Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi (kl.2011) -harjoitukset pääaineopiskelijoille Mira Kalalahti Käyttäytymistieteiden laitos Teollisuuskatu 23 (PL26) Helsingin yliopisto

Mira Kalalahti kl 2011Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi2 Tutkimusidea ● Henkilökohtainen kiinnostus, mahdollisuus oppia uutta ● Kasvatustieteellisyys (koulutus, oppiminen) ● Aiheen merkityksellisyys ● Aiheen tutkittavuus ● Mitoitus kurssin puitteisiin

Mira Kalalahti kl 2011Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi3 Teoria Lyhyesti ja arkikielisesti ilmaistuna teoria voidaan ajatella eräänlaiseksi perspektiiviksi johonkin ilmiöön; tiivistykseksi siitä, miten ko. ilmiö voidaan nähdä. Tutkimuksessa puhutaan usein teoreettisesta viitekehyksestä, teoriakatsauksesta tai teoriataustasta. Tässä merkityksessä teoriaa käytetään luomaan pohjaa tutkimukselle; osoittamaan tutkimuksen "paikka" muiden tutkimusten joukossa ja suuntaamaan tutkimuksen tekemistä. Teorian tulisi myös kytkeytyä tutkimusongelmaan, eli teorian ja empirian välillä tulisi olla looginen jatkumo.

Mira Kalalahti kl 2011Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi4 Tutkimusongelma Tutkimusongelmassa esitetään mahdollisimman selkeästi ja tarkkarajaisesti mitä tutkimuksessa tutkitaan: millaisiin ongelmiin tai kysymyksiin pyritään löytämään vastauksia. Pääongelma on usein yleisluonteinen kysymys, joka ilmaisee tutkimuksen punaisen langan. Täsmentäminen ja analysointi tuottaa alaongelmia tai -tutkimuskysymyksiä, joiden selvittäminen antaa edellytykset vastata pääongelmaan. Tutkimusongelma muotoillaan yleensä kysymysmuotoon.

Mira Kalalahti kl 2011Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi5 Tutkimusongelma Auttaa tutkimusprosessin aikana fokuksen pitämisessä Rajaa mahdolliset tutkimusmenetelmät Kertoo lukijalle, mitä tarkkaan ottaen tutkitaan

Mira Kalalahti kl 2011Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi6 Operationalisointi Usein käyttäytymistieteellisissä tutkimuksissa tarkastellaan abstrakteja käsitteitä (älykkyys, onnellisuus, tasa-arvo). Tutkijat määrittävät käsitteet eri tavoilla: Käsite tulee määritellä analyyttisesti niin että sitä voidaan mitata. Tätä kutsutaan operationalisoinniksi, jossa abstraktit käsitteet puretaan auki kyselylomakkeen kysymyksiksi. Abstrakteista käsitteistä luodut mittarit ymmärretään yleensä kysymys- tai väittämäpatteristoiksi.

Likert-asteikollinen muuttuja Asenteita mitataan usein Rensis Likertin (1932) kehittämällä asteikolla, joka järjestää vastaajat "samanmielisyyden" määrän mukaan. Likert-asteikon vastausvaihtoehdot ovat 'täysin samaa mieltä', 'jokseenkin samaa mieltä', 'jokseenkin eri mieltä', 'täysin erimieltä'. Vastausvaihtoehtoihin voidaan lisätä vaihtoehtoja, jolloin asteikko voi olla esimerkiksi seuraavanlainen: 'täysin samaa mieltä', 'jokseenkin samaa mieltä', 'ei samaa eikä eri mieltä', 'jokseenkin eri mieltä', 'en osaa sanoa', 'en halua sanoa'. Kl2011 Mira KalalahtiKvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi pääaineopiskelijoille7

Analysointivaiheessa 'en osaa sanoa (eos)' ja 'en halua sanoa' vaihtoehdot voidaan määritellä puuttuvaksi tiedoksi. Mieti, missä 'en osaa sanoa' -vaihtoehdon paikka on Likert-asteikolla. Jos 'en osaa sanoa' -vaihtoehto on mukana, onko mittaustaso edelleen järjestysasteikko? Kl2011 Mira KalalahtiKvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi pääaineopiskelijoille8