Haastattelu laadullisessa tutkimuksessa Rauno Huttunen 2013 1

Haastattelu Haastattelu laadullisen tutkimuksen yleisin aineistohan- kinta menetelmä Haastattelussa tutkija esittää suullisia kysymyksiä, joihin informantti vastaa. Tutkija merkitsee vastukset muistiin – nykyisin vastaukset äänitetään ja litteroidaan Haastattelun etuna on joustavuus. Tutkija voi oikaista molemmin puolisia väärinkäsityksiä. Videoitu haastattelu antaa mahdollisuuden non-verbaalisen viestinnän tarkkailuun Haastattelu on myös raskas ja aikaa (rahaa) vievä aineis- tonkeruumenenetelmä 2

Haastattelu Täysin strukturoitu lomakehaastattelu kuuluu vain määräl- lliseen tutkimukseen. Puolistrukturoitu lomakehaastattelu antaa mahdollisuuden sekä määrällisten että laadullisten menetelmien käyttöön (mixed method -ote) Teemahaastattelu on laadullisen tutkimuksen perus-menetelmä. Teema haastattelussa käydään läpi tietyt etukäteen valitut teemat, mutta se ei ole pelkästään etukäteen muotoiltujen kysymysten esittämistä. Teemahaastatteluissa voidaan tiukasti pysyä tai olla ennalta valituissa teemoissa. Joskus muutaman haastattelun jälkeen tutkija huomaakin, että join sivuteema osoittautuukin pääteemaa mielenkiintoisemmaksi asiaksi ja muuttaa sitten tutkimusongelman muotoiluja. Syvähaastattelu on teemahaastattelua avoimempi. Siinä pureudutaan johonkin teemaan syvällisemmin (aikaa vieväm- min) ja se rakentuu yhä syveneviin jatkokysymysten varaan. Informantteja on muutama ja heitä haastatellaan useasti (2-3). 3

Teemahaastattelu Teemahaastattelu kestää 15 minuutista 2 tuntiin. Litteroitavan aineiston määrä nousee radikaalisti, jos tutkija on haastatellut useita informantteja 2 tunnin ajan. Haastattelussa pyritään dialogiin informantin kanssa. Haastattelijan ei luonnollisestikaan tule syöttää omia käsityksiään asiasta, vaan hänen on oltava aidosti kiinnostunut siitä, mitä haastateltavalla on sanottavanaan asiasta. Parhaimmillaan teemahaastattelu voi saada haastateltavan tematisoimaan kokemuksensa sellaisella eksplisiittisyyden asteella, jolla hän ei aikaisemmin ole asiaa tematisoinut. Se ei ole manipulointi tai indoktrinointi vaan asioiden juuriin menemistä. Haastattelu saattaa muistuttaa pedagogista dialogia, mutta sen ei pidä muistuttaa sellaista sokraattista dialogia, jossa keskusteluttaja kaivaa haastateltavalta haluamansa ”totuuden”. Ference Martonin mukaan haastattelijan ei tule haastatteluissa tutkia omaa tietoisuuttaan asiasta vaan juuri haastateltavan tietoisuutta. Haastattelun tuloksena saatu aineisto on yhteisesti rakentunut haastattelijan ja haastateltavan toimesta 4

Teemahaastattelu Haastattelijalla ei pidä olla liian paljoa kysymyksiä mietittynä etukäteen eikä haastattelutilannetta pidä käsikirjoittaa liian pitkälle etukäteen. Suurimman osan kysymyksistä tulee seurata haastateltavan sanomisista. Tavoitteena on saada ilmiö niin kuin haastateltava sen kokee ja tutkia yhdessä ilmiön eri aspekteja niin monipuolisesti kuin mahdollista. Kysymysten ei luonnollisestikaan pidä olla johdattelevia eikä antaa vihjeitä haastattelijan omista käsityksistä käsillä olevasta asiasta. Helposti haastateltava alkaa myötäillä haastattelijaa ja pyrkii antamaan sellaisia vastauksia, joita olettaa haastateltavan haluavan kuulla. Haastattelijan tulee antaa virikkeitä haastateltavan pohdinnalle tarkentavilla kysymyksillään, muttei liikaa rajoittaa ja suunnata pohdintaa. Haastattelijan tulee antaa vapautta ja väljyyttä, jotta haastateltava voi kuvata käsityksiään sekä kokemuksiaan ja pohtia niitä tarkemmin. 5

Teemahaastattelu Aloituskysymyksessä monesti yleisellä tasolla kysytään haastateltavan käsitystä käsillä olevasta asiasta. Sitten keskustelun kuluessa haastattelija alkaa esittää tarkentavia kysymyksiä tyyliin ”mitä tarkoitat X:llä” tai ”mitä tähän mennessä olet oppinut X:stä”. Haastattelijan tehtävänä on saada subjekti pohtimaan (reflektoimaan) käsillä olevaa asiaa tarkemmin ja näyttämään haastattelijalle, millä tavoin haastateltava käsittelee asiaa puheessaan. Parhaimmillaan haastattelutilanne on vastavuoroinen prosessi, jossa haastateltavan vastaukset herättävät haastattelijan mieleen lisäkysymyksiä, joista taas kumpuaa lisää haastateltavan ajatuksia, käsi- tyksiä ja kokemuksia. Haastattelutilanteessa voi käydä niin, että haastateltava haastattelun aikana muuttaa käsityksiään. Tämä ei ole ongelma laadullisessa tutkimuksessa silloin, kun kyseessä on aito haastateltavan ääni eikä haastattelija ole johdatellut haastateltavaa tiettyyn ymmärrykseen. Kun haastattelutilanteessa esitetään tarkentavia mitä- (mitä tarkoitat X:llä) ja kuinka-kysymyksiä (kuinka tulit käsitykseen X), tuloksena saattaa olla käsitteellinen murros. Kyseessä on silti haastateltavan käsitys, vaikka se olisi muodostunut juuri haas- tattelutilanteessa. 6

Teemahaastattelu Haastateltavan on kyettävä rakentamaan luottamuksellinen suhde haastateltavaan ja haastattelijan on oltava aktiivinen kuuntelija. Haastattelussa tunne-elementti on vahvasti läsnä. Siksi haastattelijan tulee panostaa luottamuksen rakentamiseen ja olla empaattinen kuuntelija, joka on aidosti kiinnostunut siitä, mitä haastateltava haluaa sanoa käsiteltävästä teemasta. Väsynyt, kiireinen, stressaantunut ja vaivautunut asenne haastattelijan puolelta näkyy varmasti aineiston laadussa ja saattaa johtaa koko haastattelutilanteen epäonnistumiseen. Hyvältä haastattelijalta vaaditaan samoja hyveitä kuin hyvältä opettajalta eli toisen huomioon ottamista, keskustelevuutta, sosiaalista viisautta (sosiaalisten tilanteiden lukutaitoa), avomielisyyttä, rehellisyyttä sekä poliittista korrektiutta. Haastattelussa kunnioitetaan inhimillistä ja itse asiassa syy koko haastattelun tekemiseen on se, että tiedeyhteisö haluaa aidosti tietää, mitä haastateltavat ajattelevat. 7