TUTKIMUSETIIKKAA Laatinut: Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2006

TUTKIMUKSEN EETTINEN ARVIOINTI SUOMESSA Grafiikka: AT-julkaisutoimisto Oy

Perustettu vuonna 1991 (Asetus tutkimuseettisestä neuvottelukunnasta 1347/1991) Toimii opetusministeriön nimittämänä kolmivuotiskausittain Nykyinen toimikausi Toimisto sijoitettu Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteyteen TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA (TENK)

Puheenjohtaja Kansleri Eero Vuorio Turun yliopisto Varapuheenjohtaja Varareht., Prof. Riitta Keiski Oulun yliopisto Pääsihteeri Dos, OTT Salla Lötjönen (vv) Dos, FT Sari Löytökorpi Jäsenet Prof. Katie Eriksson, ÅA Ylijohtaja Matti Heikkilä, STAKES Lainsäädäntöneuvos Markku Helin, OM Teknologiajohtaja Merja Hiltunen TEKES Arkistonhoitaja, YTT Arja Kuula, FSD Johtaja Paavo Löppönen, SA Varareht. Sinimaaria Ranki, EVTEK Prof. Ari Salminen, Vaasan yliopisto KOKOONPANO

1.Tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja viranomaisille tutkimuseettisistä lainsäädäntö- ja muista kysymyksistä 2.Toimia asiantuntijaelimenä tutkimuseettisiä ongelmia selvitettäessä 3.Tehdä aloitteita tutkimusetiikan edistämiseksi sekä edistää tutkimuseettistä keskustelua Suomessa 4.Seurata alan kansainvälistä kehitystä sekä osallistua aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön 5.Harjoittaa tutkimuseettisiin kysymyksiin liittyvää tiedotustoimintaa TEHTÄVÄT (asetus 1347/1991)

Epärehellisyys tutkimuksessa ja menettelytavat sen käsittelemiseksi (1994) Tieteellisen vilpin ehkäiseminen – Menettelyohjeet hyvän tieteellisen käytännön loukkausten ja tieteellisessä tutkimuksessa ilmenevän vilpin ehkäisemiseksi, käsittelemiseksi ja tutkimiseksi (1998) Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen (2002) ANNETUT OHJEISTOT

1.Toimintatapoina rehellisyys, yleinen huolellisuus ja tarkkuus (tutkimus, tallentaminen, esittäminen ja arviointi) 2.Eettisesti kestävät tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmät (vaihtelu tieteenaloittain) sekä avoimuus julkaisemisessa; 3.Muiden tutkijoiden työn ja saavutusten asianmukainen huomioon ottaminen; 4.Tutkimuksen suunnittelu, toteuttaminen ja raportointi tieteelliselle tiedolle asetettujen vaatimusten mukaan; HYVÄ TIETEELLINEN KÄYTÄNTÖ

5.Tutkimusryhmän jäsenten asema, oikeudet, osuus tekijyydestä sekä vastuut ja velvollisuudet määritelty; tutkimustulosten omistajuus aineistojen säilyttäminen sovitun kirjaaminen ennen tutkimuksen aloittamista/tutkijan rekrytoimista 6.Rahoituslähteiden ja sidonnaisuuksien ilmoittaminen; 7.Hyvä hallintokäytäntö ja henkilöstö- ja taloushallinto.

Ensisijaisesti tutkijalla itsellään, mutta myös: –tutkimusryhmällä kollektiivina, –työnohjaajalla opastajana, –yksikön ja laitoksen johtajalla työympäristön kehittäjänä ja edellytysten asettajana, –tieteellisillä seuroilla ja toimittajilla tiedon välittäjänä ja tieteen edistäjinä, –rahoittajilla tutkimuksen toimintaedellytysten luojina. VASTUU HYVÄN TIETEELLISEN KÄYTÄNNÖN YLLÄPITÄMISESTÄ

1.Piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä 2.Vilppi tieteellisessä toiminnassa HYVÄN TIETEELLISEN KÄYTÄNNÖN LOUKKAUKSET

Esimerkkejä: –muiden tutkijoiden osuuden vähättely –puutteellinen viittaaminen aikaisempiin tutkimustuloksiin –tulosten ja menetelmien harhaanjohtava raportointi –samojen tulosten kaksoisjulkaisu –yleisön harhaanjohtaminen PIITTAAMATTOMUUS HYVÄSTÄ TIETEELLISESTÄ KÄYTÄNNÖSTÄ

Sepittäminen Vääristely Luvaton lainaaminen (plagiointi) Anastaminen VILPPI TIETEELLISESSÄ TUTKIMUSTOIMINNASSA

Sepittäminen: Keksittyjen havaintojen tai tulosten esittäminen tiedeyhteisölle –havaintoja ei ole tehty tutkimusraportissa kuvatulla tavalla tai menetelmällä –tekaistujen tulosten esittäminen raportissa VILPPI TIETEELLISESSÄ TUTKIMUSTOIMINNASSA

Vääristely: Alkuperäisten havaintojen tarkoituksellinen muokkaus/esittäminen niin, että havaintoihin perustuva tulos muuttuu –perusteeton tutkimustulosten muuttaminen tai valikointi –johtopäätösten kannalta olennaisten tulosten esittämättä jättäminen VILPPI TIETEELLISESSÄ TUTKIMUSTOIMINNASSA

Luvaton lainaaminen (plagiointi): Toisen julkituoman tutkimussuunnitelman käsikirjoituksen, artikkelin tai muun tekstin tai sen osan esittäminen omanaan VILPPI TIETEELLISESSÄ TUTKIMUSTOIMINNASSA

Anastaminen: Alkuperäisen tutkimusidean, -suunnitelman tai –havaintojen anastaminen toiselta tutkijalta. VILPPI TIETEELLISESSÄ TUTKIMUSTOIMINNASSA

TUTKIMUSEETTISTEN ONGELMIEN SYNTYMEKANISMIT – MIKSI? Resurssipula – tutkijoiden kilpailuttaminen keskenään Yhteistyö kaupallisen sektorin kanssa – pelisääntöjen sekoittuminen Puutteellinen johtamiskoulutus Vieraantuminen perusasioista: älä valehtele, älä varasta

EHKÄISY Hyvien opiskelu- ja tiedonhankintatapojen opettelu alkaa jo koulussa Hyvä tieteellinen käytäntö opitaan opiskeluaikana sekä esimerkkejä seuraamalla että erityisten kurssien, keskustelutilaisuuksien ym. kautta Tutkijoiden molemminpuolinen kunnioitus on tärkeää, vaikka aina ei tarvitse olla samaa mieltä Ryhmätyöskentelyssä asioiden sopiminen etukäteen ja niiden kirjaaminen vähentää väärinkäsityksiä Positiivinen työilmapiiri vähentää myös vilppiepäilyjä ja -syytöksiä

Vilppiepäily käsitellään aina ensisijaisesti siinä tutkimuslaitoksessa, jossa epäilty toimii. Menettelyssä on keskeistä: –puolueettomuus ja oikeudenmukaisuus –osapuolten kuuleminen –käsittelyn nopeus MENETTELYOHJEET

TENKin ehdottama menettely on kolmivaiheinen: 1.kirjallinen ilmoitus 2.esiselvitys 3.varsinainen tutkinta Jos epäilty tai epäilyn esittäjä on tyytymätön menettelyyn tai sen tulokseen, hän voi pyytää asiassa lausuntoa tutkimuseettiseltä neuvottelukunnalta.

TUTKIMUSETIIKKAKYSELY Tammikuussa 2003 kysely TENKin 2002 ohjeet allekirjoittaneille organisaatioille: –vilppiepäilyjen esiintyvyys ja seuraamusten laatu –tapausten käsittelyn toimintamallit Lähetetystä 70 kyselystä 47 vastasi (67 %) –yliopistot 90 % –tutkimuslaitokset 73 % –ammattikorkeakoulut 38 % –muut 40 % Lomake lähetettiin rehtoreille/johtajille, ja lomakkeen täyttäneet kuuluivat lähes poikkeuksetta keskushallintoon

TUTKIMUSEETTISTEN KIISTOJEN KÄSITTELYN ONGELMIA 1.Eettinen, tieteellinen vai ihmissuhde/työilmapiiriongelma? 2.Kirjelmöinti vs. keskustelu 3.Oikean käsittelytason/viranomaisen löytäminen 4.Alkuvaiheen välinpitämättömyys, ongelman siirtäminen tuonnemmaksi 5.Yksipuolinen kuuleminen ennen johtopäätöksiä 6.Oikean tasapainon löytäminen asiantuntijan läheisyydelle/puolueettomuudelle 7.Vaihteleva tietotaso 8.Menettelyn hitaus 9.Pilliin viheltäjän oikeusturva

Esitettyjen epäilyjen, esiselvitysten, tutkintojen ja todettujen hyvän tieteellisen käytännön loukkausten lukumäärät vuosittain

EPÄILYSTÄ ESISELVITYKSEEN Yleisimmät syyt siihen, miksi epäily ei johtanut esiselvitykseen, olivat: –Ilmiannon perusteettomuus –Kiistan osapuolten tekemä sovinto –Ilmiannon nimettömyys –Loukatun passiivisuus

Vuosina esitettyjen epäilyjen, esiselvitykseen johtaneiden, tutkintaan johtaneiden ja todettujen hyvän tieteellisen käytännön loukkauksien lukumäärä lajeittain

HTK:n LOUKKAUSTEN SEURAUKSET Yleisimmin käytetyt sanktiot ovat: –Huomautus –Opinnäytetyön hyväksymättä jättäminen –Opiskelijan erottaminen määräajaksi

KIRJALLISUUTTA Etiikkaa ihmistieteille, toim. Jaana Hallamaa, Veikko Launis, Salla Lötjönen ja Irma Sorvali, SKS (Tietolipas 211), 8/2006. Geneettinen demokratia, toim. Veikko Launis ja Helena Siipi, UNIpress 4/2006. Tutkimusetiikka: Aineiston hankinta, käyttö ja säilytys, toim. Arja Kuula, Vastapaino 3/2006. Tutkijan eettiset valinnat, toim. Sakari Karjalainen, Veikko Launis, Risto Pelkonen ja Juhani Pietarinen, Gaudeamus 2002

Tutkimuseettinen neuvottelukunta Pääsihteeri Sari Löytökorpi Ritarihuone, Hallituskatu 2 B Helsinki Puh GSM Fax s-posti YHTEYSTIEDOT: