Nuorisolinjauksen tausta- aineistoa Mikä ohjaa työtämme? Ulkoinen toimintaympäristö

Sisäinen analyysi Työtämme ohjaa Strategia 2020 Youth policy Youth declaration Strategiamittaus Tilastot Vapaaehtoisten tyytyväisyyskysely Ajatushautomot Kasvatustavoitteet Ulkoinen analyysi Toimintaympäristö Turvatalojen näkemys nuorten maailmasta Kansallinen nuorisotutkimus Nuorisobarometri

Nuorisolinjaustyöryhmän työskentelyn tausta-aineistoa Youth Policy Youth Declaration Strategy 2020

Linjaa liiton toimintaa seuraavalle vuosikymmenelle Do more, do better and reach further Saving lives, changing minds

Strateginen tavoite 1; pelastaa elämää, suojelee ihmiselämää ja vahvistaa kriiseistä ja katastrofeista selviytymistä Strateginen tavoite 2; mahdollistaa terveellinen ja turvallinen elämä Strateginen tavoite 3; vahvistaa sosiaalista osallisuutta ja väkivallattoman ja rauhan kulttuuria

Toimintatapa 1: Rakennetaan vahva kansallinen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistys Toimintatapa 2: Jatketaan humanitaarista diplomatiaa ehkäistäksemme ja vähentääksemme haavoittuvuutta globaalistuvassa maailmassa Toimintatapa 3: Tehokkaasti toimiva Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälinen liitto

Youth Policy Määrittelee nuoren ja nuoriso-käsitteen Ikärajana nuorille 5-30 vuotta Nuoret innovaattoreita, viestinnän ja sosiaalisen median sekä muiden teknologioiden osaajia, kulttuurien välisen vuorovaikutuksen osaajia, vertaisryhmien fasilitaattoreita, yhteisöjen mobilisoijia, käytöksen muuttajia ja haavoittuvimmassa asemassa olevien puolestapuhuja Ohjaajuus ja sen kehittäminen Nuoret päätöksentekijöinä ja vaikuttajina Nuoret avunsaajina Mittarit

Youth Declaration Nuoret muutosagentteina Nuorten erityisosaamisen vahvistaminen Nuoret päätöksentekijöinä ja prosessin suunnittelijoina kaikilla tasoilla Nuoret järjestökehittäjinä ja yhteisöjen vahvistajana Lisätään fokusta formaaliin ja ei-formaaliin vertaisryhmätoimintaan ennaltaehkäisevässä toiminnassa

IFRC:n strategia nuorten osallistamiseksi IFRC Youth Engagement Strategy

Viitoittaa tietä kansallisille yhdistyksille omien nuorisopolitiikkojen ja strategioiden luomiseen. Nuorten merkityksellisen osallistamisen kolme perspektiiviä: Nuoret johtajina, Nuoret vapaaehtoisina ja Nuoret avunsaajina (IFRC Youth Policy) kolmeen “E:hen”: Nuorten kouluttaminen (Youth Education), Nuorten valtaistaminen (Youth Empowerment) ja Suotuisat toimintaympäristöt (Enabling environments). -> Eli koulutus, valtaistaminen ja suotuisat toimintaympäristöt mahdollistavat nuorten osallistumisen

Suomen Punaisen Ristin Strategiamittaus 2012 Otteita Stratebility Oy:n toteuttamasta strategiamittauksesta

Strategiamittaukseen osallistui vastaajia laajasti organisaation eri tasoilta Kyselyyn vastasi 160 henkilöä eli 39 % kutsutuista. Vastaajien %-jakauma vastaajaryhmittäin.

Perustavoite auttaa onnettomuuksissa ja katastrofeissa toteutuu parhaiten 1 = toteutuu huonosti, 5 = toteutuu hyvin

Yksi SPR:n strategisista päätavoitteista on vahvistaa terveyttä ja turvallista elämää. Mitkä asiat uhkaavat Suomessa terveyttä tai turvallista elämää? Viranomaisten toiminta = yhteiskunnan murros + taloudellinen epävakaus + poliittiset päätökset ja viranomaisten omaksumat käytännöt.

Minkä asian puolesta SPR:n pitäisi viipymättä puhua? Punaisen Ristin pitäisi puhua yleisesti inhimillisyyden puolesta. Punainen Risti ei voi olla jokaisen asian sekatavarakauppa, vaan sen on uskallettava löytää olemassaolonsa syvin ja tärkein ominaisuus ja syvennettävä ja tehostettava toimintaansa omista lähtökohdistaan ja omista tavoitteistaan ihmisten ja yhteiskunnan parhaaksi. Puhumme monesti, että olemme haavoittuvimmassa asemassa olevien puolestapuhuja. Tämä ei mielestäni konkretisoidu hyvin Suomessa. Tai sitten tekemisemme ei tule tiedotuksellisesti esille. Vanhukset ja nuoret niin avun kohteena kuin potentiaaleina toimijoina. Pitäisi saada mukaan enemmän nuoria, siten voitaisiin järjestää vertaistukea ikätovereille. Kiireellisin autettavien joukko:

Vapaaehtoisten määrän ja nuorisotoiminnan kehitys Suomen Punaisen Ristin Toimintatilastot 2012

Jäsenmäärä laski 1626 jäsenellä vuodesta 2011, mikä on 1,83% pienempi kuin vuoden 2011 jäsenmäärä.

Punaisen Ristin nuorisotoiminta Havaintoja jäsenkysely 2012:n pohjalta

Nuorten jäsenten kiinnostus vapaaehtoistoimintaan Punaisen Ristin jäsenistä 5,6% on nuorisojäseniä 15–29-vuotiaista jäsenistä lähes puolet on mukana vapaaehtoistoiminnassa Lähes kolmannes haluaisi tulla mukaan vapaaehtoiseksi Noin viidennekselle riittää Punaisen Ristin jäsenyys Nuorisotoimintaan osallistuneista 15–29-vuotiaista: Naisia 93,48% (13–29-vuotiaista jäsenistä naisia 73,98%) Miehiä 6,52% (13–29-vuotiaista jäsenistä miehiä 26,02%) APUA SINUN AVULLASI

Nuorison toimintamuodot Ensiaputoiminta Nuorisotoiminta Monikulttuurisuus- ja maahanmuuttajatoiminta Humanitaarisen oikeuden toiminta Turvatalotoiminta Nuorisovaiheen jälkeen vaikea löytää Punaisesta Rististä toimintamuotoa APUA SINUN AVULLASI

Nuorison toivomuksia Punaisen Ristin näkyvyys paikallistasolla Tehokkaampi tiedottaminen paikallistasolla Tiedon saanti tällä hetkellä kiinni omasta aktiivisuudesta ja oma-aloitteisuudesta Osastoissa ja toimintaryhmissä tulisi kuunnella uusien nuorten jäsenten palautetta Uusia ideoita fakkiutuneiden toimintatapojen sijaan Pitkään vapaaehtoisina olleiden tulisi uskaltaa antaa luottamustehtäviä myös nuorille Kunnollinen perehdyttäminen tehtäviin APUA SINUN AVULLASI

Suomen Punaisen Ristin kasvatustavoitteet

Kasvatustavoitteet linjaavat sitä, miksi järjestöllä on nuorisotoimintaa ja mihin toiminnalla pyritään. Työkalu toiminnan suunnittelussa ja strategioiden toimeenpanossa. Auttavat vapaaehtoistoiminnan suunnittelua sellaiseksi, että se tukee lapsen ja nuoren kasvua elämää ja erilaisuutta kunnioittavaan arvomaailmaan.

Oppimistavoitteita ikäluokittain 7-20-vuotiaille. Asioita ja taitoja, jotka lapsi ja nuori oppii toimiessaan Punaisessa Ristissä. Oppimistavoitteiden teemat: Punainen Risti Itsetunto Ryhmässä toimiminen Yhdenvertaisuus Terveyskasvatus Ensiaputaidot Vaikuttaminen ja yhteistyö

Ajatushautomot Järjestön toimintaa kehittävien ajatushautomoiden alustavia tuloksia 2013

Useimmin esille nousseita teemoja Tulevaisuuden vapaaehtoistoiminta on luovaa, joustavaa ja kiinnostavaa Meidän tulee olla valmiina auttamaan kriiseissä ja onnettomuuksissa paikallisesti ja alueellisesti Suomen Punaisen Ristin tulee edistää rohkeammin inhimillisiä arvoja ja auttamismieltä yhteiskunnassa ja järjestössä

Muita havaintoja Haaste luoda pitkäkestoisen toiminnan rinnalle lyhytkestoisia matalan kynnyksen toimintamuotoja potentiaalisille vapaaehtoisille Järjestö sisäänpäin lämpiävä Vaikeuttaa uusien jäsenten ja vapaaehtoisten mukaan tuloa (erityisesti nuoret) Toimintaa sopeutettava nuorille Eri ikäisten luonteva yhteistoiminta Nuorten kasvattaminen järjestön vapaaehtoisuuteen Kannanotot koulukiusaamiseen ja syrjäytymiseen

ULKOINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Nuorten maailma tänä päivänä

Nuorten turvatalojen näkemys nuorten maailmasta

Nuoret elävät samassa maailmassa kuin aikuisetkin. Tässä ajassa näkyvät kasvava eriarvoisuus, kansainvälisyys, kova kilpailu ja nuorisotyöttömyys. Virtuaalimaailma on korvannut osittain kasvottaisen kanssakäymisen ihmisten kanssa. Toisaalta virtuaalitodellisuus on yhtä merkittävä ja todellinen kuin reaalimaailmakin. -> Tämä tulee huomioida paremmin jatkossa.

Käytännön tasolla nuorten pulmat näkyvät mielenterveysongelmina, koulu- ja nettikiusaamisena, arjenhallinnan ongelmina, vanhempien väsymisenä. Yhteiskunnan asettamat paineet koskettavat koululaisia jo ala-asteella, stressi ja paineet alkavat aikaisemmin kuin ennen, masennusoireita paljon. Pikavipit ja luotot -> velkaantuminen. Kannabis, alkoholinkäyttö (myös vanhempien).

Murrosikä on tiukin kriisi mikä ihmisellä on kohdusta hautaan, missään muussa elämän vaiheessa ei yhtä kokonaisvaltaista muutosta ihmisen elämässä tapahdu. Tuomas Kyrö: ”Nuorille tulee pitkäaikaissairaus jonka nimi on murrosikä..” Maahanmuuton jälkeiset pulmat: mm. yksin maahan muuttaneiden nuorten juurettomuus, yksinäisyys ja kieliongelmat, toisaalta kotoa pois potkitut maahanmuuttajanuoret, joiden vanhemmilla on vaikeuksia oman elämänsä kanssa.

Osa nuorista voi hyvin (mm. pärjäävät koulussa, perheen sisäiset ihmissuhteet ja kaverisuhteet ovat kunnossa, perheenjäsenillä on voimavaroja ja näky omaan tulevaisuuteen). Tämä osa on aktiivinen ja toimintakykyinen. Toinen ääripää on pitkälle syrjäytymisprosessissa edenneet nuoret: väliinputoaminen palveluista, heikentynyt toimintakyky, psykiatrisen hoidon akuuttikin tarve, ulkopuolisuuden identiteettiä, syrjään joutumista jne.

Nuorten turvatalopalveluilla tuetaan nuorta ja tämän vanhempia silloin kun tukea tarvitaan kriisiytyneissä elämäntilanteissa. Tuki ja apu annetaan yhteistyössä eri palveluja tuottavien toimijoiden ja viranomaisten kanssa (verkostotyö, palveluohjaus).

Kansallinen nuorisotutkimus 2012 Kartoittaa suomalaisten 15–30-vuotiaiden nuorten arvoja, asenteita ja mielenkiinnon kohteita.

Yhteiskunnassa valloillaan oleva kiireen ja tehokkuuden kulttuuri heijastuu myös nuorten elämään. Joka neljäs kokee itsensä yksinäiseksi. Vain joka toinen nuori suhtautuu positiivisesti Suomen tulevaisuuteen.

Nuoret arvioivat 30 arvoväittämän perusteella miten tärkeä elämää ohjaava kyseinen arvo on. Kaikkien arvoväittämien ykkösenä oli nuorten mielestä: Velvollisuudentunto ja sovituista asioista kiinni pitäminen 87 % Itsensä hemmottelu 65 % Raha ja varallisuus 59 % Luonnonsuojelu ja ympäristöasiat 54 % Kolmanneksi viimeinen kaikista arvoväittämistä oli: Yhteiskunnallinen vaikuttaminen 33 %

Nuorisobarometri 2012 Haastateltu vuotiaita nuoria, yhteensä 1902 nuorta sekä 597 nuorten vanhempaa

Yleiskuva nuorten lapsuudenkodin ilmapiiristä antamista arvoista on myönteinen. Lähes yhdeksän kymmenestä kokee vähintään melko paljon lapsuudenkotia kuvaaviksi määreet rakastava, kannustava ja sopuisa. Sosiaalinen luottamus periytyy vanhemmilta lapsille. Noin kaksi kolmesta kokee humalahakuisen alkoholinkäytön kuuluvan nuorten vapaa-aikaan, vastaavasti vain joka kymmenes katsoo huumeiden kuuluvan nuorten vapaa-ajan viettoon.

Tyytyväisimpiä nuoret ovat (kouluarvosana) ihmissuhteisiinsa (8,4) terveydentilaansa (8,3) ulkonäköönsä (8,0) Vähemmän tyytyväisiä Vapaa-aikaansa (7,9) Taloudelliseen tilanteeseensa (7,4)

Vapaaehtoistoiminta Nuorten osallistuminen vapaaehtoistoimintaan kasvanut reilun kymmenen vuoden takaisesta 33% vuoden prosenttiin. Vapaaehtoistoimintaan osallistuvien 37 prosentin lisäksi 27 prosenttia nuorista haluaisi osallistua vapaaehtoistoimintaan, jos pyydettäisiin. Karkeasti nuoriso jakautuu kolmeen osaan: Reilu kolmannes on mukana vapaaehtoistoiminnassa Vajaa kolmannes haluaisi olla mukana Reilu kolmannes ei toimi eikä haluakaan toimia vapaaehtoistoiminnassa

Hyvä koulumenestys ja korkea koulutustaso ennustavat vapaaehtoistoimintaan osallistumista. Nuorten vapaaehtoistoiminnan motiiveissa korostuvat auttamisenhalu ja sosiaalisuus. Halu auttaa muita on kaikista syistä tärkein, mutta toiminnan hauskuus, kaverit ja yhdessä tekeminen sekä uusien ihmisten tapaaminen ovat lähes yhtä vahvoja syitä mukanaololle. Myös uuden etsintä, eli halu oppia uutta, halu saada elämänkokemusta ja hyötyä opintoihin tai työelämään tuli vahvasti esille nuorten motiiveissa. Vapaaehtoistoiminnan esteistä tärkeimmät ajan puute (38%) ja ettei ole pyydetty mukaan (24%).