oyl Paula Vierelä K-HKS nuorisopsykiatria

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Mistä on tämän päivän nuoret tehty?
Advertisements

Sama keho ja sama pää koko elämän
Naiserityinen päihdetyö
Porin kaupunki PERHENEUVOLA.
 Toiminta, joka tukee perheessä, parisuhteessa ja vanhemmuudessa jaksamista sekä perheessä tapahtuvaa kristillistä kasvatustyötä.  Perhekerho  Perheleirit,
Perhesosiaalityö Kokkolassa
Sini, Marika & Ville-Pekka
N UORTEN PÄIHTEETTÖMYYDEN TUKEMINEN - VANHEMPAINILTAMALLI.
Mika Niemelä Riikka Helin
Lastensuojelun asiakkaat (kriteeri: lapsen kasvu/kehitys tai terveys vaarassa, välitön ls-tarve) vanhemman/huoltajan päihteiden käyttö (lapsen hoito vaarantuu,
Hyvä lapsuus kaikille! Maria Kaisa Aula
IHMISEN PSYYKKINEN KEHITYS (PS2)
KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Rehtorin aamukaffe –tilaisuus;
Kodin ulkopuolinen väkivaltatyö ja verkostoitumisen merkitys Oulun seudulla VIA VIS –VÄKIVALTATYÖN HANKKEEN PÄÄTÖSSEMINAARI – Miten väkivallan tekijää.
PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSHOITOON OHJAAMINEN Käynti
Nuoruus kehitysvaiheena
LAPSEN HYVÄN KASVUN JA KEHITYKSEN ARVIOINNIN NÄKÖKULMAT OPASKIRJASSA
VARHAINEN AVOIN YHTEISTYÖ Eettiset periaatteet Valtakunnallinen VARPU-verkosto Tutkimusprofessori Tom ARNKIL / Terveyden ja hyvinvoinnin.
ITÄINEN ALUE Oppilashuoltohankkeen esittely. Itäinen alue (Ahtialan kaupunginosa n asukasta)  Alueella on neljä päiväkotia; Ahtialan, Herrasmannin,
Lastensuojelu nuoren tukena
MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ KANTA-HÄMEEN POLIISILAITOKSEN ALUEELLA
SUOMALAISEN LAPSIPERHEEN ARKI
NEUVOLAN PERHETYÖ
NUORTEN ASEMA Päihdepoliklinikka Mielenterveyspalvelut
Kannabis koulutyön näkökulmasta Anne Ahlefelt, Vanhempi kouluttaja, EHYT ry Kannabisakatemia
Seuratuki-info  Perheliikunta on terveyttä edistävää liikuntaa, jota koko perhe ja lähipiiri; lapset, nuoret, vanhemmat, isovanhemmat ja ystävät.
Yhteistyössä:. Mistä on kyse? Hanke edistää esi- ja alakouluikäisten vähän liikkuvien lasten yhdenvertaisia osallistumis- ja liikkumismahdollisuuksia.
Elämänlaatu Mitkä tekijät vaikuttavat nuoren hyvinvointiin?
Anni Lindberg Laura Lehtinen Aino-Maria Lahdensuo
LASTEN SYRJÄYTYMISEN SYNTYMEKANISMIT
Lapsen oikeus väkivallattomaan kasvuympäristöön Mirjam Kalland.
NUORTEN SEKSUAALI- KASVATUS JA SEKSUAALITERVEYS
Raija Erkkilä, 2006 Nuoruus ja tunteet Tunnekohteiden murros (12-15 v.)
Vältä koukkua – Nuorten tupakan ja alkoholin käyttöön vaikuttaminen
Väkivalta päihdeongelmaisen naisen elämässä
1 Lastensuojelun tieto lapsesta - Mille tiedolle tuki ja työskentely rakentuu? Tuula Kivistö-Pyhtilä kehittäjä-sosiaalityöntekijä Oulun seudun.
Sosiaalinen kehitys lapsuudessa
Lastensuojelulaki 1§-4§ Julia Koskimies 3B PowerPoint-esitys sisältää:
NAISTEN PÄIHDETYÖN PÄIVÄT Seinäjoki Anne Poikolainen.
Psyykkinen itsesäätely
Päihteet ja Mielenterveys. Pohdittavaksi Miten suhtaudut nuorten tupakointiin? Miten koulussasi ehkäistään tupakointia? Miksi tupakoinnin lopettaminen.
Perhesosiaalityö  Lastenvalvojien palvelut Johtava sosiaalityöntekijä- lasten- valvoja 3 lastenvalvojaa  Ennaltaehkäisevä perhetyö Johtava perhetyöntekijä.
Mitä yksilö / yhteisöt / yhteiskunta voi tehdä ehkäistääkseen mielenterveyden häiriöitä? vastaa vain siihen, mitä kysytään (keskity tähän koko vastauksen.
Vertaisryhmät vanhemmuuden tukena Kotipuu. VÄESTÖLIITON KOTIPUU TAVOITE Maahanmuuttajataustaisten perheiden psykososiaalinen hyvinvointi KOHDERYHMÄ -Julkisen.
Helena Törmi ”Painavaa asiaa” Lapsen ylipainon ehkäisy, ylipainoon puuttuminen ja perheen tukeminen.
3.3. Nuoruus ja aikuistuminen Hannu Soini Kasvatuspsykologian klinikka KASOPE, 2011.
Mielenterveys on > mahdollisimman suurta fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ( >kokemus, suhteellisuus, kulttuurisidonnaisuus, kriteerit)
NUOREN SISÄINEN KAMPPAILU LAPSEN MAAILMA -lyhytjänteisen toiminta - leikin ja holhouksen suoman turvallisuuden maailma NUORI AIKUISEN MAAILMA - pitkäjänteinen.
Häiriöiden varhaistunnistus, hoidon porrastus ja viranomaisyhteistyö
Psyykkisen kehityksen keskeiset tekijät ja uhkat eri ikäkausina
Hannu Hätinen LAPE-kehittämispäivä
Identiteetti ja itsensä hyväksyminen
Epilepsialiiton näkemyksiä erikoissairaanhoidon keskittämisestä
Nuoret aikuiset.
elämänkulku = yksilön elämä syntymästä kuolemaan
Mielenterveys on psyykkisen, älyllisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila, jossa yksilö ymmärtää omat kykynsä, pystyy toimimaan elämän normaalistressissä,
SEURAAVAT TAIDOT HYÖDYLLISIÄ OHJAAMISESSA JA KOHTAAMISESSA
Perheeseemme kuuluu erityislapsi
Lapsuus ja nuoruus.
Ennaltaehkäisevän päihdetyön malli lapsille ja nuorille
Pirjo Kotkamo, hanketyöntekijä, psyk
11–17-vuotiaiden psyykkinen kehitys
11–17-vuotiaiden psyykkinen kehitys
Päihdetapauslaskenta 2011
Mielenterveys on > mahdollisimman suurta fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ( >kokemus, suhteellisuus, kulttuurisidonnaisuus, kriteerit)
Lasten ja nuorten seksuaalinen kaltoinkohtelu ja väkivalta
Vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä
KOULUTERVEYDENHUOLLON TEHTÄVÄT Oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin
Alkoholipolitiikkaa lapsinäkökulmasta
Esityksen transkriptio:

oyl Paula Vierelä K-HKS nuorisopsykiatria Miksi Jeppe käyttää - selittääkö nuoruusikä? Käytännönläheistä pohdintaa oyl Paula Vierelä K-HKS nuorisopsykiatria

Sisällysluettelo Nuoruusiän psyykkinen kehitys Kehityksellinen regressio Nuorten päihteidenkäyttö Varhaiset riskitekijät/ tunnistaminen lapsuudessa ja nuoruudessa Puuttuminen ideaali lyhytinterventio haasteet

Nuoruuden normaali kulku Varhaisnuoruus kun fyysinen puberteetti alkaa (noin 12v) tunne-elämä alkaa ailahdella, epävarmuus myrskyisää aikaa Varsinainen nuoruus nuori on sopeutunut seksuaaliseen kehoonsa seksuaalisuus alkaa kehittyä myrsky alkaa laantua Myöhäisnuoruus oma arvomaailma alkaa syntyä identiteetti lujittuu, käyttäytyminen ja luonteenpiirteet vakiintuvat

Nuoruusikä Nuoruusiän kehitystehtävät: Itsensä hyväksyminen Lapsuus Aikuisuus Murrosikä

1. Itsensä hyväksyminen Puberteetin johdosta muuttuvan ruumiinkuvan, seksuaalisuuden ja seksuaalisen identiteetin jäsentäminen.

Nuoruusikä Nuoruusiän kehitystehtävät: Itsensä hyväksyminen Vanhemmista irtautuminen Lapsuus Aikuisuus Murrosikä

2. Vanhemmista irtautuminen Irrottautuminen lapsuuden vanhemmista, heidän tarjoamastaan turvasta ja heihin kohdistuvista toiveista sekä vanhempien löytäminen uudelleen aikuisen tasolla.

Nuoruusikä Nuoruusiän kehitystehtävät: Itsensä hyväksyminen Vanhemmista irtautuminen Ikätovereihin liittyminen Lapsuus Aikuisuus Murrosikä

3. Ikätovereihin liittyminen Ikätovereiden apuun turvautuminen nuoruusiän kasvun ja kehityksen aikana.

Nuoruusikä Nuoruusiän kehitystehtävät: Itsensä hyväksyminen Vanhemmista irtautuminen Ikätovereihin liittyminen Lapsuus Aikuisuus Murrosikä P+ P+ P+

Nuoruusiän kehityksellinen regressio Nuoruusikä Lapsuus Aikuisuus

Kehityksellisen regression seuraukset… Out of order, Reloading…

… ja miten se sitten käytännössä näkyy... Jere Scott ja Bergman

Nuoruusiän kehityksellinen regressio Nuoruusikä Lapsuus Aikuisuus

Päihteet ja nuoruus

Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa (kouluterveyskysely) % %

Kokeillut huumeita ainakin kerran (kouluterveyskysely) %

Suojatekijöitä varhaisvuosina riittävän vahva vanhemmuus lasten ja vanhempien läheiset suhteet toimiva keskusteluyhteys perheenjäsenten välillä

Riskitekijöitä varhaisvuosina ympäristötekijät (saatavuus, hinta, asenteet) huono vanhemmuus traumat, kaltoinkohtelu ADHD perimä kokeilunhalu, sääntöjen rikkomishalu varhainen ensikokeilu miellyttävä ensikokemus

Puuttuminen lapsuudessa vanhempien kasvatusvalmiuksia parantavat interventiot kasvatustyön tukeminen, vuorovaikutus- ja ongelmaratkaisutaitojen harjoittaminen, tunteiden käsitteleminen päiväkoti-/ opoettajajohtoiset interventiot ADHD:n hoitaminen

Tunnistaminen nuoruusiässä Päihteidenkäyttöä tulee arvioida eri ikävaiheissa kartoittaen nuoren elämäntilanne kokonaisvaltaisesti koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto terveydenhuolto sosiaali- ja työvoimapalvelut Poliisi Päihdeongelmaiset nuoret tuppaavat hakeutumaan tukijärjestelmien ulkopuolelle

Päihteiden käyttöön tulisi puuttua aina kun… esimurrosikäinen tai lapsi kokeilee tupakkaa tai alkoholia nuori tupakoi säännöllisesti tai juo humalahakuisesti; etenkin sammumiseen tai muistinmenetykseen asti nuori kokeilee huumeita päihteidenkäyttöön liittyy riskikäyttäytymistä, kuten tapaturma-alttiutta, rötöstelyä tai suojaamattomia yhdyntöjä nuorella on useita psykososiaalisia ongelmia, kuten ihmissuhdevaikeuksia, psyykkisiä oireita ja koulupinnausta nuori käyttää päihteitä yksin tai lievittääkseen psyykkisiä oireita nuori on itsetuhoinen

Kysymyksiä seulontaan Oletko ollut auton kyydissä, jossa kuski (itsesi mukaan lukien) on ollut päihtyneenä? Oletko käyttänyt päihteitä rentoutuaksesi, voidaksesi paremmin tai sopeutuaksesi paremmin joukkoon? Oletko käyttänyt päihteitä yksin tai itseksesi? Unohdatko asioita käyttäessäsi päihteitä? Ovatko muut, kuten perheenjäsenet tai ystäväsi sanoneet, että sinun pitäisi vähentää päihteiden käyttöäsi? Oletko joutunut vaikeuksiin käyttäessäsi päihteitä?

Miten puuttua? Perinteinen päihdevalistus? kohdennettu interventio lyhytinterventio (max 20 käynnin hoito- ohjelma) tertiäärinen ehkäisy tähtäys pitkäaikaishaittojen ehkäisyssä

Lyhytinterventio sitä herkemmin mitä nuorempi asiakas silloin kun riippuvuutta ei vielä ole kehittynyt puheeksi ottaminen voimavarojen kartoittaminen päihteiden käytön seuranta vahvista suojatekijöitä vähennä/ muuta riskitekijöitä

Tuloksellisen lyhytintervention kaava selkeästi määritellyt hoidolliset tavoitteet päihteettömyydestä palkitseminen muiden hoidollisten tarpeiden huolehtiminen vanhempien roolin korostaminen motivoiva haastattelu kognitiivis-behavioristinen terapia yhteisövahvistushoitomalli perheterapia Suomen Lääkärilehti: 2006;61(21-22):2331-2338 Jaana Lepistö, Bettina Von Der Pahlen ja Mauri Marttunen

Haasteita riskissä olevat lapset tulisi tunnistaa, koska moniongelmaisuus kasaantuu neuvolat kouluterveydenhuolto päihde-, mielenterveys- ja sosiaalipalveluja käyttävien aikuisten muut perheenjäsenet  Monta silmää on näkemässä tulevan kehityksen, mutta kuka pysäyttäisi kehityskulun?

Haasteita neuvola keskittyy somaattisiin sairauksiin ja niiden ehkäisyyn perheiden ja kouluterveydenhuollon yhteistyön vaikeudet päihdehoitojärjestelmän pilkkoutuminen sosiaali- ja terveyssektoreille (”ei kuulu meille –ajattelu”) sosiaalipuolen, koulun, poliisin ja terveydenhuollon viranomaisten yhteistyön ontuminen (tiedonkulku, työnjako)

Pelastaako SOTE? Perusterveydenhuolto vahvistuu Lisää resurssia varhaiseen puuttumiseen Mielenterveys- ja päihdepalveluja tarvitsevien palvelut integroituvat ”yhden luukun periaate” elämänkaariajattelu, koko perhe huomioidaan avoin tiedonkulku eri viranomaisten kesken

Asiakas Terv.huolto Päihdehoito Lastensuojelu Poliisi

Kiitos mielenkiinnosta!