutuksi julkisesti, saa olla sellainen kuin on. Palaute kohdistuu tekemiseen, ei persoonaan. - halua jakaa osaamistaan Esteitä: opiskelija haluaa palautteen yksityisesti jos alusta liian monimutkainen, sen käytön opetteluun menee paljon aikaa, mikä on pois itse tarkoituksesta ei voi hyödyntää opintojen jälkeen vaan pitää tyhjentää lopuksi ehtiikö ryhmä toimimaan siellä, onko alusta todellinen työpaikka vai koetaanko se ylimääräisenä vaivana ei synny luottamusta ryhmän jäsenten välillä (esim. epävarmuus omasta itsestään, toisten tapa kommentoida, harjoittelija ei osaa aina kommentoida tai antaa palautetta niin, etteikö palautteen saaja loukkaantuisi. Tosin tutkimusten mukaan vertaisarviointi koetaan joskus jopa tärkeämpänä kuin ohjaajan antaman palaute.

Etäohjauksen haasteet Kerätään yhdessä ajatuksia

Etäohjauksen haasteet - Aikataulujen yhteensovittaminen  mihin kellonaikaan teemme työtä? - Teknologian muuttuminen nopeassa tahdissa  mobiililaitteet, älypuhelimet, jne.  ohjaamisen kaikkiallisuus? - Tekniikan ontuminen, plan B joskus tarpeellinen - S-postikeskustelu hidasta, vie paljon aikaa. Avuksi sähköinen tuntisuunnitelmapohja  ts:ssa on automaattisesti ne asiat , jotka ohjaaja sinne toivoo (tavoitteet, toimintatavat, jne.)

Etäohjauksen haasteet - Usein pinnallista: keskitytään tehokkaasti konkreettisiin asioihin, ei niiden takana oleviin käsityksiin/uskomuksiin - Pelkkä etäohjaus ei välttämättä aikaansaa toivottua muutosta  tarvitaan kasvokkain tapahtuvaa dialogia ja aikaa oman työn, toimintatapojen ja käsitysten tarkasteluun Virpedan kokemus: tuntisuunnitelmissa kommentoin aina samoja asioita, harjoittelija ei mennyt eteenpäin. Ei päästy välttämättä siihen, että tietyt ainedidaktiset perusasiat olisivat menneet eteenpäin, että harjoittelija olisi opetellut tekemään asioita toisin kuin ennen koulutusta.

kuitenkin Kun osan tuntien pitoon liittyvistä kysymyksistä voi käsitellä sähköisesti, on kasvokkain tapahtuvassa ohjauksessa enemmän aikaa harjoittelijan omalle reflektoinnille ja aidolle dialogille.

”Yksi kahvipannu sinne tai tänne - ei kai se suuria merkitse kun ollaan etsimässä pyrstötähtiä.” - Nuuskamuikkunen