Päihdetapauslaskenta 2011

Esitys aiheesta: "Päihdetapauslaskenta 2011"— Esityksen transkriptio:

1 Päihdetapauslaskenta 2011
Päihdeasiakkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä

2 Päihteiden käyttö (Lähteet: Jääskeläinen ym. THL 2012, Tanhua ym. 2011)

3 Alkoholin riskikäyttö ja ongelmakäyttö (Lähde: Koskinen ym. toim
Alkoholin riskikäyttö ja ongelmakäyttö (Lähde: Koskinen ym. toim. / Terveys 2011, THL) Alkoholin riskikäyttäjien osuus AUDIT-C mittarin mukaan (%) Alkoholihäiriön esiintyvyys viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana (%) 30-44v 45-54v 55-64v 65-74v 75+v Kaikki Miehet 23,9 33,1 30,0 12,0 1,8 23,1 Naiset 15,5 18,9 10,9 4,1 0,6 11,8 30-44v 45-54v 55-64v 65-74v 75+v Kaikki Miehet 3,7 4,7 2,6 1,4 1,1 3,0 Naiset 2,1 0,8 0,9 0,2 0,0

4 Päihdetapauslaskenta
Päihdetapauslaskennalla kerätään tietoja kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tapahtuvasta päihde-ehtoisesta asioinnista lasten päivähoitoa lukuun ottamatta Toistaiseksi päihdepalvelujärjestelmää koskevaa tietoa ei ole muulla tavoin kattavasti saatavilla Päihdetapauslaskentoja on tehty neljän vuoden välein vuodesta lähtien. Päihde-ehtoisella asioinnilla tarkoitetaan tilanteita, joissa ainakin yksi seuraavista kriteereistä täyttyy: 1. asiakas on päihteiden ongelmakäyttäjä 2. asiakas hakee apua päihtyneenä 3. asiakas hakee apua päihteiden kertakäyttöön liittyvän haitan (esim. tapaturma) vuoksi

5 Päihdetapauslaskenta kertoo päihteiden ongelmakäyttäjistä
Asiakas on päihteiden ongelmakäyttäjä (85%) Asiakas hakee apua päihtyneenä (5%) Asiakas hakee apua päihteiden kertakäyttöön liittyvän haitan vuoksi (3%) Päihdetapauslaskenta ei tavoita suurta alkoholin riskikäyttäjien joukkoa

6 Lähes 12 000 päihde-ehtoista asiointia laskentavuorokauden aikana
Vuonna 2011 kirjattiin laskentavuorokauden aikana päihde-ehtoista asiointia Tämä on suurin piirtein saman verran kuin vuosina 2007 (12 070) ja 2003 ( )

7 Päihde-ehtoinen asiointi terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa, päihdehuollon erityispalveluissa, asumispalveluissa ja muissa palveluissa 2003, 2007, 2011 (n) Asiointien määrä lisääntynyt terveydenhuollossa. Asiointimäärät sosiaalipalveluissa lähes muuttumattomat. Sosiaalitoimistojen päihde-ehtoiset asioinnit vähentyneet. Päihdehuollon erityispalveluiden asioinnit laskussa. Päihde-ehtoinen asiakkuus asumispalveluissa lisääntynyt. Erityisen paljon kasvua ollut ikääntyneiden asumispalveluissa, joissa päihde-ehtoinen asiointi reilusti tuplaantunut vuoteen 2007 verrattuna. Kristiina Kuussaari

8 Päihde-ehtoinen asiointi terveydenhuollossa 2003, 2007 ja 2011 (n)
Päihde-ehtoiset asioinnit lisääntyneet etenkin terveyskeskusten avohoidossa Myös tk:n vuodeosastoilla enemmän päihdeasiakkuuksia kuin aikaisemmin Psykiatrisissa sairaaloissa hieman enemmän päihde- ehtoisia asiointeja kuin vuonna 2007 Uusi palvelutyyppi: terveyskeskusten yhdistetyt päihde- ja mielenterveyspalvelut

9 Päihde-ehtoinen asiointi päihdehuollon erityispalveluissa 2003, 2007 ja 2011 (n)
Päihdehuollon erityispalveluissa reilut 10 prosenttia vähemmän asiointeja kuin vuonna 2007 Päihde-ehtoisten asiointien määrät laskeneet kaikissa muissa palveluissa paitsi katkaisuhoidossa ja huumeiden käyttäjien terveysneuvontapisteissä Eniten asiointeja a-klinikoilla Kuntoutuslaitosten asiointimäärät selvässä laskussa Päiväkeskusten asiointimäärät vuoden tasolle -> vaatii lisäselvitystä!

10 Päihde-ehtoinen asiointi asumispalveluissa 2003, 2007 ja 2011 (n)
Asumispalveluja tarkasteltiin ensimmäistä kertaa omana kokonaisuutenaan Asumispalvelujen kirjo on lisääntynyt ja päihde-ehtoisia asiakkuuksia nykyään myös muissa kuin ainoastaan päihteiden käyttäjille tarkoitetuissa asumispalveluissa Päihde-ehtoiset asiakkuudet lisääntyneet ikääntyneiden asumispalveluissa

11 Johtopäätökset (1) Lähes päihteiden käyttöön liittyvää asiointia laskentavuorokauden aikana Päihdeasiakkaat käyttävät paljon sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita On tärkeä huolehtia siitä, että päihdeasiakkaat saavat palvelujärjestelmästä tarvitsemansa avun Päihdeasiakkaiden määrä on kasvanut erityisesti terveyskeskusten avopalveluissa Terveyskeskuksissa otetaan aikaisempaa enemmän vastuuta myös päihdeasiakkaiden hoitamisesta (mm. päihdehoitajia terveyskeskuksiin). Tämä kehitys on linjassa päihde- ja mielenterveyssuunnitelman (2009) kanssa, jossa korostettiin päihde- ja mielenterveystyön kehittämistä peruspalveluissa.

12 Johtopäätökset (2) Päihdehuollon erityispalveluiden asiointimäärät laskussa Päihdehuollon erityispalveluissa noin 10 prosenttia vähemmän asiakkaita kuin edellisessä laskennassa Terveyskeskusten aikaisempaa aktiivisempi ote esim. päihdeongelmien varhaisvaiheen tunnistamisessa saattaa vähentää päihdehuollon erityispalveluiden käyttöä Päihdehuollon erityispalveluiden käytön väheneminen on kuitenkin huolestuttavaa, jos se merkitsee vaikeasti päihdeongelmaisten hoidon ja kuntoutukseen pääsyn heikkenemistä Pitkäaikaiseen laitoskuntoutukseen pääsy näyttää vaikeutuneen ja asiakkaita ohjataan enemmän lyhytaikaiseen katkaisuhoitoon tai asumispalveluihin -> kaikille päihdeongelmaisille nämä palvelut eivät kuitenkaan ole riittäviä. Suomessa alkoholin riskikulutusrajat ylittävää alkoholinkäyttäjää -> tulisi huolehtia siitä, että myös kuntouttavia palveluita on riittävästi tarjolla

13 Lisätietoja: Kuussaari, Kristiina, Ronkainen, Jenni-Emilia, Partanen, Airi, Kaukonen, Olavi & Vorma, Helena: Kuntoutuksesta katkaisuun – Päihdetapauslaskenta palvelujärjestelmän kuvaajana. Yhteiskuntapolitiikka 6/2012.