Kokemuksia Huippuopettajat ESR -hankkeesta Kuvaaja: TMCEE, ©

Huippuopettajat -koulutushankkeen keskeisimmät tulokselliset tavoitteet  yhtenäinen yliopistopedagoginen koulutusmalli (25 op + 35 op + täydennyskoulutusmalli), yliopiston perustoimintaa.  uusia opettajien ohjaustoiminnan muotoja, kuten mentorointi  työelämätietoisuus opetusharjoittelussa  tutkimustuloksellinen opetusharjoittelu, esittelyt Opintorilla 2012  tutkimusta yliopistopedagogisen koulutuksen oppimiseen ja opetukseen liittyvien käytänteiden kehittymisestä ja vaikuttavuudesta  yliopisto-opettajien pedagoginen täydennyskoulutusmalli ©

©

Yliopistopedagogiikan 25 op tavoitteet  opettajaidentiteetin vahvistuminen ja persoonallisen opetustyylin ja -näkemyksen kehittyminen  osallistujalla on perusvalmiudet suunnitella, toteuttaa ja arvioida omaa opetustaan opiskelijalähtöisesti sekä arvioida opiskelijoiden oppimista  tutkimuksellinen ote omassa työssä  perehtyminen omaan työympäristöön ja työhön syvällisemmin opetuksen kehittämisen ja tutkimuksen näkökulmasta ©

Koulutusten tuloksia  Suhtautuminen opettamiseen saa uusia näkökulmia, käsitykset, jopa asenteet muuttuneet  Opetuskäytänteet muuttuneet, opettajakeskeisyydestä oppijakeskeisyyteen, reflektointi, jatkuva arviointi (linjakas opetus)  Itseluottamus ja opettajaidentiteetti vahvistuu  Teoriatieto lisääntyy  Poikkitieteellisyys lisääntyy ©

© Opettaja-opiskelijakeskeinen lähestymistapa

Pedagoginen osaaminen Johtamisosaaminen Vuorovaikutusosaaminen Työelämäosaaminen ja työelämäyhteydet Kansainvälinen ja kansallinen verkostoituminen Innovaatio- ja kehittämisosaaminen Tutkimusosaaminen YLIOPISTO- OPETTAJAN OSAAMISALUEET JA PROFESSION RAKENTUMINEN Oman työn kehittäminen AMOK/OAMK & OY/opetuksen kehittämisyksikkö

©

©

Havaintoja yo-peda opintojen järjestämisestä Suomessa  Suuntana 60 op opintojen järjestäminen (11/16, myös Oulun yo)  Lapin yo ainoa, missä ei tällä hetkellä anneta yliopistopedagogista koulutusta, ainoastaan 5 henkilön kiintiö tiedekunnan perusopiskelijoille suunnattuun 60 op kokonaisuuteen  Massat liikkuvat alkuvaiheen kokonaisuuksissa, 60 op kokonaisuuksissa opiskelijamäärät 20 tai vähemmän - esim. Aalto yo: 5 op 100 opettajalle, 25 op 40 opettajalle, 35 op 10 opettajalle  Tampereen yliopistossa suunnitellaan yliopistopedagogiikan maisteriohjelmaa  Aalto yo: 60 op pätevyyden hakeminen suunnitelmissa, jonkin toisen yliopiston kautta?, oma pätevyydenanto-oikeus?

Yliopistopedagogisten koulutusten rahoitus Suomessa  14/16 yliopistosta rahoittaa toiminnanhenkilöstökoulutuksena yliopiston perusrahasta/budjetista o Helsingin yo: YTY:n toiminta: henkilöstökoulutus ja tutkimus, 19 henkilöä sekä pedagogiset yliopistonlehtorit 16 henkilöä o Tampereen teknillinen yo: osastot osallistuvat koulutusten maksamiseen osittain (huom. erilainen rahoitusmalli) o Aalto yo: n. 5 henkilötyövuotta 60 op koulutuksessa, opetuksen kehittäminen tiimissä työskentelee 15 henkilöä, tvt- opetuksessa -tiimissä 7 henkilöä o mm. Lappeenrannan teknillinen yo: koulutus ostetaan ostopalveluna  Vaasassa rahoitus koulutuksen suunnitteluun on saatu Vaasan kaupungilta  Lapin yliopistossa ei varsinaista yliopistopedagogista koulutusta ole tällä hetkellä  Yliopisto antaa kasvatustieteiden tiedekunnille tietyn summan toimintaan (Hy, Jy, Tay, Ty, ÅA)

Hallinnollinen kysymys: Kannattaako opetukseen satsata? Tulisiko opetustyöstä palkita? Case: Opettajien akatemia HY:ssa Kuvaaja: Astigma, ©

”… olisi kiva perehtyä niihin asioihin syvällisemmin, joista tietoisuus tekisivät minusta enemmän professionaalisen? Mutta haluanko tulla professionaaliseksi opettajaksi. Mitä se tarkoittaa? Jotenkin minusta tuntuu, että johan sitä ollaan professionaalisia!” (ote reflektiostani ) Jälkikäteen tuntuu oikeastaan aika hassulta, että miten itseä voi pitää ammattilaisena pelkästään sen perusteella, että tekee ko. työtä ymmärtämättä miksi sitä tehdään tai että mihin sen tekemisellä oikeastaan pyritään. Aina voidaan tietysti ajatella, että ammattiin kuin ammattiin voi valmentautua myös ns. oppipoika-kisälli -systeemillä. Mutta voiko yliopisto-opettajaksi kasvaa tällaisessa suhteessa, jos yliopisto-opettajilta ei ole aiemmin vaadittu pedagogista osaamista eikä näin ollen näillä ”kisälleillä” itselläänkään ole välttämättä mitään hajua siitä miksi ja mitä varten siellä ollaan opettajina? Tuolloin vielä epäilin, että onko sitä teoreettista tietoa meidän yliopisto-opettajien professiosta olemassa kellään, mutta kyllä kurssi vakuutti minut siitä, että on sitä olemassa!" Lainaus YPE1-kurssilaisen portfoliosta ©