Oulun seurakunta- hallinto- ja toimintarakenneselvitys Selvittelijöiden Pentti Lampisen ja Juha Kauppisen loppuraportti 30.10.2009

Tehtävä Miten parhaiten tuetaan oululaisten uskoa ja elämää kristittynä? Kaksi mallia; seurakuntayhtymän ”jalostaminen” tai yksi seurakunta Taustalla huoli tulevaisuudesta; elämäntavan muutokset, jäsenkehitys, resurssit

Käytetty materiaali Koko kirkon ja muiden suurten seurakuntien ja seurakuntayhtymien kokemus Oulun johtavien työntekijöiden ja luottamushenkilöiden haastattelut Työntekijäkysely Seurakuntalaiskysely Kaikille työntekijöille ja luottamushenkilöille avoimet työryhmät

Ohjausryhmän näkemys seurakuntayhtymän kehittämisestä Paikallisseurakuntiin yhtäläinen lähiesimiesjärjestelmä ja toimintamalli YKN:llä, kirkkoherrojen kokouksella ja johtoryhmällä sama puheenjohtaja; ensisijaisesti tuomiorovasti Seurakuntien yhteistoimintatasoa jäntevöitetään kirkkoherrojen kokousten toiminnan kautta Yhtymärakennetta kevennetään perussääntöä muuttamalla Luodaan järjestelmä työntekijöiden liikkumiselle yli seurakuntarajojen Kuntaliitosten yhteydessä tarkistetaan seurakuntarajoja, riittävän suuret liittyvät seurakuntina yhtymään

Ohjausryhmän näkemys yhdestä seurakunnasta Yhdeksän alueellista lähikirkkoa. Lähikirkko voi muodostua seurakuntalaiselle myös henkisestä läheisyydestä Lähikirkot keskittyvät seurakunnalliseen toimintaan ilman hallintobyrokratiaa Lähikirkkojen johtavat kappalaiset hengellisiä johtajia, koordinoijia Seurakuntalaisten valitsemilla edustajilla monenlaisia rooleja Toiminnan talous ja hallinto ohjataan työaloista käsin Tiimit rakentuvat tarpeiden mukaan. Lähiesimiesjärjestelmä muokataan ennen toiminnan alkamista Johtoryhmässä kirkkoherra, seurakuntapalvelujen johtaja, lähikirkkojohtaja, tukipalvelujohtaja ja viestintäjohtaja Kuntaliitosten myötä tulevat seurakunnat liittyvät joko lähikirkkoina tai kappeliseurakuntina (maantieteellisesti etäällä oleva, pieni, maaseutumainen)

Arviointiperusteet Seurakuntalaisten jäsenyyden vahvistaminen Monipuolisen seurakuntaelämän turvaaminen Talouden vakaus Hallinnon tarkoituksenmukaisuus Tehokas johtaminen Työvoimaresurssien mielekäs käyttö Mahdollisten kuntaliitosten vaikutukset Muutoksen toteuttaminen

Valtakunnallisia muutossuuntia Kohti suurempia yksikköjä Seurakuntayhtymistä seurakunniksi Oulu tässä katsannossa huomattavan suuri Muutoksissa vaihtelua

Johtopäätökset Molemmat vaihtoehdot mahdollisia Yksi seurakunta parempi kuin yhtymä Koska seurakuntayhtymä on ensisijassa talous- ja hallintorakenne talouden vakaus, hallinnon tarkoituksenmukaisuus ja tehokas johtaminen ovat muita keskeisempiä valintaperusteita. Juuri niissä selvittelijöiden mielestä yksi seurakunta on yhtymää parempi malli. Rakenteellisesti yksi yksikkö, jolla on yksi johto, taipuu helpommin tulevaisuuden muutoksiin kuin monien yksiköiden muodostama yhtymä.

Selvityksen jatkokäsittely Ohjausryhmä asettui äänestyksen jälkeen kannattamaan yhtä seurakuntaa Selvittelijöiden ja ohjausryhmän raportti yhteisessä kirkkoneuvostossa 14.11.2009 Neuvosto pyysi lausunnot loppuraportista seurakunnilta tammikuun 2010 loppuun mennessä Yhteinen kirkkovaltuusto saa lausuntojen tultua tiedon valtuustoaloitteen toteuttamisesta

Perusteluja yhden seurakunnan mallille (Laadittu tiedotustilaisuutta varten)   1. Ohjausryhmä yhtyy selvittelijöiden loppuraportin perusteluihin yhden seurakunnan mallin valinnassa. 2. Ohjausryhmän valinnassa on haluttu katsoa tulevaisuuteen huomioiden, että seuraavan 20 vuoden aikana kirkolle on tulossa suuria haasteita niin jäsenkysymyksissä kuin taloudessa. Nyt kun taloustilanne on hyvä, on syytä varautua tuleviin haasteisiin ja siten huolehtia seurakuntalaisten ja työntekijöiden eduista. 3. Seurakuntarajat poistuvat. Tästä syystä työvoimaresursseja voidaan käyttää joustavammin. Siten turvataan monipuolinen seurakuntatyö koko kaupungin alueella kustannustehokkaammin. 4. Taloudellis-hallinnollinen rakenne on selkeä. Päätöksentekojärjestelmä on yksiselitteinen. 5. Edellä mainituista syistä seurakunta pystyy palvelemaan seurakuntalaisia tasapuolisesti koko kaupungin alueella

Perusteluja seurakuntayhtymän mallille (Laadittu tiedotustilaisuutta varten) 1. Seurakuntayhtymää tulee ja sitä voidaan kehittää hallinnon moniportaisuutta vähentämällä ja johtamisjärjestelmää selkeyttämällä. Nämä muutokset toteutetaan perussääntöä muuttamalla.   2. Seurakuntayhtymää voidaan kehittää olemassa olevalle pohjalle ja kehittäminen ei vaadi merkittäviä lisäkustannuksia. 3. Sopeutuminen niukkeneviin resursseihin on mahdollista myös seurakuntayhtymässä. 4. Seurakunnissa omat kirkkoherrat ovat lähellä ja seurakuntalaiset valitsevat heidät vaaleilla. 5. Pitkällä aikavälillä yhtymässä valmistaudutaan toimimaan yhtenä yksikkönä.

Mahdollisen rakennemuutoksen käsittely Rakennemuutoksessa aloiteoikeus on seurakuntaneuvostoilla, tuomiokapitulilla ja piispalla Seurakuntaneuvostossa asian voi laittaa vireille yksikin jäsen Jos aloite rakennemuutoksesta tehdään, se lähetetään tuomiokapituliin yhteisen kirkko-valtuuston lausunnon kanssa Asian käsittely siirtyy Oulun hiippakunnan tuomiokapitulille, joka jatkaa valmistelua ja pyytää asiassa kaikilta seurakunnilta lausunnon

Rakennemuutoksen lopullinen päätös Päätös tehdään Oulun seurakunnissa ja tuomiokapitulissa suoritetun valmistelun perusteella Päättäjänä on kirkkohallituksen täysistunto, jossa ovat jäseninä kaikista hiippakunnista valitut luottamushenkilöt, kaksi pappisedustajaa, kaksi piispojen edustajaa ja puheenjohtajana arkkipiispa Päätöksen valmistelijoina kirkkohallituksen virkamiehet Kirkkohallitus päättää lopullisesti tarkoituksenmukaisuudesta Muutoksenhaku mahdollista vain laillisuusperustein Seurakuntarakenne nähdään lopulta kirkon yhteisenä asiana