LATENSSIVAIHE 6-11 V. 1. Varhaislatenssi 6- 8v.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Taivas…. Miten pääsen sinne?.
Advertisements

Sijaisvanhemmuus ja henkinen hyvinvointi. 1.Palauta usein mieleesi, ettet ole syypää lapsen ongelmiin, et ole niistä vastuussa, mutta voit toimia ensisijaisena.
KASVATUSSOPIMUS? Tiina Haapsalo.
Jumalan kanssa.
Vihdin seurakunnan ilta
Hannu Virtanen Selkokielen tarvearvio 2014
1 Heli Lepomäki Yritysten ja muiden organisaatioiden käyttöön sähköinen työpöytä on jo leviämässä, koska niiden toiminta ja asiakaspalvelu.
LAPSEN ISÄSUHDE JA KOLMENKESKISYYDEN KOKEMUKSET
Olisiko oppineesta rotasta astronautiksi avaruuslennolle Marsiin?
Lastensuojelun asiakkaat (kriteeri: lapsen kasvu/kehitys tai terveys vaarassa, välitön ls-tarve) vanhemman/huoltajan päihteiden käyttö (lapsen hoito vaarantuu,
Oikeus hoivaan ? Perusoikeusseminaari Laura Kalliomaa-Puha.
Lupa tulla näkyväksi Kemissä
Sosialisaatio Sosialisaation käsitteellä kuvataan prosessia, jossa yksilöstä kasvaa yhteisönsä jäsen. Uusi sukupolvi oppii ja se opetetaan kulttuurinsa.
Hyvää Joulua! Sinun ei tarvitse odottaa jouluun asti…
Perhetyö.
Norssi ja Varis juttusilla
Työrauha ja haastavat tilanteet
Hakeminen Päivähoidon laatukriteerit
Lapsen KYMMENEN KÄSKYÄ vanhemmille
Sukupuoleltaan moninaisen lapsen tai nuoren kohtaaminen perheterapiassa C Transtukipiste, Seta ry Maarit Huuska.
Jouni Viuhko 2010 Pilkun käyttäminen.
VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän kalvosarja: Lapsen erokriisi
Mitä profeetta Muhammed (r.h.k) sanoo (naisesta)?
Nuoren itsetunto ja sen vahvistaminen
LAPSEN HYVÄN KASVUN JA KEHITYKSEN ARVIOINNIN NÄKÖKULMAT OPASKIRJASSA
Anna kehitysmaiden lapsille hyvä koulutus – ja tulevaisuus! Päivätyökeräys 2014–2015.
OPETTAJA JA OPPILAS Opettaja hyväksyy ja pyrkii ottamaan huomioon oppijan ainutkertaisena ihmisenä. Opettaja kunnioittaa oppijan oikeuksia ja suhtautuu.
Turun seudun vetovoimaisin kaupunki KAARINAN k a u p u n k i Valomerkki –toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Kaarinan kihlakunnan.
PILKKU.
LIIKUNTAKASVATUKSEN PERIAATTEET 1. Lapsilähtöisyys 2. Avoimuus 3. Vapaaehtoisuus 4. Elämyksellisyys 5. Päätäntämahdollisuus 6. Omatoimisuus.
MITÄ TIETOA JA OSAAMISTA LASTENSUOJELUTYÖ TARVITSEE? Lastensuojelun tila nyky-Suomessa Helsingin yliopisto Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja.
Satu Lehto Vähän liikkuville koululaisille suunnattujen liikuntakerhojen toiminta koululaisten ja opettajien kokemana Turun Koulut.
AH Lastensuojelulaki sosiaalityön arjessa Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö Arja Honkakoski Sosiaalityön kehittämispäällikkö.
LASTENSUOJELIJAT KAHDEN EETOKSEN RISTIPAINEESSA ERJA SAURAMA HELSINGIN YLIOPISTO
Hannele Niemi Kodin ja koulun yhteistyö opettajankoulutuksen sisältöalueena Hannele Niemi.
Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille. Markus 16:15.
Kouluinfo Renkomäen koulu
PC-liitäntä AtMega32:lle Viestin lähetys / vastaanotto Sekä laitteen konfigurointi.
Iltapäiväl passaa rauhottuu! Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan neuvottelupäivät Imatra Tervetuloa !
1-3-vuotiaan vuorovaikutus
Tutkimus nuorten suhtautumisesta parisuhteeseen ja rakkauteen.
Kesätyöntekijöiden kommentteja Opasnetistä ja ydinvoimatyöstä: ”Kun tulin kesätöihin minulla oli vain jokin suuntaa antava aavistus siitä mitä meinattiin.
tarkastelee vauvan ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen malleja ja niiden vaikutusta lapsen kehitykseen lapsen minäkuvan muodostuminen lapsella biologinen.
Mitä yksilö / yhteisöt / yhteiskunta voi tehdä ehkäistääkseen mielenterveyden häiriöitä? vastaa vain siihen, mitä kysytään (keskity tähän koko vastauksen.
KYSELYT SOVELTUVUUSKOKEESSA Kuullun ymmärtäminen, kuinka hyvin hakija kykenee pitämään kuulemaansa tietoa mielessä, keskittymiskyky, ohjeiden ymmärtäminen.
Vaihtoehdot session 12 oph 1 Vauvan pitäminen Sijaisvanhemmuus Adoptio Abortti.
Helena Törmi ”Painavaa asiaa” Lapsen ylipainon ehkäisy, ylipainoon puuttuminen ja perheen tukeminen.
KOULUIKÄ PS2 LAJM. TEHTÄVÄ Mitä muistat ensimmäisestä koulupäivästä? Jos et itse muista paljoa, niin kysy vanhemmiltasi asiaa.
On hyvä oppia tuntemaan itseään Hurtig
Tervetuloa Kuparivuoren kouluun TUTUSTUMISPÄIVÄ
Kertaus 1. Miten ihastuminen eroaa rakastumisesta? 2. Millä eri tavoilla seurustelussa voi pettyä? 3. Milloin on valmis seurustelemaan? 4. Millainen on.
1 Islamista on hyvä tietää perusasiat, se edistää hyvää kohtaamista muslimien kanssa ja rakentaa vankkaa ammatillisuutta.
Psyykkisten toimintojen kehittyminen: - tietoisuus itsestä; ihminen ohjaa itseään - tietoisuus itsestä alkaa muodostua melko varhain; n. 1,5-2v. syntyy.
TERVEYSTIETO 8 1. Tunne itsesi. Tunne itsesi Itsetunto tarkoittaa omien hyvien puolien ja heikkouksien tuntemista sekä niiden arvostamista. Kukaan ei.
PERHEEN TUKEMINEN Anitta Huotari, Porstua ry.. PERHEEN KRIISI KAIKKI OSAPUOLET TARVITSEVAT TUKEA, KAIKKI REAGOIVAT KRIISIIN KRIISI MUUTTAA, RAJOITTAA.
Ruut Ruokonen  TURVA!!  Perusturvallisuus ja kiintymyssuhde  katsekontakti fyysinen kosketus ”hellyyskieli”perustarpeista huolehtiminen lapsen.
E LÄMÄNKAAREN PSYKOLOGIAA Hurtig T EHTÄVÄ aikuisuus Mitä aikuisuus mielestäsi on ja mitä siihen liittyy? Voit luoda omia käsitekarttoja myös.
2 Perheitä on joka lähtöön s
Erityisalueet.
PARIKKALAN ESIOPETUSSUUNNITELMA
Ympäristö, aikuisverkosto, välineet
Millaisia muistoja arvioinnista omalta kouluajalta?
NEPSY-OIREYHTYMÄ JA NUORUUS
Kielen kehityksen avainkohdat
Sosiaalisuus ja sosiaalisen tarkastelu
1. Ilman lukevia aikuisia ei kasva lukevia lapsia
MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KUNTOUTUS -TYÖPAJAN KOOSTE
Jatkossa varhaisen tuen perhetyö
Miten tukea lasta vanhempien erossa? Eron edessä –ilta
Työkaluja, malleja ja materiaaleja lasten kehotunnekasvatukseen
Esityksen transkriptio:

LATENSSIVAIHE 6-11 V. 1. Varhaislatenssi 6- 8v. 2. Myöhäislatenssi 8- 11 v. Latenssivaihe alkaa kun oidipaalinen tilanne on lopuillaan - toiveet perheestä ulospäin, uskaltaa kuvitella itsensä aikuisena ja irrallisena omista vanhemmistaan

Varhaislatenssi 6-vuotias vielä edellisen vaiheiden mainingeissa; nk toinen uhmakausi, vaikuttaa 5-vuotiaaseen verrattuna taidoiltaan ja psyykkisiltä hallintakeinoiltaan taantuneemmalta; kömpelömpi (kasvupyrähdys), hallinan vaikeutuminen, vastusteleva, helposti loukkaantuva, käytös muistuttaa varhaislapsuuden uhmaikää, ilmaisee kiukkunsa kielellisesti (“ette te minua määrää”) eräs selitys tähän liittyy ratkaisemattomaan oidip tilanteeseen: kauna vanhempia kohtaan; ei saanut sitä ihailua mitä tavoitteli, kolaus itsetunnolle, herkkä, pieni ja iso vaihtelevat, taantuma houkuttelee

Tottelevaisuus ja kapinallisuus vuorottelevat; seurausta lapsen omista negatiivisista tunteista jotka projisoi vanhempiinsa; suojaa kiukunpurkauksilla omaa egoaan, katkoo riippuvuuden siteitään suuntaa mielenkiintonsa pois vanhemmistaan; tämä edistää lapsen kykyä ottaa alkavan kouluelämän haasteet vastaan kouluunmeno tärkeä merkkipaalu: joutuu ottamaan paikkansa suuremman yhteisön jäsenenä opettajan ihailu: luottaa opettajan sanaan; opettajan samaistumismalli avartaa lapsen käsitystä aikuisena olemisesta

Myöhäislatenssi: uusi itsenäisyys: lapset liittoutuvat toistensa kanssa ja hakevat ryhmän suojissa etäisyyttä vanhempiinsa: suhteessa aikuisiin henkisen ylemmyyden tunteen aikaa lapsiryhmissä luodaan yhdenmukaistavia normeja ja ryhmäihanteita: ryhmäkuuliaisuus erityisesti poikien suhde äitiin etääntyy (psykologisesti) poikien “laumaelämä” tyttöjen henkilökohtainen läheisyys; äiti edelleen samaistumiskohde, mutta myös salattu maailma

Schalin: latenssi-ikäinen poika tarvitsee mallikseen “kyllin hyvän isän” isän puute koskee erityisesti poikaan vanhempien tulee olla riittävän vahvoja jotta lapsi samaistuu. Liian heikko tai väkivaltainen isä - poika pelkää samaistumista; myös suhde äitiin voi vaikeutua koska ei voi käyttää isää tukenaan äidistä irrottautumisessa - vaara jäädä äitisidonnaikseksi tai liioittelee maskuliinisuuttaan ja on kykenemätön arvostamaan tasavertaista kumppanuussuhdetta naisen kanssa rakastava isä antaa pojalle mahdollisuuden samaistumiseen (harrastukset..)

Onnistuneen latenssivaiheen lopputuloksena lapsella on tietyt perusvalmiudet, joita yhteiskunnassa eläminen edellyttää: kognitiiviset kyvyt, perustaidot Latenssivaiheessa lapsi oppii että on sekä perheen että laajemman yhteisön jäsen; kykenee tekemään vertailuja oman itsen/perheen ja muide välillä Latenssivaiheen lopulla lapsella on monia samaistumismalleja ja pystyy niiden turvin selviytymään varsin pitkälle ilman aikuisen apua; vaara yliar vioida lapsen itsenäisyyden astetta ja omaa merkitystään vanhempana; näennäisitsenäistymistä; persoonallisuus vielä hauras